Ajan­kohtai­sta

Y-sukupolven lääkäri haastaa pomonsa

Y-sukupolven työntekijät tulevat esimiehensä luokse, vaativat heiltä huomiota, palautetta sekä tasa-arvoista, ei tasapäistävää, kohtelua.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/kandi.jpg

– Y-sukupolven työntekijät tulevat esimiehensä luokse, vaativat heiltä huomiota, palautetta sekä tasa-arvoista, ei tasapäistävää, kohtelua. He tahtovat silti jämäkkää johtamista ja esimiestä, joka laittaa itsensä peliin ja johtaa joukkonsa menestykseen. Näin kuvailee työelämään tulevia nuoria aikuisia johdon konsultti ja työyhteisövalmentaja Helka Pirinen.

– Y-sukupolvi haastaa meidät vanhemmat kehittämään työelämää ja johtamista, mielestäni ihan terveeseen suuntaan, toteaa erikoistutkija Tomi Hussi Työterveyslaitokselta.

Tämänviikkoisilla Työterveyspäivillä on pohdittu muun muassa sitä, millaisia työntekijöitä ovat vuoden 1975 jälkeen syntyneet nuoret aikuiset. He ovat nintendon ja internetin aikakautena kasvaneita ”nettinatiiveja”, jotka ovat tottuneet tuomaan mielipiteensä avoimesti esille. Heitä on oikein rohkaistu itsensä ilmaisuun, vaikuttamiseen ja verkottumiseen jo koulussa.

Pirisen mukaan Y-sukupolvi syyllistyy välillä parveiluun ja on valmis joukon vietäväksi. Omatkin ratkaisut tehdään silloin ryhmään kuulumisen perusteella.

– Innovaatioiden tuottamisessa tarvitaan avointa tiedon jakamista, uusia ideoita ja näkökulmia. Näissä asioissa Y-sukupolvi on taitava, Tomi Hussi sanoo.

– Voikin siis ajatella, että elämyshakuiseksi ja kärsimättömäksi moitittu nuorisomme vastaakin parhaalla mahdollisella tavalla nykyajan lyhytjännitteiseksi käyvän työelämän vaatimuksiin, Hussi pohtii.

Nuori lääkäri aiempaa tyytyväisempi

Nuoria lääkäreitä on ajoittain kritisoitu siitä, että he mieluummin valitsevat keikkalääkärin uran kuin kiinnittyvät vakituiseen virkaan syrjäseudun terveyskeskukseen.

Helka Pirininen ja Tomi Hussi pitävät tätä aivan normaalina Y-sukupolven toimintana.

– Jos nuorelle ihmiselle tarjoutuu mahdollisuus tehdä koulutustaan vastaavaa työtä itse valitsemiensa työaikojen sisällä, jolloin oma aika on todella omaa, he valitsevat pääsääntöisesti tämän vaihtoehdon. Heille myös ryhmään kuuluminen on todella tärkeää, mutta ryhmä ei välttämättä ole työpaikan yhteisö, vaan itse valittu porukka, toteavat Pirinen ja Hussi.

Työlle nähdään muitakin merkityksiä kuin pysyvyys, ja sukupolvi on todella kokenut pätkätyöt ja tottunut kilpailemaan työpaikoistaan. Nuoret aikuiset haluavat tehdä työtä, jolla on merkitystä.

– Lääkäri 2008 -kyselyssä jo havaittiin, että nuoret lääkärit ovat aiempaa tyytyväisempiä työhönsä. Kun vielä aiemmissa kyselyissä joka neljäs nuori lääkäri oli ajatellut uranvaihtoa, kaksi vuotta sitten niin ajatteli enää 17 prosenttia, kertoo Lääkäriliiton koulutusjohtaja Hannu Halila.

Tämä ei vielä kerro koko totuutta nuorten lääkärien työhyvinvoinnista, josta tarvitaan lisätietoa.

Halilan mukaan koko lääkärikuntaa kartoittava työhyvinvointitutkimus toteutetaan tänä vuonna yhdessä Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Kyselyt tulevat tutkittaville lähiviikkoina ja tuloksia saadaan siten ensi vuoden aikana.

Ulla Järvi
Kuva: Pietari Posti

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030