Vihapuhe ei ole henkilökohtaista

Johanna Vehkoo kannustaa lääkäreitä ­puuttumaan terveyshuuhaan levittämiseen.

Johanna Vehkoo yllättyi iloisesti, kun häntä pyydettiin Lääkärilehden kolumnistiksi.

– Asiaa piti hetki harkita, koska en ole lääkäri enkä terveydenhuollon ekspertti. Ajattelin kuitenkin, että omaan osaamiseeni liittyvät asiat misinformaatio ja faktantarkistus kiinnostavat Lääkärilehden lukijoita.

– Luotettavan ja tieteellisen tiedon puolesta puhumiseen tarvitaan joukkovoimaa ja enemmän asiantuntijoita, sanoo toimittaja, tietokirjailija Johanna Vehkoo.

Hän aloittaa Lääkärilehden uutena kolumnistina tässä numerossa ja kirjoittaa ensimmäiseksi koronavirusepidemiaan liittyvästä misinformaatiosta (Viraalit valheet leviävät nopeammin kuin virukset, s. 440).

Vehkoon tuorein teos Valheenpaljastajan käsikirja pureutuu kriittisen ajattelun taitoihin ja faktantarkistukseen. Vehkoon mielestä nämä ovat kansalaistaitoja, jotka pitäisi hallita nykyistä paremmin.

Hän toivoo, että yhä useammat lääkärit puuttuisivat virheellisten terveysväittämien levittämiseen erityisesti sosiaalisessa mediassa.

– Meidän kaikkien työsarkaa on kääntää tämänhetkisen kehityksen suuntaa.

Tällä hän viittaa kansainväliseen trendiin, että luottamus instituutioihin ja asiantuntijoihin on rapautumassa. Suomessakin tästä on jo merkkejä nähtävissä.

– Tätä kehitystä haluaisin kääntää takaisin toiseen suuntaan.

Suomessa viralliseen tietoon ja viranomaisiin ehkä luotetaan enemmän kuin monissa muissa maissa. Silti Vehkoo ei allekirjoita ulkomaisista medioista lukemiaan väitteitä, joiden mukaan suomalaiset olisivat voittaneet sodan valeuutisia vastaan.

– Ei pidä paikkaansa, että suomalaiset olisivat superkansalaisia. Meihin vaikuttavat samat psykologiset mekanismit kuin muihinkin ja saavat meidät uskomaan tietoon, joka vahvistaa omaa maailmankuvaamme.

Älä päästä vihapuhetta ihon alle

Millä tavoin lääkärin sitten kannattaa lähteä puolustamaan tutkittua tietoa terveyshuuhaata vastaan? Helposti käy niin, että puuttuja saattaa itse joutua vihapuheen kohteeksi.

Vehkoolta on ilmestynyt aihetta käsittelevä kirja, Vihan ja inhon internet. Hän haluaa antaa kaikille vihapuheen kohteeksi joutuneille yhden muistisäännön:

– Vaikka vihapuhe voi vaikuttaa henkilökohtaiselta, se ei ole sitä. Henkilöt tuskin vihaavat juuri sinua, vaan sitä mitä edustat heille. Symboloit asiaa, jota he vastustavat.

Kun muistaa tämän, on helpompi olla ottamatta henkilökohtaisesti eikä asia mene ihon alle.

Pitää myös ymmärtää, millä tavoin virheväittämiin kannattaa puuttua niin, että se tuottaa tulosta.

– Ylimielisesti ei saa asennoitua. Kukaan ei halua kuulla olevansa esimerkiksi tyhmä.

Sen sijaan pitää ymmärtää, miksi ihmiset haluavat uskoa ja uskovat valheisiin ja miettiä sitä kautta, millä tavoin vääriä käsityksiä voitaisiin kumota.

Vehkoo on yksi Long Play -verkkojulkaisun perustajista. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan tiedotusoppi.