Sekä systolinen että diastolinen verenpainetaso oli korkeampi henkilöillä, joilla todettiin maksan rasvoittuma kuin henkilöillä, joilla sitä ei ollut.

Puuttuvan yöaikaisen verenpaineenlaskun, nondipping-ilmiön todettiin olevan itsenäisesti yhteydessä sokeriaineenvaihdunnan häiriöön, munuaissuodoksen alenemaan ja kaulavaltimon seinämäpaksuuntumaan.

Kohonnut päiväaikainen systolinen verenpainetaso oli yhteydessä verisuoniston kannalta epäedulliseen adiponektiinihormonitasoon. Sekä systolinen että diastolinen verenpainetaso oli korkeampi henkilöillä, joilla todettiin maksan rasvoittuma kuin henkilöillä, joilla sitä ei ollut. Näin osoitti Riitta-Liisa Vasunnan väitöstutkimus.

Tavallisesti yöaikainen verenpainetaso laskee 10 prosenttia tai enemmän päiväaikaiseen verenpainetasoon nähden. Verenpaineen lasku voi kuitenkin jäädä puutteelliseksi. Tämän nondipping-ilmiön on todettu lisäävän sydän- ja verisuonisairastuvuuden riskiä. Kaulavaltimoseinämän paksuuntumaa on pidetty merkkinä varhaisesta valtimosairaudesta, ja maksan rasvakertymä katsottu osaksi metabolista oireyhtymää.

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 24 tunnin aikana mitatun verenpainetason ja puuttuvan yöaikaisen verenpaineenlaskun, nondipping-ilmiön yhteyttä tunnettuihin metabolisiin riskitekijöihin ja kaulavaltimoseinämän paksuuntumaan. Kyseessä on suomalaiseen, keski-ikäiseen väestöotokseen kohdistunut poikkileikkaustutkimus.

Vuorokausiverenpaine mitattiin mukana kuljetettavalla automaattisella verenpaineenmittausmenetelmällä. Verenpaine mitattiin myös tavalliseen tapaan vastaanottokäynnin yhteydessä. Maksan rasvaisuutta ja kaulavaltimon seinämäpaksuutta tutkittiin ultraäänilaitteella. Lisäksi kerättiin laboratoriotietoa sokeriaineenvaihdunnasta, munuaissuodoksen määrästä ja rasvakudoksen erittämän adiponektiinihormonin määrästä.

Tutkimus osoitti ambulatorisen verenpaineenmittauksen tuovan merkittävää lisätietoa etenkin sydän- ja verisuonisairastuvuuden riskiä jo itsessään lisäävissä metabolisissa häiriöissä ja munuaistoiminnan alentumassa. Koska metaboliset häiriöt ovat suomalaisväestössä yhä yleisempiä, on todennäköistä, että vuorokausiverenpaineen mittaaminen lisääntyy osana valtimosairastavuuden kokonaisriskin arviointia.

LL Riitta-Liisa Vasunnan väitöskirja Ambulatorinen verenpaineenmittaus – yhteys metabolisiin riskitekijöihin, munuaistoimintaan ja kaulavaltimoseinämän ateroskleroosiin (Ambulatory blood pressure – association with metabolic risk indicators, renal function and carotid artery atherosclerosis) tarkastetaan 30.11.2012 Oulun yliopistossa.

Kuva: Pixmac