Yrittäjät luottavat lähipalveluiden kysyntään

Uusien lääkäripalvelu­yritysten perustajilla on selkeä kuva tulevaisuudestaan. Nyt luotetaan paikallisuuteen, elämänkaarimalliin ja kotikäynteihin. Maarit Rauhalan yritys Paihdelaakarit.fi vie katkaisuhoitopalveluja asiakkaan kotiin.

http://www.laakarilehti.fi/pics/mr.jpg

Olen tehnyt lääkärin töitä jo aika pitkään, joten vapaus ja itsenäisyys alkoivat houkuttaa, sanoo päihdelääkäri Maarit Rauhala. Hänen perustamansa Paihdelaakarit.fi vie katkaisuhoitopalveluja asiakkaan kotiin pääkaupunkiseudulla.

– Tuli vain monella tapaa oikea hetki, kun muutokset sekä yksityis- että työ­elämässä vapauttivat ajattelemaan tulevaisuutta eri tavalla. Näin lähtökohtiaan puolestaan kuvailee Turkuun lääkäriaseman perustanut työterveyslääkäri Minna Talvio.

Vapaus ja itsenäisyys ovat sanoja, jotka vilahtavat useaan otteeseen tuoreiden lääkäriyrittäjien puheissa. Rauhala ja Talvio tuntevat entuudestaan yrittäjän arkea. Yrittäjän vapauden hinta on valtava vastuu.

– Isäni oli pienyrittäjä, joten yrittäjän arki on tuttu. Silti tuoreen yrittäjän eteen tulevat kymmenet asiat ovat yllättäneet. Onneksi yhtiökumppani on ekonomi, joten yrityksellämme on tieto­taitoa taloudesta ja lakiasioista omasta takaa, kertoo Rauhala.

”Tällaista ei ennen ollut”

Kun Maarit Rauhala opiskeli lääketiedettä 1980- ja 90-lukujen taitteessa, ei yrittäjyydestä puhuttu mitään. Ammatinharjoittajan mahdollisuutta sivuttiin, mutta tähtäin oli virkalääkäriydessä. Ajatus omasta yrittäjyydestä kypsyi ­pikku hiljaa samalla kun pakkotahtisuus ja byrokratia alkoivat nakertaa ­motivaatiota.

– Viime vuosina yksityisiä lääkärinpalveluita on ryhdytty ajattelemaan ­uusiksi. Etenkin tänne pääkaupunkiseudulle on syntynyt kotiin meneviä terveyspalveluita.

Rauhalan yrityksessä työskentelevät ensihoitajat tuovat katkaisuhoidon ­asiakkaan kotiin. Hoidon aikana lääkäri käy kotona vähintään yhden kerran.

Onko tämä jo liian helppoa, eikö päihdeongelman hoidon perusta ole ­ongelman tunnustaminen, mahdollisesti myös julkisesti?

– Päihdelääkärinä olen kohdannut ­lukemattomia ihmisiä – etenkin miehiä – joille isoin este katkaisuhoitoon tai päihdeterapiaan hakeutumiselle on ­häpeä. Alkoholin liikakäyttö on niin suuri kansanterveysongelma, että viimeistään nyt on palvelujakin ajateltava toisin, Rauhala perustelee yritysideaansa.

Rauhala sanoo, että katkaisuhoitoon joutuminen on otollinen kohta pohtia asiakkaan kanssa terapian mahdollisuutta. Päihdehoitoa on tarjolla paremmin kuin esimerkiksi mielenterveyspalveluita.

– Yrityksemme tulevaisuutta pohtiessa olemme kiinnostuneita terapiapalveluiden rakentamisesta. Mielenterveys- ja päihdeongelmat liittyvät usein yhteen, mutta terveydenhuollossa niiden välissä on yhä raja-aitoja, joita yksityissektorilla voisi ketterämmin ylittää.

”Vähän valoa Turkuun”

Naantalilaiset Talviot myivät jokin aika sitten perheyrityksensä osakkeita, joten lääkäriaseman perustaminen käynnistyi oman pääoman turvin.

