1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Vesirokko- ja vyöruusurokotukset arviointiin
Ajan­kohtai­sta

Vesirokko- ja vyöruusurokotukset arviointiin

Vesirokkorokotteen lisääminen rokotusohjelmaan tulee syksyllä uuteen harkintaan. Jos viruskierto lopetetaan, pohdittavaksi tulee myös vyöruusurokotteen tarve.

Vesirokko- ja vyöruusurokotukset arviointiin Kuva 1 / 1

Vesirokkorokotteen mahdollinen lisääminen kansalliseen rokotusohjelmaan nostetaan uudelleen keskusteluun tänä syksynä. Pari vuotta tarkkailussa ollut aihe tutkitaan kotimaisin voimin, kirjallisuuskatsausten ja talouslaskelmien avulla.

Lasten vesirokkorokotustyöryhmä suositti jo vuonna 2008 vesirokon lisäämistä rokotusohjelmaan, mutta ongelmana on ollut epätietoisuus rokotteen yhteydestä vyöruusun lisääntymiseen.

Kun viruskierto lopetetaan rokotuksilla, aikuisten lapsiltaan, lapsenlapsiltaan tai julkisilla paikoilla saamat luonnolliset tehosteet loppuvat. Se saattaa lisätä latentin vesirokkoviruksen aktivoitumista vyöruusuksi. Ongelman voisi taklata rokottamalla aikuiset vyöruusurokotteella, mutta tarkat taloudelliset laskelmat toimenpiteiden hyödyistä puuttuvat.

– Syksyllä vesirokkorokotukset arvioidaan siten, että mukaan pyritään ottamaan vyöruusurokotusten osuus. Vyöruusutaakan arviointi on usean kuukauden työ ja siihen lähdetään vesirokkorokoteharkinnassa, jos asiantuntijaryhmä näkee siihen tarvetta, erikoistutkija Tuija Leino THL:stä sanoo.

Tällä hetkellä THL suosittaa vesirokkorokotusta yli 13-vuotiaille, jotka eivät ole tautia sairastaneet. Varsinkin raskaana oleville infektio on vakava asia.

– Rokote ei anna 100 % suojaa, mutta se estää taudin vakavimmilta muodoilta. Vesirokon jälkitaudeissa on vaikeita sairauksia, joten on paljon toiveita ja halua saada se rokotusohjelmaan, Leino sanoo.

Ikääntyneillä vyöruusu aiheuttaa puolestaan paljon kipuja ja sairaalahoidon tarvetta

– Vyöruusu aiheuttaa enemmän sairaalahoitoa ja kuolemantapauksia, kuin vesirokko, joten sitä vastaan on syytä myös saada rokotesuoja, jos luonnollisia tehosteita ei enää saada, Leino arvioi.

Rokotteesta hyötyä USA:ssa

Yhdysvalloissa rokotusohjelma vesirokkoa vastaan on tehonnut viranomaisten mielestä odotuksia paremmin. Maassa on rokotettu vesirokkoa vastaan vuodesta 1995. Vuosien 2003–2007 välisenä aikana vesirokkokuolleisuus väheni alle 20 tapaukseen, kun 1990-luvun alussa rokkoon kuoli yli sata ihmistä vuosittain. Erityisesti alle 20-vuotiaiden kuolemantapaukset vähenivät selvästi.

Vuonna 2006 vesirokosta johtuvia kuolemantapauksia oli selvästi enemmän, kuin muina seurantajakson vuosina. Tutkijoiden mukaan tuolloin suositeltiin kahden annoksen rokotussarjaa, mutta toteutettiin vain yhden annoksen rokotus. Heidän mukaansa on mahdollista, että kahden annoksen rokotussarjalla vältetään vesirokon vakavimmat seuraukset.

Lisäksi rokottaminen ehkäisee myös useamman aikuisen sairastumisen ja kuoleman, kun infektioita on joukossa vähemmän, Pediatrics-lehdessä julkaistussa analyysissa todetaan.

THL:n mukaan Yhdysvaltojen rokotusohjelman vaikutuksesta vyöruusun esiintyvyyteen ei olla vielä saatu riittävästi luotettavaa tutkimustietoa.

Euroopassa vesirokko on yleisessä rokotusohjelmassa vain Saksassa, siellä joissain osavaltioissa rokotuskattavuus jää selvästi alle 90 %:n.

Vesirokosta aiheutuvia kuolemantapauksia esiintyy Suomessa erittäin vähän, keskimäärin noin yksi tapaus vuodessa. Usein kuolemantapaus liittyy immuunipuutossairauteen.

Jaana Ahlblad
Kuva: Panthermedia

Vyöruusurokote tuo mahdollisuuden suojautua kivuliaalta taudilta, SLL 42/ 2008

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Lääkäriliitto sai uusia kunniajäseniä

Lääkäriliiton valtuuskunta kutsui kunniajäseniksi Kirsti Pakkalan, Heikki Pälven ja Hanna Salmenpohjan.

Liitossa
Lääkäriliiton kollegiaalisuuspalkinnot Ilkka Kunnamolle ja Sirpa Lindroosille

Palkinnot luovutettiin ­Lääkäriliiton 110-vuotisjuhla­tilaisuuden ­yhteydessä Helsingissä.

Ajassa
Hallitus varautuu koronavirukseen rahalla ja koordinaatioryhmällä

THL on päivittänyt tällä viikolla laboratorio- ja toimintaohjeita koronavirukseen liittyen.

Ajassa
HUS nosti riippumattomuuden ykköseksi

– Silloin kun jokin koulutus katsotaan tarpeelliseksi, ensisijaisesti HUS kustantaa itse henkilökuntansa osallistumisen siihen, sanoo Piia Aarnisalo.

Ajassa
Mitä Lääkäriliitto minulle merkitsee?

Kolme lääkäriä kertoo liiton merkityksestä ja siitä, millaisia ajatuksia liiton juhlavuoden teema terveys ja kestävä kehitys herättää.

Ajassa
Jäsen uskoo vahvaan liittoon

Pirkko Miettinen kertoi Omin sanoin -haastattelussa, että Lääkäriliitosta on ollut helppo saada apua.