Vuodeosastojen alhainen käyttöaste tulee kalliiksi ja turhauttaa. Hyvinkään sairaalan äitiyspoliklinikalla tilanne korjaantui, kun synnytysten ja naistentautien vuodeosastot yhdistettiin vuonna 2007. Ennen yhdistämistä osastojen käyttöaste oli heikoimmillaan 30 prosenttia, mutta on sittemmin yli kaksinkertaistunut.

Naistentautien osastonylilääkäri Ritva Hurskainen Hyvinkään sairaalasta on tyytyväinen järjestelyyn, sillä resursseja vapautuu nyt sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Gynekologisten potilaiden hoito on Hurskaisen mukaan viime vuosien aikana muuttunut voimakkaasti. Hoitoajat ovat lyhentyneet, ja päiväkirurgiassa tehdään vaativampia leikkauksia. Yhä enemmän toimenpiteitä tehdään poliklinikalla.

- Meillä polikliininen toiminta vetää ne hoitajat, jotka aiemmin turhautuivat puolityhjillä vuodeosastoilla. Tämä on silkkaa prosessien järkevöittämistä, Hurskainen sanoo.

Potilaan kannalta järjestely voi kuulostaa hurjalta. Samalla vuodeosastolla toipuvat sekä synnyttäneet äidit että naiset, joilta on esimerkiksi poistettu kohtu, tai ollut raskaushäiriöitä. Hurskaisen mukaan kuvio kuitenkin toimii.

- Olemme järjestäneet vuodepaikat osaston eri päihin niin, että rankan kokemuksen läpi käyneet naiset eivät kuule esimerkiksi vastasyntyneiden itkua. Ainakaan minun korviini ei ole tullut negatiivista palautetta yhdistetyistä osastoista.

Konsultaatiota yli rajojen

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa yhdistettiin muutama vuosi sitten iho- ja sisätautien vuodeosastot. Kokemukset ovat olleet positiivisia.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri

Turkka Tunturi

korostaa erikoisalojen yhteensopivuuden merkitystä.

- Näiden erikoisalojen yhdistäminen on sujunut ongelmitta, sillä vuodeosastolle päätyvät ihotautipotilaat ovat usein monisairaita. He hyötyvät siitä, että osastolla on ihotautilääkärin lisäksi sisätautilääkäri konsultoimassa.

Vuodeosastojen yhdistäminen vaatii hoitohenkilökunnalta entistä laaja-alaisempaa osaamista. Ajan henki on, että toiminta on hyvin spesifistä, ja yhdistetyillä osastoilla varsinkin hoitajat joutuvat hoitamaan potilaita ristiin.

- Mielestäni kehityssuunta on oikea. On potilaan etu, että hoitohenkilökunta laajentaa osaamistaan, Tunturi sanoo.

Vanhaa voi ravistella

Hyvinkään sairaalassa leikkaustoimintaa ohjaa palkittu LEIKO-malli, joka tuo potilaan leikkaukseen suoraan kotoa - ja palauttaa hänet sinne nopeasti. Pitkää viipymistä vuodeosastolla ei tarvita.

Hurskainen ja Tunturi ovat samaa mieltä siitä, että vuodeosastojen tarve vähenee koko ajan. Hoitokulttuuri tukee pikaista kotiuttamista, ja hoito painottuu entistä enemmän avopuolelle.

- Potilas ei läheskään aina hyödy leikkauksesta. Osa hoitomuodoista on muuttunut mini-invasiivisiksi, eli vaiva pyritään hoitamaan rasittaen potilasta mahdollisimman vähän. Potilasta ei siis tehdä pitkäaikaissairaaksi, vaan hänet nostetaan mahdollisimman pian tolpilleen, Hurskainen sanoo.

Hurskainen korostaa, että vähentynyt makuuttaminen ei tarkoita huonompaa hoitoa. Vuodeosastojen yhdistämisellä ei myöskään haeta pelkkää kustannustehokkuutta. Prosessien hiomisella saavutettu tehokkuus hyödyttää myös potilasta.

- Toimenpiteen jälkeen on hyvä päästä pian kiinni normaaliin elämään. Tällöin fyysinen toipuminen nopeutuu. On myös psyykkisesti tärkeää päästä jatkamaan mahdollisimman pian eteen päin.

Kahdesta vuodeosastosta yksi

+ Kustannustehokkuus: osaston käyttöaste nousee

+ Erikoisalojen välinen konsultaatio helpottuu

+ Henkilöresursseja vapautuu sinne, missä niitä tarvitaan

+ Hoitohenkilökunnan osaaminen laajenee

- Vuodeosastolla yhdistyvien erikoisalojen on sovittava yhteen

- Vaara, että potilas kokee tilanteen ahdistavana

- Hoitohenkilökunta voi kokea osaamisensa riittämättömäksi

- Muutosvastarinta