Yhtenäinen turvallisuus-kulttuuri tapaturma-alan yhteistyöllä
Suomessa kuoli tapaturmiin vuonna 1997 hieman yli 2 700 ihmistä. Heistä noin 600 kuoli liikenteessä ja työssä, ja noin 2 100 henkilöä menehtyi koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa.
Miehiä oli 65 % kaikista tapaturmissa kuolleista. Eläkeikään asti miesten tapaturmakuolemat ovat yleisempiä, sen jälkeen naisille sattuu enemmän kuolemaan johtavia tapaturmia.
Vuonna 1998 sairaaloissa oli 93 500 tapaturman aiheuttamaa hoitojaksoa, 44 300 hoitojakson syynä olivat kaatumiset. Haastattelututkimusten mukaan maassamme tapahtuu vuosittain yli miljoona vamman aiheuttavaa tapaturmaa, joista alle 15-vuotiaille sattuu noin 74 000. Tapaturmista 57 % sattui miehille. Liikunta- ja kotitapaturmat ovat lisääntyneet 1990-luvulla; niitä on 70 % kaikista tapaturmista.
Sisäasiainministeriö teetti Suomen Gallupilla Kansalaisten pelastusasenteet 1999 -haastattelun, jonka mukaan ihmiset pitivät kaikkein todennäköisimpänä itseään koskevana tapaturmana liikenneonnettomuutta (yli 60 % haastatelluista). Seuraavaksi todennäköisimpänä pidettiin ydinvoimalaonnettomuutta lähialueella ja vasta kolmanneksi todennäköisimpänä tapaturmaa kotona.
Ihmiset halusivat eniten lisätietoja ensiavusta, säteilyvaaroista, väestönsuojelusta ja ympäristöonnettomuuksista. Niiden jälkeen tulivat tapaturmien ehkäisy, tulipalon sammuttaminen ja tulipalon estäminen. Tuloksista näkyy, että ihmiset eivät tiedosta vielä tarpeeksi kotiin ja vapaa-aikaan liittyviä tapaturmariskejä. Tietoisuus näistä riskeistä on kuitenkin lisääntynyt vuodesta 1992, jolloin haastattelu tehtiin ensimmäisen kerran.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa kuoli 1987-1993 noin 3 000 ihmistä vuosittain alkoholin aiheuttamiin syihin. Kaikista alkoholiin liittyvistä kuolemista tapaturmaisia oli 1 100.
Tapaturmaluvut osoittavat, että ihmiset osaavat toimia entistä turvallisemmin työpaikoilla ja liikenteessä, mutta ottavat kotona ja vapaa-aikana riskejä, jotka eivät tulisi muualla kysymykseenkään. Valtioneuvoston asettama Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyön neuvottelukunta korostaa yhteistyön merkitystä tapaturmien torjunnassa. Neuvottelukunta esittää kokonaisvaltaisen toimintamallin ja yhteisen turvallisuuskulttuurin kehittämistä koko tapaturma-alalle. Neuvottelukunta painottaa ohjelmassaan erityisesti kaatumisten ja liukastumisten, liikunta- ja palotapaturmien sekä alkoholin aiheuttamien tapaturmien torjumista.
Tapaturmien torjunta onnistuu parhaiten kunnissa tehtävän tapaturmien ehkäistyön avulla. Viime aikoina onkin aloitettu erilaisia projekteja ja kilpailuja, kuten esimerkiksi vuosittainen Turvallisin kunta -kilpailu. Sen ansiosta on Suomeen vähitellen muodostunut tapaturmien torjuntaa määrätietoisesti tekevien kuntien verkosto. Kuntien tekemä tapaturmien ehkäisytyö on Suomessa kuitenkin vielä vähäistä verrattuna muihin Pohjoismaihin, joissa tapaturmat ovat vähentyneet pysyvästi noin kolmanneksella muutaman vuoden kuluessa.
