1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Geenitieto on salassapidettävää terveydentilatietoa
Keskus­telua 17/2018 vsk 73 s. 1044 - 1045

Geenitieto on salassapidettävää terveydentilatietoa

Professori Aarno Palotie kollegoineen käsittelee Näkökulma-palstalla Lääkärilehdessä 15/2018 geenitiedon erityisasemaa (11 Palotie A, Kaunisto M, Kääriäinen H ym. Genomitiedon arkaluonteisuus on tiukassa elävä myytti. Lääkäril 2018:73;916–7.), jota heidän mielestään tulisi purkaa. Olemme tästä eri mieltä.

On toki niin, että esimerkiksi hiusten värin voi usein todeta vain henkilöä katsomalla eikä saman tiedon analysoiminen geenitiedosta sinänsä tee tiedosta erityisen arkaluonteista (22 Lehtonen L. Genetic information and the data protection directive of the European Union. Kirjassa Beyleveld D ym: The data protection directive and medical research across Europe, ss. 103–12. Farnham, UK: Ashgate Publishing Company 2004.). Geenitietojen tärkeä käyttötarkoitus on kuitenkin arvioida henkilön terveydentilaa ja sairastumisriskiä. Siksi geenitiedot on eurooppalaisessa lainsäädännössä luokiteltu terveydentilaa koskeviksi tiedoiksi (33 Shabani M, Borry P. Rules for processing genetic data for research purposes in view of the new EU general data protection regulation. Eur J Human Genetics 2018:26,149–56.). Terveydentilaa koskevat tiedot taas on täysin vakiintuneesti katsottu arkaluonteiksi tiedoiksi, joita ei saa käsitellä ilman siihen oikeuttavaa erityissäännöstä taikka henkilön suostumusta.

Näkökulman kirjoittajista useimmat ovat tunnettuja lääketieteen tutkijoita, jotka hyödyntävät tutkimuksissaan salassa pidettäviä terveydentilatietoja. On vaikea ymmärtää, miten he päätyvät ajattelemaan, että heidän tutkimuksiinsa tarvittavia tietoja ei tulisi pitää arkaluonteisina.

Ei tietenkään ole uutta, että tutkijat näkevät toiminnassaan vain mahdollisuuksia ja unohtavat riskit. Esimerkiksi geenitiedon hyödyntäminen henkilöiden profilointiin ja käyttäytymisen ennustamiseen on vasta kehittymässä, mutta manipulaatiolle altistavien ominaisuuksien hyödyntäminen sekä politiikassa että tuotemarkkinoinnissa on muutoin nopeasti kasvussa (44 Murphy H. The tiny Cambridge department sucked into Facebook big data furore. The Financial Times, 13.4.2018. https://www.ft.com/content/db6d3562-3e3d-11e8-b9f9-de94fa33a81e). Yksi suojautumisen muoto on kieltää arkaluonteisen tiedon käsittely.

Lue myös

Luottamuksellisuuden ohella toinen tärkeä lääkintäeettinen vaatimus on, että tutkimukseen osallistuminen on potilaalle aidosti vapaaehtoista. On tärkeää, että tutkimukseen osallistuvat käsittävät tiedossa kiistatta piilevät riskit eikä näitä vähätellä. Maailman lääkäriliitto on korostanut, että vapaaehtoisen ja tietoisen suostumuksen periaatteen tulee koskea myös näytekokoelmilla ja geenitiedolla tehtävää tutkimusta (55 World Medical Association: WMA Declaration of Taipei on ethical considerations regarding health databases and biobanks, 21.3.2017 (siteerattu 16.4.2018). https://www.wma.net/policies-post/wma-declaration-of-taipei-on-­ethical-considerations-regarding-health-­databases-and-biobanks/). Suomessakin voimistuneet yritykset toimia geenitutkimuksessa lääketieteellisen tutkimuksen yleisesti hyväksyttyjä kansainvälisiä sääntöjä kiertäen ovat tieteen dopingia.

Jokaisella on oikeus osallistua tieteelliseen tutkimukseen, mutta tietoisen suostumuksen periaate on vielä keskeisempi. Se asettaa eettisille näkökohdille tulkintakehyksen. Geenitutkijakaan ei ole ihmisoikeussopimusten ja tutkimusetiikan vaatimusten yläpuolella.

Kirjoittajat
Lasse Lehtonen
hallintoylilääkäri ja terveysoikeuden professori
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin yliopisto
Heikki Saxén
FT
Bioetiikan instituutti ja lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto
Sidonnaisuudet

Lasse Lehtonen: Johtokunnan/hallituksen jäsenyys (Hyksin Oy, 
Orton Oy, Oulunkylän kuntoutussairaala), patentit (useita Orion-yhtymä Oy:n lääkekehityspatenteja), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Edita, Talentum, Duodecim).

Heikki Saxén: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Palotie A, Kaunisto M, Kääriäinen H ym. Genomitiedon arkaluonteisuus on tiukassa elävä myytti. Lääkäril 2018:73;916–7.
2
Lehtonen L. Genetic information and the data protection directive of the European Union. Kirjassa Beyleveld D ym: The data protection directive and medical research across Europe, ss. 103–12. Farnham, UK: Ashgate Publishing Company 2004.
3
Shabani M, Borry P. Rules for processing genetic data for research purposes in view of the new EU general data protection regulation. Eur J Human Genetics 2018:26,149–56.
4
Murphy H. The tiny Cambridge department sucked into Facebook big data furore. The Financial Times, 13.4.2018. https://www.ft.com/content/db6d3562-3e3d-11e8-b9f9-de94fa33a81e
5
World Medical Association: WMA Declaration of Taipei on ethical considerations regarding health databases and biobanks, 21.3.2017 (siteerattu 16.4.2018). https://www.wma.net/policies-post/wma-declaration-of-taipei-on-­ethical-considerations-regarding-health-­databases-and-biobanks/

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.