Tulevaisuudessa diagnosointityökalut löytävät taudin ja oikean, yksilöllisen hoidon. Robotit tekevät rutiinitoimenpiteet näytteenotosta pieniin leikkauksiin. Lääkärilehti selvitti, miten lääkärin työ muuttuu.

Lehdet kirjoittavat 2030

- Mars valloitetaan.

- Yhä useampi ihminen käyttää lääkkeitä myös terveytensä tehostamiseen: jo valmiiksi hyvinvoivat kohentavat oloaan, suorituskykyään ja älyään.

- Kyborgit ovat keskuudessamme. Ihmiseen liitettävillä laitteilla ja teknologialla voidaan parantaa sokeutta tai kuuroutta - tai pian hankkia koiran hajuaisti, kotkan näkö tai lepakon kuulo.

- Eutanasia on hyväksytty pitkän eettisen pohdinnan jälkeen.

Opiskelijan tie mutkittelee

Työurat mutkittelevat: tauot uralla ja opinnoissa sekä eri alojen kokeilu yleistyvät.

Joustavuutta, ketteryyttä ja nopeita reaktioita vaaditaan niin opiskelijoilta kuin tiedekunniltakin.

Opinnoissa painotetaan moniammatillisia taitoja. Tulevan lääkärin pitää osata toimia niin hoitajien, sosiaalisektorin kuin bioinformaatikoiden ja insinöörienkin kanssa.

Simulaatioiden ja lisätyn todellisuuden teknologian avulla etäopiskelu on helppoa - opiskelijat voivat valita kursseja eri yliopistoista ja todistaa osaamisensa näyttökokeilla. Pänttäämisen sijaan opiskelijat opiskelevat tiedonhankintaa ja teknologioiden käyttöä.

Opiskelijoiden tärkeitä taitoja ovat eettinen ajattelu, vuorovaikutus ja kokonaisuuksien hallinta.

Lääkärit 2030

- Lääkärikunta nuortuu. Vanhempia ikäluokkia on vähän, koska 1990-luvulla opiskelijaryhmiä pienennettiin. Nuoria lääkäreitä on paljon, sillä 2010-luvun puolivälin sisäänotot olivat suuria.

- Neljä viidestä lääkäristä erikoistuu samoin kuin vuonna 2015. Erikoislääkäreiden osuus kaikista lääkäreistä vähenee silti, sillä nuoret lääkärit eivät ole vielä ehtineet erikoistua.

- Naisten osuus on sama kuin vuonna 2015 eli 59 prosenttia työikäisistä lääkäreistä.

- Yhä useampi tekee osa-aikatyötä.

Kliinikko kohtaa ihmisen

Keinoelimet ja omista kantasoluista muokattavat siirteet ovat mullistaneet monien sairauksien hoidon. Elimien korvaaminen pidentää osaltaan elinikää.

Terveyden seuranta on arkipäivää. Lääkäri ei aina tapaa potilasta, mutta tietää erilaisten sensorien avulla noudattaako tämä sovittua hoitoa ja tehoaako se. Mikä on verenpaine, onko potilas sittenkin sortunut tupakoimaan?

Työtä tehdään sairaaloiden ja terveyskeskusten sijaan kodeissa ja hoitolaitoksissa. Lääkäri liikkuu.

Omahoito on siirtänyt lääkärin töitä potilaalle. Diagnosointityökalut ja robotit puolestaan ovat siirtäneet tehtäviä koneille. Lääkärin työssä korostuu vuorovaikutus, motivointi ja niiden potilaiden kohtaaminen, joille uudet sähköiset palvelut eivät sovi.

Potilaalla on pääsy lähes kaikkeen samaan tietoon kuin lääkärillä. Lääkärin pitää hallita kokonaisuudet ja pystyä ottamaan uutta tietoa käyttöön yhä nopeammin.

Älylääke raportoi, onko se otettu oikeaan aikaan. Seuranta parantaa hoitoa, koska potilaat noudattavat annettuja ohjeita paremmin.

Etätyötä tehdään paljon. Lääkärit voivat

Lääkärin auktoriteettiasema on nykyistä heikompi. Potilaat hakevat uusia auktoriteetteja. On ratkaistava, miten voi vaikuttaa potilaisiin, joihin faktatieto ei tehoa. toimia myös maiden rajojen yli.

Useimpien potilaiden genomi on sekvensoitu. Geenitieto auttaa hoidon täsmentämisessä.

Maailma 2030

- Maapallon asukasmäärä on 8,4 miljardia ihmistä.

- Suomen väkiluku on 5,85 miljoonaa henkeä.

- Yli 65-vuotiaita on noin neljännes Suomen väestöstä. Vuonna 2015 osuus oli 18 prosenttia.Lähteet: YK, Tilastokeskus

Tutkija tasapainottelee tieteenalojen rajoilla

Kliinikot ja tutkijat tekevät tiivistä yhteistyötä. Työelämän ja terveydenhuollon rakenteet ovat joustavia, joten on nykyistä helpompaa jakaa aikansa tutkimuksen ja kliinisen työn välillä.

Tiimityön ja tutkimusryhmien merkitys kasvaa. Lääketieteen tutkijan työkavereita ovat yhä useammin esimerkiksi kemistit, fyysikot ja insinöörit.

Tutkimuskysymykset nousevat havaituista ilmiöistä. Uudet oivallukset syntyvät erikoisalojen ja tieteenalojen rajoilla.

Perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta tehdään yhtä jalkaa. Ne saavat rahoituksensa samoista lähteistä.

Lääkäri kehittää tietojärjestelmää, tietojärjestelmä lääkäriä

Vuonna 2030 tietojärjestelmät tukevat lääkärin työtä. Potilaan hoito on sekä yksilöllisempää että yhdenmukaisempaa, kun tietojärjestelmät saadaan toden teolla apuun. Tietojärjestelmien avulla lääkäri saa helposti hoitosuositukset avukseen harvinaisemmissakin tapauksissa.

Potilaasta on saatavilla paljon tietoa geenikartasta elintapoihin ja matkailutietoihin, joten hoito voidaan räätälöidä hänen tilanteensa mukaan.

Tietojärjestelmät tukevat myös omahoitoa. Ne auttavat potilasta määrittelemään insuliinin määrän tai astmalääkityksen annostuksen. Potilas ei jää omahoidossa heitteille, sillä jos omahoito ei suju, järjestelmä varoittaa niin potilasta kuin lääkäriä.

Lääkärit ovat yhä tiiviimmin mukana tietojärjestelmien ja oman työnsä kehittämisessä. Tietojärjestelmälääkäriydestä tulee lääkärin urapolku hallinto- tai tutkijalääkärin tapaan.

� Lue myös juttu Lääkäriliiton terveydenhuolto 2030 -seminaarista sivulta 1099.

Juttua varten on haastateltu seuraavia asiantuntijoita: tulevaisuudentutkija Leena Jokinen, Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen johtaja, dosentti Piia Jallinoja, lastenpsykiatrian professori, Euroopan komission tieteellisen paneelin jäsen Tuula Tamminen, HUS:n Apotti-hankkeen kehittämispäällikkö Tinja Lääveri, farmakologian professori Heikki Ruskoaho, Lääkäriliiton tutkija Piitu Parmanne ja Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön johtaja Outi Kortekangas-Savolainen.