Voiko potilaani olla ihmiskaupan uhri?

Ihmiskauppa on täällä. Suomen arvioidaan olevan vuosittain jopa satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- ja kohdemaa. Voiko lääkäri auttaa ihmiskaupan uhriksi joutunutta?

Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen ja auttaminen on iso osa ihmiskaupan vastaista työtä. Uhreja on kuitenkin vaikea tunnistaa: he eivät hae apua itse, eivätkä välttämättä osaa tunnistaa itseään hyväksikäytön tai varsinkaan ihmiskaupparikoksen uhreiksi.

Osa ihmiskaupan uhreista on paperittomia maahanmuuttajia tai muuten ­yhteiskunnassa muita heikommassa asemassa olevia. Moni pelkää maastakarkotusta eikä halua paljastua. Toisin kuin usein luullaan, monet ovat täällä kuitenkin luvallisesti. Myös suomalainen voi joutua uhriksi.

– Itse asiassa Suomessa on toistaiseksi annettu ihmiskauppatuomioita vain tapauksissa, joissa uhrina on ollut virolaisia tai suomalaisia, kertoo kehittämiskoordinaattori Essi Thesslund Pro-tukipisteestä.

Pro-tukipisteen Iris-työssä neuvotaan ja autetaan kaupallisen seksin alalla ­ihmiskaupparikoksen uhreiksi joutuneita ihmisiä.

Tulkki voi olla vahtimassa

Ihmiskaupasta voi kertoa uhrin pelokkuus, pahoinpitelyn jäljet tai se, ettei uhri selvästikään tunne oikeuksiaan. Mitään yksiselitteisiä merkkejä, joista ihmiskaupan uhrin voisi tunnistaa, ei kuitenkaan ole.

Thesslund kertoo, että ajatus siitä, ­että asiakas voisi olla ihmiskaupan uhri, herää usein pienistä asioista. Harva kertoo tilanteestaan suoraan ja kysymättä.

– Jos minulle tulee sellainen olo, että tässä tapauksessa kaikki ei ole kunnossa, alan selvittää asiaa ja kysellä asiakkaalta enemmän.

Ihmiskaupan uhrit ovat usein kokeneet kovia ja saattavat olla traumatisoituneita. Monet häpeävät tilannettaan. Ihmiskauppaan liittyy olennaisesti myös fyysinen ja psyykkinen kontrolli.

– Potilaan tai asiakkaan seurassa oleva tulkki tai avustaja voi olla mukana ­itse asiassa vahtimassa. Jos tästä herää epäilys, ensimmäinen asia on yrittää vaihtaa tulkkia tai saada saattaja muuten ulos, jotta luottamuksellinen keskustelu on mahdollista.

Luo turvallinen tilanne

Usein ihmiskaupan uhria voi auttaa jo se, että joku on kiinnostunut.

Thesslundin mukaan on tärkeää kertoa vaikeuksissa oleville ihmisille, ettei heidän kohtelunsa ole laillista Suomessa. Monia auttaa myös tieto siitä, että kohtalotovereita on. Yleensä ihmiset ­eivät avaudu ensimmäisellä kerralla, ­elleivät ole hengenhädässä.

– Asiasta puhuminen voi kuitenkin herättää tietoisuuden siitä, että apua on saatavissa. Sama ihminen saattaa palata takaisin paljon myöhemmin mietittyään ­asiaa. Olennaista on saada asiakas ­tuntemaan olonsa turvalliseksi. Moni ­pelkää viranomaisia. Siksi on tärkeää ­vakuuttaa, että kaikki mitä hän kertoo, on luottamuksellista.

Pro-tukipisteen Iris-työssä asia viedään eteenpäin vain, jos asiakas antaa luvan.

Thesslund kertoo, että rankoista ­kokemuksista puhuminen on monelle kova paikka. Ahdistus nousee pintaan.

– Ihmiset saattavat ajatella, että sekoavat tai että heidät on kirottu. Siksi kerron, että kokemusten kertomisen jälkeen voi tuntua pahalta.

Neuvoja ja apua on tarjolla

Jos lääkäri epäilee, että hänen potilaansa voisi olla ihmiskaupan uhri, neuvoja voi kysyä tarkoitusta varten luodusta auttamisjärjestelmästä. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä mukana olevat työntekijät arvioivat, kuulostaako potilaan tarina ihmiskaupalta. Neuvoja voi kysyä paljastamatta potilaan henkilöllisyyttä. Jos potilas haluaa, hänet voi ohjata auttamisjärjestelmän piiriin.

Järjestelmä tarjoaa ihmiskaupan uhreille suojaa ja neuvoja ja auttaa heitä vapautumaan ihmiskaupan tekijöistä. Auttamisjärjestelmään hyväksytyt voivat saada esimerkiksi oikeusapua, sosiaali- ja terveyspalveluita ja apua asumisjärjestelyissä.