– Taloudellinen tilaisuus oli vain yksi kimmoke. Olin itse työskennellyt pitkään Lääkäriasema Pulssissa työterveyshuollon liiketoiminnan johtajana, ja suorittanut muun muassa eMBA-tutkinnon. Pulssin yrityskaupan jälkeen ryhdyin pohtimaan omia arvojani ja ­tulevaisuuttani, Minna Talvio kuvailee elämänsä tienhaaraa.

– Perheyritys elää aivan toisenlaisessa syklissä kuin neljännesvuosittain tuloksia mittaava jättiyritys. Me myös päätimme, että turkulaisuus ja varsinaissuomalaisuus ovat meille tärkeitä. Työpaikat, verot ja tulot pysyvät täällä. Pyrimme myös tekemään mahdollisimman paljon tuote- ja palveluhankintoja täkäläisiltä yrityksiltä.

Talvio uskoo, että myös lääkäri­ase­mien asiakaskunta on muuttunut sekä arvoiltaan että tarpeiltaan. Elonin perusidea on elämänkaariajattelu, jossa sa­man aseman palveluita voisi käyttää ­aina lapsuudesta työelämän kautta vanhuuteen.

Työterveyshuollon asiakkaita tavoitellaan muun muassa varhaisilla kuntoutuspalveluilla, joita tuotetaan paikallisen kuntoutuskeskus Petrean kanssa. Valtakunnallisista työterveyshuollon yhteistyökumppaneista tärkein on Diacor,

– Lääkärin etiikkaani ei kuitenkaan ­istu niin sanottu turhan palvelutarpeen luominen. Yksityissektori tarjotkoon ­valinnanvapautta, mutta sen ei pidä horjuttaa julkisen terveydenhuollon asemaa, painottaa Talvio.

”Tätä ei noin vain myydä”

Yhdeksän mikkeliläistä lääkäriä perusti lääkärikeskuksensa luottaen joukkovoimaan. Kun on monta osakasta, kaikkien ei tarvitse opetella ja osata kaikkea, vaan yrityksen perustamiseen liittyvää byrokratiaa voi jakaa.

Lääkärijoukko nimesi ­tuoreen lääkäripalveluyrityksensä Ikiomaksi.

– Jo osakassopimus on laadittu sitä silmällä pitäen, että tätä lääkärikeskusta ei tulla myymään isolle konsernille lähivuosina pikavoittojen toivossa, sanoo yrityksen hallituksen puheenjohtaja, ­ortopedi Ville Waris.

Wariksen mukaan isänmaallisessa Mikkelissä valtteja ovat alkukesästä aloittavan lääkäriaseman kotimaisuus ja paikallisuus, mikä näkyy konkreettisesti lääkärikunnassa sekä käytettävissä tuotteissa ja ulkopuolelta ostettavissa palveluissa.

– Kun esimerkiksi leikkaava lääkäri voi aina kohdata potilaansa seuraavana kesänä torilla, työssä vaaditaan toisenlaista vastuullisuutta kuin jos leikkauksia tekisi satunnaisina keikkahommina, Waris korostaa.

Paikallisten ihmisten lähtökohdat ­aiotaan ottaa huomioon myös palveluiden hinnoittelussa. Waris sanoo suoraan, että pikkukaupungissa eivät kaikki hinnat voi olla vauraamman pääkaupunkiseudun tasoa. Hintapolitiikkaa voi miettiä toisin kuin yhdenmukaisiin hintoihin pyrkivissä suurissa konserneissa.

– Tämä voi kuulostaa naiivilta tuoreen yrittäjän sanomana, mutta pyrkimyksemme on pysyä kohtuudessa. Tavoitteemme ei ole tällä rikastua, vaan pystyä tarjoamaan itsellemme ja kollegoille ­lisätyömahdollisuuksia. Suurimmalla osalla osakkaistamme on sairaalavirat, ja toivomme, että pystyisimme ­lisätyömahdollisuuksilla pitämään keskussairaalamme erikoislääkärit täällä ja houkuttelemaan heitä tänne lisääkin. Siitä hyötyisivät sairaala, potilaat ja koko Mikkelin seutu, Ville Waris sanoo.

Erilainen yritys pärjää

Kun riittävän moni yritys tekee asiat samalla tavalla, kaikki pärjäävät. Tähän vanhaan käsitykseen ei usko Aalto-yliopiston tutkimuspäällikkö Anssi Tuulenmäki.

