1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta
Ajan­kohtai­sta 43-44/2020 vsk 75 s. 2264 - 2265

Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja, jotka alkoivat Turun yliopistossa 2019.

Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta Kuva 1 / 4
       

Toisen vuoden lääketieteen opiskelija Ronja Vaarama piti Lääkärilehden pyynnöstä oppimispäiväkirjaa viikolla 35.

Viikkoon sisältyivät pakollinen Hermoston rakenne ja toiminta -kurssi, molekyylilääketieteen tutkijalinjan kloonaustyö ja syventävän työn tapaaminen.

Hermostokurssi järjestettiin suurimmaksi osaksi etäluentoina Zoom-ohjelman kautta. Luennoitsija jakoi omia diojaan ja kertoi niiden pohjalta aiheesta. Myös havainnollistavien videoiden näyttäminen on mahdollista.

– Pääsääntöisesti tekniikka pelaa riittävän hyvin, mutta etenkin videoiden kanssa on välillä ongelmia, Vaarama kertoo.

Maanantai

Hermoston rakenne ja toiminta -kurssin etäluennon aiheena oli motoriikka ja sen säätely.

Kerrattiin motorinen yksikkö, pyramidaalijärjestelmä, ekstrapyramidaalijärjestelmä ja aivojen alueet, jotka liittyvät motoriikan säätelyyn. Täytyy varmaan kertailla vielä basaaliganglioiden tehtäviä, sillä ne jäivät huonosti mieleen.

Molekyylibiologisten menetelmien kurssilla kävimme läpi kurssin ennakkotehtävät, mikä selvensi kurssilla tehtävää kloonaustyötä. Laboratorio-osuus oli lyhyehkö. Laitoimme työssä käytettävät plasmidit kasvamaan. Tuntui jännittävältä käsitellä Escherichia coli -bakteereita.

Tiistai

Aamulla ei ollut luentoja, mutta aloitin hommat yhdeksän aikoihin. Viimeistelin Hermoston rakenne ja toiminta -kurssin harjoitustyön. Meillä oli potilastapauksia, jotka liittyivät unettomuuteen. Nämä tehtävät olivat erittäin mielenkiintoisia mutta haastavia.

Tein myös tutkijalinjan ryhmätyötä. Se esitellään torstaina.

Iltapäivällä molekyylibiologisten menetelmien kurssilla eristettiin ja puhdistettiin plasmideja, jotka olivat kasvaneet yön yli Escherichia coli -bakteereissa. Toisessa plasmidissa oli työssä käytettävä vektori ja toisessa insertti.

Välillä laboratoriossa suoritetut työvaiheet tai niiden merkitys selviää syvemmin vasta raporttia kirjoittaessa.

Keskiviikko

Etäluento emootioiden neurobiologiasta oli erittäin mielenkiintoinen ja linkittyi osin kesätöissä oppimani kanssa. Olin psykiatrialla osastonsihteerinä.

Opin, että tunteiden tutkiminen on varsin uutta ja monet asiat ovat vielä epävarmoja. Tutkimusmenetelmät ovat mielenkiintoisia mutta rajoittuneita.

Seminaarissa kävimme läpi etukäteen annettua tehtävää hermosolujen histologiasta. Tämä oli osin kertausta ensimmäiseltä vuodelta, mutta webmikroskooppitehtävä oli hyvin opettavainen, sillä siinä piti itse pohtia. Oli myös kiva nähdä kurssilaisia, kun suurin osa opetuksesta on etänä.

Molekyylibiologisten menetelmien kurssilla ajettiin geelielektroforeesia, joka on jo aiemmilta kursseilta tuttua puuhaa. Geeliltä eristettiin ja puhdistettiin vektori ja insertti, jotka yhdistettiin ligaatiossa.

Torstai

Kosketustunnon etäluennosta jäi mieleen, että on neljä erilaista mekanoreseptoria. Tuntoaistimuksen kulku sekä käsittely keskushermostossa jäivät mietityttämään.

Kipuaistista jäi erityisesti mieleen mantelitumakkeen yhteys kipuaistimukseen. Mantelitumakkeesta puhuttiin myös emootioiden neurobiologian luennolla. Monet aivojen alueet liittyvät vahvasti toisiinsa eri funktioissa. Kipuaistimus on monimutkainen tapahtumasarja, johon vaikuttaa myös esimerkiksi univaje.

Lue myös

Iltapäivällä transformoimme valmistamiamme plasmideja bakteerisoluihin molekyylibiologisten menetelmien kurssilla. Aiheeseen perehdyin jo etukäteen, sillä ryhmätyömme esitteli päivän aihetta. Mietimme myös työn tarkoitusta raporttia varten. Tarkoituksena oli kloonata haluamaamme geeniä.

Perjantai

Neuroendokrinologian etäluennolla kertasimme jo endokrinologian kurssilla käytyjä asioita. Luennolla käsiteltiin myös neuroendokriinisiä syöpiä. Aivolisäkkeen tumakkeet ja niiden tehtäviä tuli esille ensimmäistä kertaa, joten niitä pitänee myös kertailla.

Autonominen hermosto -luento oli lyhyehkö, ja perjantaiväsymys alkoi painaa päälle. Oli aika lailla kertausta, että autonominen hermosto jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Katsoin aiheesta myöhemmin YouTube-videon, joka selvensi eri hermosolujen välittäjäaineiden ja reseptorien toimintaa.

Viikon päätteeksi kävin tapaamassa kliinistä opettajaa syventävän työni johdosta. Puhuimme syventävien opintojen kulusta ja tutkimuksesta, josta olin kiinnostunut. Seuraavana on vuorossa syventävien opintojen suunnitelman laatiminen.

Kirjoittajat
Ronja Vaarama Koonnut Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
"Koronatilanne on erittäin vakava"

Alle puolet tartuntojen lähteistä voidaan tällä hetkellä jäljittää.

Ajassa
Vuoden yleislääkäriksi valittiin Marita Räsänen

Suomen yleislääkärit GPF ry palkitsee vuosittain Vuoden yleislääkärin, jota kollegat ovat ehdottaneet.

Ajassa
”Kevään koronatilanne toistuu muutamassa viikossa”

Olemme seuraavien 4–6 viikon aikana varmaankin samassa tai ehkä pahemmassa tilanteessa kuin keväällä, arvioi toimialajohtaja, professori Ville Pettilä HUS:sta.

Kolumni
Hoitosuhteet vankipotilaiden kanssa

Tärkeää on ollut yhteisön kyky monen eri ­tason keskusteluun, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Ajassa
Toisiolaki torppasi tutkimusta

Toisiolain piti helpottaa rekisteritutkimusta, mutta nyt jopa potilasturvallisuus voi olla uhattuna.

Pääkirjoitus
Virtuaaliset Lääkäripäivät – etänä lähelläsi

Lääkäripäivien 2021 teema on Terve vai sairas?