Alkoholin juominen lisääntyi viime vuonna liki kymmenen prosenttia edellisvuoteen 2003 verrattuna. Suomalaiset juovat nyt lähes ranskalaisten malliin, kun vertaa keskikulutusta.

Kansanterveyslaitoksen (KTL) ylilääkäri Hannu Alhon mukaan alkoholinkulutus on suorassa suhteessa terveyshaittoihin, sairastavuuteen ja kuolleisuuteen.

Alho pitää uusia lukuja huolestuttavina. Lyhyellä aikavälillä on kuitenkin vaikea sanoa kovin täsmällistä kulutuksen lisääntymisen vaikutuksista sairastavuus- ja kuolleisuuslukuihin.

Eri tilasto- ja tutkimustietoja yhdistämällä syntyy nyky-Suomen juomatavoista varsin synkkä kuva.

KTL:n tutkija Satu Helakorven mukaan niin varhaiskeski-ikäisten kuin eläkeikää lähenevien eli 35-64 -vuotiaiden miesten juominen on lisääntynyt eniten.

Sekä yli 20 vuoden aikavälillä että vuosivertailussa tarkasteltuna ovat erityisesti 55–64 -vuotiaat lisänneet juomistaan, myös naiset. On ilmeistä, että 1960-luvun ”märästä” sukupolvesta moni on säilyttänyt silloiset juomatottumuksensa.

– Nuoruudessa omaksuttua tapaa on jatkettu, Helakorpi sanoo.

Sen sijaan 15–24 vuotiaat ovat tämän tutkimuksen mukaan vähentäneet juomistaan.

Stakesin tilastot kertovat myös, että kaikkien viinalaatujen kulutus on lisääntynyt, mutta suurinta kasvu (17 prosenttia) on ollut väkevissä juomissa.

Stakes arvioi, että alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu lisää alkoholin aiheuttamia sairauksia ja kuolemia sekä sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen käyttöä. Ensimmäiset vuoden 2004 tilastotiedot näistä vaikutuksista saadaan kuitenkin vasta tämän vuoden syksyllä.

Viime vuonna lisääntyivät selvästi muun muassa pahoinpitelyt, päihtyneiden säilöönotot sekä rattijuopumustapaukset. Voimakkaimmin kasvoivat päihtyneiden säilöönotot eli reilut 11 prosenttia.

Janne Ora