1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Voiko kypärämuotoinen noninvasiivinen ventilaatiohoito auttaa koronapotilaita?
Ajan­kohtai­sta 21/2020 vsk 75 s. 1270

Voiko kypärämuotoinen noninvasiivinen ventilaatiohoito auttaa koronapotilaita?

Voiko kypärämuotoinen noninvasiivinen ventilaatiohoito auttaa koronapotilaita? Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Uutiskuvista on nähty, että muun muassa Italiassa hoidetaan COVID-potilaita noninvasiivisella ventilaatiolla (NIV), jossa CPAP-kasvomaskin tai NFNO-viiksien sijaan hyödynnetään kypärää hengityksen avustamisessa.

TYKS:n tehohoidon ylilääkäri Mika Valtonen ja Jorvin tehohoidon ylilääkäri Tero Varpula, voidaanko kyseistä kypärämuotoista NIV-hoitomuotoa käyttää Suomessa?

– Käyttämiselle ei ole estettä, mutta meidän ja HUS:n suosituksissa pyritään välttämään noninvasiivisia hoitomuotoja, koska niissä on aina aerosolikontaminaation riski. Kypärässä riski lienee pienempi, koska se on melko tiivis kaula-alueelta ja uloshengitysputkeen saadaan virussuodatin, sanoo Mika Valtonen.

– On muistettava, että naamarihoidoissa naamari vuotaa aina jostain nurkasta eikä kypärämallikaan ole hermeettisesti suljettu järjestelmä. Siksi hoitohenkilökunnan on käytettävä hoitotilassa aina FFP2- tai FFP3-suojaimia. Italiassa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa on tingitty tästä vaatimuksesta, jatkaa Tero Varpula.

Tuoko kypärämallinen NIV-hoito hengityskonehoidon rinnalle vaihtoehdon COVID-potilaiden hoidossa ?

– Tästä ei ole hengityskoneen korvaajaksi. Kun olemme kokeilleet niitä aikanaan Jorvissa, se saattoi olla tarpeellinen niille potilaille, joille ei löytynyt hyvää istuvuutta kasvomaskeille tai joiden hoidossa oli muuta hankaluutta, sanoo Varpula.

– NIV-hoitojen teho ei missään nimessä vastaa teholtaan tehohoidon invasiivista ventilaatiotilannetta, jossa potilas on älyrespiraattorin päässä intubointiputkeen kytkettynä. Kun COVID-potilaalla alkaa mennä asiat huonosti, vaaditaan hengityskonehoitoa, Valtonen täydentää.

Mitä hyviä ja huonoja puolia kypäräventilaatiossa on?

Lue myös

– Huono puoli on se, että vaikka potilaalle laitetaan kuulosuojaimet, viritys on aika meluisa. Siellä humisee ja ventilaattorin tuottama ääni kaikuu moninkertaisena. Kokemukseni mukaan se oli varsinainen deliriumgeneraattori. Myös kommunikointi potilaan kanssa on hankalaa.

– Ne voivat olla lievemmässä tautimuodossa käyttökelpoisia. Linjaus on toistaiseksi ollut, että on parempi tunnistaa potilaat, jotka pitää intuboida ja tehdä intubointi hallitusti oikea-aikaisesti. Näin voidaan välttää NIV-failure, jossa hengityshäiriötä hoidetaan ensin kypärällä, mutta hoito epäonnistuu. Tällaisten potilaiden ennuste on kaikkein huonoin, jatkaa Varpula.

Kirjoittajat
Tuomas Keränen
tuomas.keranen@laakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Isot muutokset vaativat rohkeutta

Ratkaisu neuvottelutuloksen hyväksymisestä oli vaikea, kirjoittavat Tuula Rajaniemi ja Laura Lindholm.

Tiedepääkirjoitus
Vaikuttavuusnäyttö potilastyössä ja johtamisessa

Järjestelmälliset katsaukset ovat välttämättömiä mahdollisimman luotettavalle vaikuttavuusnäytölle, kirjoittaa Antti Malmivaara.

Ajassa
Lääkäri viettää koronakesän lomansa pätkissä

Lopullisesti lomien kohtalo ratkeaa, kun nähdään miten epidemia etenee.

Tieteessä
Outoja vaiheita klorokiinitutkimuksissa

Tutkimukset keskeyttänyttä raporttia on kritisoitu jyrkästi ja Lancet on vetänyt sen pois.

Liitossa
Minä toivon

Meidän tulee ymmärtää hyvinvointimme peruspilarien merkitys, kirjoittaa Juho Kivistö.

Ajassa
Palliatiivisen lääketieteen opetus sai suosituksen

Opetuksen aihealueista vuorovaikutus, psykososiaalinen tuki ja hoitolinjaukset vaativat eniten kehittämistä.