– Niillä, joilla ei ole oleskelulupaa, ei ole oikeutta julkisiin palveluihin. Harva tietää, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Auttamisjärjestelmään hyväksytyt voivat saada myös turvapalveluita, jos ovat olleet tekemisissä vaikkapa järjestäytyneen rikollisuuden kanssa, sanoo vähemmistövaltuutetun toimiston ylitarkastaja Venla Roth. Vähemmistövaltuutettu on vuodesta 2009 alkaen koonnut kansallisena raportoijana tietoja ihmiskaupasta.

Uhria autetaan pitkään

Järjestelmään pääsemiseen riittää, että tapauksessa epäillään ihmiskauppaa. Mukaan on hyväksytty myös ihmisiä, joiden kohdalla on kysymys ihmiskaupan kaltaisista rikoksista, kuten törkeästä parituksesta, kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ja törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä. Ihmiskaupan uhrit voivat saada väliaikaisen oleskeluluvan oikeusprosessin ajaksi.

– Uhri on auttamisjärjestelmässä tavallisesti parin vuoden ajan. Oikeusprosessit ovat pitkiä, kertoo Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen.

Auttamisjärjestelmästä huolimatta uhri joutuu usein kohtaamaan monia ongelmia vielä sen jälkeen, kun on päässyt ihmiskaupan tekijöistä eroon. Oleskeluluvan saaminen kestää Suomessa kauan ja sinä aikana uhri voi vain odottaa vailla mahdollisuuksia tehdä töitä, kouluttautua tai saada peruspalveluita. Paperiton maahanmuuttaja ottaa ison riskin maastakarkoituksesta lähtiessään peräämään oikeuksiaan – riippumatta oikeudenkäynnin tuloksesta.

– Lähtömaahan palauttaminen saattaa tarkoittaa palaamista lähtötilanteeseen ja uudelleenuhriutumista, Thesslund sanoo.

Ihmiskauppa on havaittu

”Poliisi tutkii ihmiskauppaa kauneushoitolassa” (IS 11.2.2012). ”Ihmis­kaupan uhriksi epäilty katosi” (HS 11.2.2012). ”Salakuljetetuiksi epäillyt saavat apua” (HS 11.2.2012)”. Nämä esimerkit yhdeltä päivältä osoittavat, ­että ihmiskauppa on alkanut näkyä myös lehtien otsikoissa.

Ihmiskauppatuomioita on annettu Suomessa ihmiskaupparaportoijan tietojen mukaan viisi. Kaikki tuomiot ovat tulleet seksityöhön liittyvästä ihmiskaupasta. Auttamisjärjestelmän piirissä on tällä hetkellä 91 ihmistä, kaiken kaik­kiaan järjestelmässä on autettu 143:a ­ihmistä. Ihmiskaupasta tuomituilla on yleensä ollut useampia uhreja, mutta siitä huolimatta on ilmeistä, että auttamisjärjestelmään päätyneiden kohdalla prosessi ei tavallisesti pääty ihmiskauppatuomioihin. Tekijöiden lopullinen ­rikosnimike on usein ollut ihmiskaupan sijaan paritus tai kiskonnantapainen työsyrjintä.

Viime vuonna kuitenkin käynnistettiin ennätysmäärä rikostutkintoja ­ihmiskaupparikoksista. Syynä ei liene ihmiskaupan lisääntyminen, vaan se, ­että poliisi on alkanut panostaa ihmiskaupan paljastamiseen. n

Jutussa on käytetty lähteenä ­haastattelujen lisäksi mm. ­ihmiskaupparaporttia 
vuodelta 2010. 
Lisätietoja ihmiskaupasta: 
www.ihmiskauppa.fi

Ihmiskaupan merkkejä:

Uhri ei tiedä työnantajansa nimeä.

Asuinolosuhteet ovat heikot – työntekijä saattaa asua työpaikallaan.

Uhrin liikkumisvapautta on rajoitettu.

Uhri on velkavankeudessa esimerkiksi matkan järjestelyyn liittyvien kustannusten vuoksi.

Uhria uhataan väkivallalla.

Kysymyksiä, joilla epäilyä ihmiskaupasta voi selventää:

Oletko halutessasi vapaa jättämään työpaikkasi?

Onko sinua pahoinpidelty fyysisesti, henkisesti tai seksuaalisesti?

Paljonko joudut maksamaan asumisestasi ja elämisestäsi ja kenelle?

Tunnetko, että sinulle tai läheisillesi voi tapahtua jotain ikävää, jos jätät työsi?

Hertta Vierula

kuva: Pietari Posti

Lue koko juttu perjantaina 13.4. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.