WMA:n uusi puheenjohtaja James Appleyard: Lasten terveys asetettava etusijalle
Lastentautien erikoislääkäri James Appleyard on valittu Maailman Lääkäriliiton uudeksi puheenjohtajaksi. Brittilääkäri seuraa tehtävässä suomalaista Kati Myllymäkeä, jonka kausi päättyy huomenna lauantaina.
James Appleyard on jo esitellyt omalle kaudelleen läheisiä teemoja, joista tärkeimmäksi hän nostaa lasten terveydenhuollon parantamisen. Lastenlääkäri on huolissaan siitä, että joka vuosi maailmassa kuolee kymmenen miljoonaa lasta ehkäistävissä oleviin sairauksiin. Infektiot ja aliravitsemus tappavat yhä kehitysmaiden lapsia.
James Appleyard on ollut perustamassa vuonna 1972 ensimmäistä Lontoon ulkopuolella sijaitsevaa vammaisten lasten keskusta, jonka nimeksi tuli The Mary Sheridan Centre. Hän on Dyspraksia-säätiön puheenjohtaja. Dyspraksia käsittää erilaisia kehityshäiriöitä, jotka ilmenevät motorisen koordinaation merkittävinä vaikeuksina. Appleyard toimii kansainvälisesti myös kidutuksen uhrien hyväksi.
Potilas ja lääkäri yhteistyöhön
WMA:n tieteellisessä seminaarissa esiteltiin mm. tri Mike Mageen tutkimusta, joka osoittaa potilaan ja lääkärin suhteen muuttuneen viime vuosikymmeninä. Perinteinen autoritäärinen suhde on vaihtumassa kumppanuuteen ja yhteistyöhön. Tutkimus perustui 2 506 potilaan ja 1 201 lääkärin puhelinhaastatteluun, joka tehtiin viime vuonna USA:ssa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa, Saksassa, Etelä-Afrikassa ja Japanissa. Vaikka maiden välillä on kulttuurisia eroja, on suuntaus silti selvä.
Potilaiden itseluottamus ja vastuu omasta terveydestä ovat lisääntyneet merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana. Lääkäreitä pidetään yhä kaikkein luotettavimpina terveystiedon antajina, mutta samalla potilaiden odotukset lääkärin toiminnasta ja sen parantamisesta ovat lisääntyneet. Toisaalta lääkärit katsovat, etteivät potilaat nykyisin pysty kovin hyvin huolehtimaan itse omasta terveydestään.
Sekä potilaat että lääkärit suhtautuvat kuitenkin luottavaisesti kumppanuuden ja ryhmätyön lisääntymiseen. Toisin kuin kymmenen vuotta sitten, potilaat kaikissa maissa kokivat tekevänsä enemmän kysymyksiä ja valintoja, arvioivansa aktiivisesti hyötyjä ja riskejä sekä pitävänsä parempaa huolta omasta terveydestään.
