Ajan­kohtai­sta 4/1996 vsk 51 s. 314

Veteraanikuntoutus lähemmäksi geriatrista kuntoutusta

Veteraanikuntoutusta on hyvin saatavilla. Lähes jokainen kuntoutukseen hakeutunut on osallistunut siihen, jotkut monestikin. Sen sijaan kuntoutus kohdistuu huonosti niihin, jotka sitä eniten tarvitsisivat tai siitä eniten hyötyisivät. Lisäksi veteraanikuntoutus on varsin erillään muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta, ilmenee rintamaveteraanien kuntoutusta koskevasta raportista.

Veteraanien terveyttä, toimintakykyä, kuntoutusta ja asumista on tutkittu vuosina 1992-95 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksella sosiaali- ja terveysministeriön sekä tapaturmaviraston toimeksiannosta. Tutkijaryhmää johti professori Sirkka-Liisa Kivelä.

Raportin mukaan kotona asuvien veteraanien toimintakyky ei yleisesti ottaen poikkea laitosten ulkopuolella asuvien 65 vuotta täyttäneiden toimintakyvystä. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria.

Lue myös

Tutkijat esittävät raportissa monia ehdotuksia, joilla veteraanikuntoutusta laajennettaisiin lähemmäksi geriatrista kuntoutusta. Veteraanikuntoutusmäärärahoja esitetään mm. kodin muutostöihin ja apuvälineiden hankintaan, vanhusten sairauksien ja vammojen hoidon jälkeiseen kuntoutukseen ja erityistapauksissa mm. omaishoidon tukeen sekä kotipalveluihin.

Suomessa on noin 205 000 rintamaveteraania, joista on sotainvalideja noin 33 000. Valtion viime vuoden budjetissa rintamaveteraanien kuntoutukseen oli varattu 170 miljoonaa mnarkkaa. Vuonna 1994 kuntoutettiin noin 27 000 rintamaveteraania.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030