Lähtöpassit terveysalan huippuasiantuntijalle? Voiko niin käydä? Kyllä, kun rahoitusleikkaukset kirpaisevat terveysalan laitoksia.

Lääkärit ovat työmarkkinoilla edelleen varsin turvatussa asemassa, mutta kyllä lääkärikoulutuksen saaneen tutkijan tärkeä tutkimustyökin voi tyssätä rahan puutteeseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on yt-neuvoteltu lukuisia kertoja sen perustamisen eli vuoden 2009 jälkeen.

Parhaillaan THL:ssä on käynnissä yt-neuvottelut, joissa tavoitteena ovat vajaan kymmenen miljoonan euron säästöt vuosina 2017–2018. Neuvottelut voivat johtaa enintään 200 henkilötyövuoden vähenemiseen. Niiden piirissä on koko henkilöstö.

Lääkäreitä on aiempien vuosien yt-neuvotteluissa irtisanottu toistakymmentä.

Tutkimusprofessori Markus Perola toimii THL:n lääkärien luottamusmiehenä ja on ollut tukemassa lähtöpassit saaneita.

– Meiltä on irtisanottu ihan oman alansa kovia asiantuntijoita. Eihän täällä oikeastaan ketään muita toimikaan.

– Joka kerran se on raskasta. Kun työskentelee akateemisesti koulutetussa, korkeaa asiantuntemusta vaativassa toimessa ja saa kuulla olevansa tarpeeton, kyllä se on isku itsetunnolle.

Perolan tietojen mukaan kukaan irtisanottu lääkäri ei ole jäänyt työttömäksi. Osa on lähtenyt ulkomaille, osa työllistynyt muualle tutkimukseen tai saanut hankittua projektirahoitusta. Muutama yksittäinen on palannut kliiniseen työhön.

– Asiantuntijoillemme on kysyntää. He ovat fiksuja ihmisiä, jotka osaavat työllistää itsensä. Laitokselle se on menetys, ja se kyllä tiedostetaan johdossakin.

Irtisanomiset ovat koskeneet kovemmin kokeneita kollegoja. Nuoremmilla on usein jokin oma projektirahoitus tai väitöskirjaprojekti suojana irtisanomiselta.

Nyt suunniteltujen leikkauksien myötä THL voi joutua luopumaan monista ydintoiminnoistaankin. Perola näkee, että THL:n rooli tutkimuslaitoksena on muuttumassa radikaalisti.

Jotain jää tekemättä

Karsimista, tehostamista, fokusointia. Organisaatiorakenteen uudistaminen. Noin 180 työsuhdetta vähemmän. Siinä Työterveyslaitoksen viime syksyn yt-neuvotteluissa löydetyt säästökeinot.

Yt-neuvottelut olivat kolmannet tai neljännet, laskutavasta riippuen. Lääkäreitä irtisanomiset eivät juurikaan koskettaneet.

– Olemme joutuneet lopettamaan joitakin tutkimuslinjoja. On tapahtunut liikkeenluovutustyyppistä toiminnan luovutusta ulkopuolelle. Väistämättä jotain jää tekemättä, kertoo lääketieteellinen johtaja Jorma Mäkitalo.

Työterveyslaitos ei lopeta kokonaan mitään tutkimusaluetta tai asiantuntijapalvelua. Supistukset kohdistuvat Mäkitalon mukaan lähinnä systeemibiologiseen tutkimukseen (geenit ja proteiinit), sisäilmatutkimukseen, työhygieniapalveluihin ja tiedolla vaikuttamiseen.

– Viime syksy oli raskas vaihe koko organisaatiolle. Meillä on menossa jonkinlainen suruaika. Emme olisi halunneet luopua niistä ihmisistä, mutta meidän oli pakko toimia talouden tasapainottamiseksi.

Niihin, jotka Työterveyslaitokseen jäävät, supistukset vaikuttavat tehostamispaineina. Jatkossa on paineita muun muassa palvelutoiminnan kannattavuuden parantamiseen.

– Akateeminen vapaus tutkia sitä, mitä tutkija haluaa tutkia, kaventuu. Sen tilalle tulee entistä enemmän rahoittajien, eli tässä tapauksessa ministeriön kanssa käytävät tulosneuvottelut ja ulkopuolelta haettu raha, Mäkitalo ennakoi.

Kehittämistä ja priorisointia

Valvira päätti yt-neuvottelunsa tammikuussa. Niiden seurauksena ei irtisanottu yhtään lääkäriä. Muita virkoja lakkautuu 20.

– Toiminta on muuttunut. Sähköinen asiointi ja asianhallintaohjelmien uudistaminen vaikuttavat esittelijöiden työhön ja vähentävät avustavan henkilökunnan työtä. Asioiden käsittelyprosesseja kehitetään ja tehtäviä priorisoidaan uudelleen riskinarvioinnin perusteella, kertoo terveydenhuollon valvontaosaston johtaja Tarja Holi.

Lähes kaikki Valviran tehtävät ovat lakisääteisiä, eikä lainsäädäntö sen suhteen ole muuttunut.

