Väitöstutkimus antaa tietoa bakteereita tuhoavien virusten, bakteriofagien, käyttökelpoisuudesta sairaalainfektioiden torjunnassa.

FM Matti Jalasvuoren väitöstutkimuksen mukaan bakteereita tuhoavat virukset eli bakteriofagit voivat vähentää antibioottiresistenssien bakteerien määrää viljelmässä.

Bakteerien antibioottiresistenssiä voivat heikentää virukset, jotka ovat riippuvaisia isäntäsolujensa eli bakteerien plasmideista. Plasmidit ovat bakteerin kromosomien ulkopuolella sijaitsevia, mm. resistenssigeenejä sisältäviä rengasmaisia DNA-molekyylejä.

Jalasvuoren väitöskirjaan kuuluvassa tutkimuksessa todettiin, että PRD1-virusten lisääminen bakteeriviljelmään (Salmonella enterica ja E. coli) aiheutti plasmidittomia bakteereja suosivan valintapaineen, joka johti antibioottiresistenssin häviämiseen useimmista bakteerisoluista jo kymmenessä päivässä. Ne bakteerit, jotka säilyttivät antibioottiresistenssinsä olivat vastustuskykyisiä myös kyseiselle virukselle.

Jalasvuori arvelee, että plasmidista riippuvaisten bakteriofagien käyttö on lupaava menetelmä bakteerien plasmidien eliminoimiseen ja moniresistenttien infektioiden hoitoon.

Tiina Lautala
Kuva: Pixmac

Matti Jalasvuoren solu- ja molekyylibiologian väitöskirja ”Viruses are ancient parasites that have influenced the evolution of contemporary and archaic forms of life” (Virukset ovat muinaisia loisia, jotka ovat vaikuttaneet nykyisten ja varhaisten elämänmuotojen kehitykseen) tarkastetaan tänään 24.9.2010 alkaen klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa.