1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Avoin kirje THL:lle
Keskus­telua 21/2020 vsk 75 s. 1280

Avoin kirje THL:lle

THL:n terveysturvallisuuden johtaja Mika Salminen esitti Helsingin Sanomien haastattelussa 28.4.2020, että koronavirusepidemian tukahduttaminen ei ole pitkän päälle mahdollista ja että epidemian tulisi edetä, jotta vältetään myöhempien aaltojen ongelmat ja pitkien rajoitustoimien haitalliset vaikutukset. Näyttää siltä, että THL suosittaa erittäin hyvin onnistuneen ensitorjunnan jälkeen siirtymistä malliin, jossa pyritään viemään tauti hallitusti läpi väestön kohti laumaimmuniteettia. Tiettävästi vain Ruotsissa on tämä tavoite muiden maiden pyrkiessä taudin tukahduttamiseen. Laumaimmuniteetin tavoittelua on vaikea ymmärtää tietämättä, mihin tietoihin THL perustaa strategiansa. Sen vuoksi olisi meille epidemiologian maallikoille hyvä selventää THL:n perusolettamuksia. Pyrin kiteyttämään nämä seuraaviin kuuteen kysymykseen

1) Millainen immuniteetti muodostuu koronainfektion sairastaneelle? Suojan teho, kesto, jääkö osa ilman?

2) Kuinka suuren osan väestöä pitää sairastaa, jotta saavutetaan tavoiteltu laumaimmuniteetti? Mihin tämä arvio perustuu?

3) Kuinka moni on Suomessa jo sairastanut ja hankkinut vastustuskyvyn? Mihin satunnaisotokseen suomalaisesta tai muusta sopivasta vertailuväestöstä tämä perustuu? Mikä on väärien positiivisten osuus?

4) Kuinka monen suomalaisen pitäisi sairastaa (ja saavuttaa immuniteetti) ennen odotettua seuraavaa aaltoa, jotta THL:n tavoittelema epidemian eteneminen toteutuisi?

Lue myös

5) Mikä olisi tämän "hallitun" etenemisen aiheuttama kuolleisuus? THL on esittänyt (HS 17.4.2020) että koronaan sairastuneen työikäisen kuolemanriski olisi vain 0,001–0,005 %. Kuitenkin esimerkiksi New Yorkin kaupungin 45–64-vuotiaasta väestöstä on jo nyt ensimmäisen parin kuukauden aikana kuollut 0,13 % koronapositiivisina eivätkä sikäläiset vielä lainkaan nosta esille mahdollista laumaimmuniteetin saavuttamista. Jos oletamme, että 10 % newyorkilaisista on sairastanut, on ero THL:n arvioon tapauskuolleisuudesta 250–1 000-kertainen. Myös Ruotsin 40–49-vuotiaasta väestöstä jo 0,002 % on kuollut koronaan. Mihin havaintoaineistoon THL perustaa arvionsa taudin vaarattomuudesta työikäisille?

6) Mihin perustuu arvio toisen aallon erityisestä vaarallisuudesta? Jos väestössä on vain vähän (10 %) immuniteettia, niin taudin luontainen leviäminen toisessa aallossa olisi ensimmäisen kaltainen. Tuolloin kuitenkin kliinikoilla on jo paljon enemmän tietoa ja osaamista. Toivottavasti myös viranomaisille on siihen mennessä kertynyt lisää tietoa taudin leviämistavoista, torjuntakeinoista, suojavarusteista, rajoitustoimien vaikuttavuudesta, tartuntaketjujen selvitysmenetelmistä jne. Onko viisasta viedä epidemia nyt läpi väestön vajavaisin tiedoin ja kiireellä valmistautuneena, jotta se olisi myöhemmissä aalloissa mahdollisesti lievempi?

Kirjoittajat
Timo Muhonen
syöpätautien ja sädehoidon dosentti
Sidonnaisuudet

Timo Muhonen: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Seurannan heikkeneminen näkyy pitkäaikaissairauksien hoidossa

Verenohennuslääkityksen ja diabeteksen seurannassa käytettävien verikokeiden testimäärät ovat laskeneet koronavirusepidemian aikana huolestuttavan paljon.

Ajassa
Suomalaiset luottavat uutismediaan koronatiedon lähteenä

Myös asiantuntijat ja viranomaiset saivat kyselytutkimuksessa hyviä arvioita.

Tieteessä
Psykoosiriski voi näkyä aivojen rakenteessa ja toiminnassa

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että psykoosiriski liittyy kohonneeseen fysiologiseen vaihteluun aivoissa.

Ajassa
Koronarokotekandidaatin toisen vaiheen ihmiskokeet aloitettiin

Lääkeyhtiö Modernan rokotetutkimukseen osallistuu 600 koehenkilöä.

Ajassa
Kuinka kauan koronaimmuniteetti säilyy? HUS käynnisti tutkimuksen

Tutkimuksen kohteena on potilaita ja henkilökuntaa.

Ajassa
Koronajäljittäjän työ alkaa, kun potilas on todettu positiiviseksi

Helsingin yliopisto koulutti 50 tartunnan jäljittäjää kuntien tarpeisiin.