Itä-Suomen yliopistossa on viime vuosina käyty kolme sellaista yt-kierrosta, jotka ovat koskettaneet terveystieteiden tiedekuntaa.

– Opettajien ja tutkijoiden määrää ja tehtäviä on kuitenkin tarkasteltu jatkuvasti, koska heidän työsuhteensa ovat pääsääntöisesti määräaikaisia, lääketieteen laitoksen johtaja Jukka Pelkonen kertoo.

Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa jaettiin maaliskuun ensi päivinä irtisanomisia yt-neuvottelujen seurauksena. Irtisanottujen joukossa oli myös lääkäreitä ja hammaslääkäreitä.

Tampereen yliopiston lääketieteen yksikössä ei ole viime vuosina käyty yt-neuvotteluja, eikä niitä myöskään ole suunnitteilla tänä vuonna.

Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa käytiin viimeksi yt-neuvottelut vuonna 2014. Lääkäreitä ei irtisanottu. Oulussa yksi keino säästötavoitteiden saavuttamiseen on rinnakkaisvakanssien muodostaminen yliopiston ja jonkin toisen tahon, kuten sairaanhoitopiirin, kaupungin tai tutkimuslaitoksen kesken, kertoo dekaani Kyösti Oikarinen.

Uusia yt-neuvotteluja Oulussa ei nyt suunnitella.

Turussa ei irtisanota

Turun yliopistossa ei ole luvassa irtisanomisia, vaikka hallitusohjelman leikkaukset koskettavat sitä samalla tavoin kuin muitakin. Turun yliopiston hallitus valitsi viime syksynä sopeuttamisen ja kehittämisen linjan.

Turussa kehitetään hallinto- ja tukipalveluita, tehdään alijäämäinen tilinpäätös, lisätään yliopistojen välistä yhteistyötä sekä etsitään uusia tulonlähteitä opetuksesta ja tutkimuksesta. Turvana on yliopiston vahva tase ja ohjenuorana uusi strategia, jonka mukaan yliopisto on vastuullinen työnantaja.

– Valitsemamme tapa ei suinkaan ole helppo. Tarkastelemme laajasti kaikkia yliopiston prosesseja säästöjen löytämiseksi, kertoo palvelujohtaja Päivi Mikkola.

Lääketieteellisessä tiedekunnassa säästöt ovat vuosina 2016–17 yhteensä noin yhdeksän prosentin luokkaa. Kun siihen lisätään uudisrakennuksen tuomat kasvavat vuokrakulut vuodesta 2018 alkaen, säästöt ja menolisäykset ovat yhteensä pitkästi yli kymmenen prosenttia.

– Yliopiston hallitus on päättänyt, että irtisanomisia ei tule. Siitä me lähdemme, dekaani Pentti Huovinen sanoo.

Opetusta supistetaan

Ulkoista rahoitusta pyritään lisäämään, ja opetusta supistetaan.

– Se ei niinkään tarkoita opetuksen laadullista heikentämistä, vaan opetettavan aineksen määrän vähentämistä, Huovinen toteaa.

Tiedekunnassa on aloitettu organisaation tehostaminen ja organisaatiomuutoksesta keskustellaan. Huovinen näkee mahdollisuuksia sairaanhoitopiirin ja tiedekunnan välisen yhteistyön tiivistämisessä Turun terveyskampuksen perustamisen myötä. Kiinnostusta on myös yhteistyöhön teollisuuden kanssa. Se onkin koko ajan lisääntymässä.

Lääketieteessä on 50 erikoisalaa, joilla pitää antaa opetusta. Siksi vaihtoehto helposti on juustohöylä tai tutkimusrahoituksen vähentäminen.

– Koska korkeatasoinen opetus perustuu tutkimukseen, tutkimusrahoituksen leikkaukset vaikuttavat pitemmällä aikavälillä opetukseen.

Huovinen on luottavainen tulevaisuuden suhteen mutta toivoo, ettei korkeakoulujen rahoitusta enää supisteta.

– Aivovuoto on pikkuhiljaa lisääntymässä. Isompi paha voi kuitenkin olla se, että yhteiskunnan parhaat voimat eivät enää hakeudu lääketieteen alalle. Sillä olisi vaikutuksia kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, Huovinen sanoo.

Työttömyysturvasta kysellään

Lääkäreiden työttömyyskassassa yt-neuvottelubuumi näkyy vasta puheluina, kun jäsenet ja luottamusmiehet kyselevät työttömyysturvasta, kertoo kassanjohtaja Carola Ylenius.

– Jokaisen irtisanotun ja lomautetun tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, Ylenius ohjeistaa.

Ilmoittautuminen tulee tehdä viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä. Ilmoittautuminen tapahtuu pääsääntöisesti sähköisesti TE-toimiston oma asiointi -palvelun kautta (https://asiointi.mol.fi/omaasiointi/?kieli=fi). Ansiopäivärahaa haetaan työttömyyskassasta kalenterikuukausittain jälkikäteen.

› Katso Lääkärilehdestä 8/2016 Lääkäriliiton muistilista irtisanomistoimenpiteiden kohteeksi joutuvalle.