Mikä yhdistää suomalaisia pankki­konttoreita ja yksityisiä lääkäriasemia?

Kun asiakas tulee pankkikonttoriin, mikään ei logoja lukuun ottamatta paljasta, mikä yritys on kyseessä. Sama tapahtuu lääkäriasemalla. Kaikki ovat samanlaisia.

– Meillä on tietty ajatusmalli päässämme siitä, miltä luotettavan ja turvallisen pankkikonttorin pitää näyttää, sanoo Tuulenmäki.

Äärimmilleen viedystä samanlaisuudesta ei synny kilpailuetua. Millä ­kilpaillaan, kun eroja ei enää löydy?

Näihin päiviin asti yksityisten lääkäriasemien ei ole tarvinnutkaan juuri kilpailla. Yritysostojen seurauksena on syntynyt vain lisää samanlaisuutta.

Kilpailu piristää

– Varsinkin isommissa kaupungeissa lääkärikeskustenkin kilpailutilanne on kiristynyt, näkee Anssi Tuulenmäki.

Lääkäripalveluyritysten liiton 
toiminnanjohtaja Ismo Partanen ­allekirjoittaa Tuulenmäen näkemyksen. Lama ja suuret irtisanomiset tuntuvat etenkin työterveyshuollon palveluita tarjoavissa yrityksissä.

– Pieniä yrityksiä on perustettu ­muutamia, mutta vielä ei mistään ­ilmiöstä voida kuitenkaan puhua. 
On kuitenkin hyvä, että alalle syntyy uudenlaista kilpailua, Partanen toteaa.

– Uuden pienen yrittäjän on siis ­erottauduttava isoista tekemällä asioita toisin, sanoo Anssi Tuulenmäki, joka kutsuu itseään myös yli-innovaatio­aktivistiksi.

Hän on Aallon Mind-tutkimusryhmän vetäjä. Ryhmä kehittelee uusia toimintatapoja yrityksille ja parempaa arkea kuluttajille. Vanhuksille ja vammaisille tarkoitettu ”Hidas kassa” on yksi esimerkki ryhmän ideoista markettien erilaistumiseksi.

Ajattele isosti, toimi pienesti

Tuulenmäen yksi tutkimusprojekti on käynnissä Espanjassa, Barcelonassa, jossa muun muassa kehitellään potilas­ystävällisiä hoitopolkuja. ­Tuulenmäen ryhmä olisi kiinnostunut myös suomalaisen terveydenhuollon uudelleen ­ajattelemisesta.

– Tutkimuksissa on havaittu, että työ­­yhteisöä kannattaisi johtaa sisällön kaltaisesti. Ihmisiä hoitavan organi­saation johtamisenkin pitäisi olla ­hoi­tavaa. Nyt meillä terveydenhuollon byrokratia ja hallintokeskeisyys ­uuvuttavat ihmisiä hoitamaan tulleet osaajat.

– Lääkärit ovat selkeästi oppimis­keskeisiä ihmisiä, mutta annetaanko heille organisaatioissa tilaa uuden oppimiseen?

Uusille yrittäjille Tuulenmäki antaa neuvoksi, että kannattaa unelmoida suuria, mutta aloittaa tekeminen ­pienistä asioista. Olennaista on kysyä tyhmiä kysymyksiä.

– Ketkä ovat pienen yksityisen ­terveysaseman asiakkaita? Entä keitä ovat ei-asiakkaat? Esimerkiksi Omena-hotellit tavoittavat ne ihmiset, jotka yleensä ovat yöpyneet kaverien ja sukulaisten sohvilla.

Lääkärin työ puolestaan on lähtö­kohtaisesti eettisyyttä ja moraalisuutta vaativaa, joten tätä ydinosaamista kannattaisi Tuulenmäen mielestä ­hyödyntää myös liiketoiminnassa. 
Silloin toiminta on myös asiakkaiden mielissä uskottavaa.

– Eettisyys ei ole katoamassa, 
vaan on päinvastoin tulossa entistä tärkeämmäksi kilpailueduksi, uskoo Anssi Tuulenmäki.

Ulla Järvi
Kuva: Mikko Käkelä