Suomen ja Ruotsin välistä tutkimuksen huippuyhteistyötä viritellään monella taholla.

Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan Helsingin Sanomissa esittämä ajatus Suomen Akatemian ja Ruotsin Forskningsrådetin apurahojen yhteishausta (HS 7.9.2009) saa tutkijapiireissä myönteisen vastaanoton.

Suomen Akatemialla on paljon kokemusta pohjoismaisesta yhteistyöstä. Se on muun muassa järjestänyt ruotsalaisten rahoittajien kanssa yhteishakuja ja yhteisiä tutkimusohjelmia.

Yhteistyötä on tehty myös yhteispohjoismaisella tasolla, muun muassa pohjoismaisen huippuyksikkörahoituksen muodossa molekyylilääketieteen alalla vuosina 2004–2009.

Suomesta löytyy yhteistyöhalukkuutta

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Kalervo Väänänen sanoo, että Ylä-Herttualan ehdotus on mielenkiintoinen. Ehdotettuun suuntaan ollaan jo otettu askelia.

– Molekyylilääketieteen tutkimuksen huippuyksikkörahoitukselle on pohdittu jatkoa viisivuotiskauden nyt päättyessä. Pohjoismainen huippuyksikköohjelma on toistaiseksi ollut aika pieni, esimerkiksi Suomesta on mukana 3 tutkimusryhmää, sanoo työryhmän puheenjohtajana toimiva Väänänen.

Suomen Akatemia on myös arvioinut kliinistä tutkimusta yhdessä Ruotsin Forskningsrådetin kanssa. Väänänen uskoo, että yhteistyöhalukkuutta rahoitusrintamalla Suomesta löytyy.

– Akatemian puolella ollaan halukkaita yhteistyöhön, mikäli Ruotsin vastaava instanssi osoittaa kiinnostusta. Ruotsissa avaus on vain huomattavasti vaikeampaa, sillä heillä on paljon vähemmän ohjelmamuotoista toimintaa kuin meillä.

Juhlavuodesta poliittista tahtoa

Väänäsen mukaan keskustelua rahoitusyhteistyöstä ruotsalaisten kollegojen kanssa tullaan jatkamaan. Merkkivuosi 1809, Suomen autonomisen ajan alkamista kunnioittava juhlavuosi, antaa puheisiin lisäpotkua.

– Poliittista tahtoa löytyy nyt varmasti. Yhteistyötä helpottaa se, että pohjoismaiset terveydenhuollon järjestelmät ja kulttuuri ovat osin pitkän yhteisen historian ansiosta niin lähellä toisiaan, Väänänen sanoo.

Mia Flygar