Vuokko-tutkimus vertailee kohdunpoiston ja hormoniehkäisimen etuja
Suomessa tehdään vuosittain noin 10 000 kohdunpoistoa, ja niistä suuri osa liittyy menorragiapotilaiden hoitoon. Vertaileva tieto kohdunpoiston ja valinnaisten hoitomuotojen vaikutuksista terveyteen ja elämänlaatuun on toistaiseksi puutteellista. Kaikissa yliopistollisissa naistentautien klinikoissa aloitettiinkin viime lokakuussa nk. Vuokko-tutkimus (VUOdot-Kierukka-KOhdunpoisto), jossa verrataan kohdunpoiston ja hormoniehkäisimen käytön tuloksia ja kustannusvaikuttavuutta runsaiden kuukautisvuotojen hoidossa. Tutkimus on satunnaistettu koe, jonka yliopistoklinikat toteuttavat yhteistyössä STAKESin terveydenhuollon tutkimusyksikön kanssa.
Tutkimuksessa verrataan hoitojen vaikutuksia terveyteen liittyvään elämänlaatuun, oireisiin, seksuaalielämään ja sen kokemiseen, ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen sekä keskeisiin biokemiallisiin muuttujiin (s-ferritiini ja s-FSH). Lisäksi selvitetään vaikutusta terveyspalvelujen käyttöön, kokonaiskustannuksiin ja hoidon kustannusvaikuttavuuteen.
Potilaat valitaan menorragian takia tulleiden lähetteiden perusteella. Mukaan otetaan 35-49-vuotiaita premenopausaalisia (kuukautisista enintään 3 kk) potilaita, joiden hoidossa kohdunpoisto tulee kyseeseen. Potilaan sulkevat pois tutkimuksesta subjektiivisesti merkittäviä alavatsa-, ulostamis- ja virtsaamisvaivoja aiheuttavat myoomat, maligniteetit (myös aikaisemmat), merkittävä akne, aiemmin epäonnistunut menorragian hoito hormonikierukalla tai todetut endometriumin patologiset muutokset.
Sairaalan poliklinikassa potilaalle tehdään ultraäänitutkimus ja häneltä otetaan endometriumnäyte. Poissulkukriteerien avulla varmistetaan, että kumpikin tutkittavista hoitovaihtoehdoista on indisoitu.
Mikäli potilas soveltuu tutkimukseen, tutkimus esitellään hänelle yksityiskohtaisesti. Potilas saa kirjallista informaatiota sekä runsaasti aikaa harkita tutkimukseen osallistumista. Mikäli potilas haluaa osallistua tutkimukseen, hänet arvotaan joko kohdunpoisto- tai hormoniehkäisinryhmään. Hoitojen tuloksia seurataan kontrolleissa 6 ja 12 kuukauden kuluttua. Lisäksi viiden vuoden kuluttua tehdään pitkäaikaisseuranta.
Tutkimuksesta ei aiheudu potilaalle ylimääräisiä kustannuksia. Mikäli hormonikierukka ei tuo riittävää apua potilaan oireisiin, hän pääsee leikkaukseen missä tutkimuksen vaiheessa tahansa. Mikäli potilas ei halua osallistua tutkimukseen, häntä hoidetaan joka tapauksessa klinikan normaalin hoitokäytännön mukaisesti.
Lisätietoja tutkimuksesta antavat Seija Grenman (TYKS, puh. 921- 611 611), Ritva Hurskainen (HYKS, puh. 90-4711), Aarre Kivelä (OYS, puh. 981-3152 011), Erkki Kujansuu (TaYS, puh. 931-2475 111), Juha Teperi (STAKES, puh. 90-3967 2263) se- kä Merja Yliskoski (KYS, puh. 971- 173 311).
