Lehti 48: Keskustelua 48/2019 vsk 74 s. 2791

Riskin arvioinnit tukeutuvat riippumattomiin katsauksiin

Sami KännäläTommi Toivonen

LL Rauli Mäkelä ja FT Mikko Ahonen pitävät Säteilyturvakeskuksen julkaisemia radiotaajuista (RF) säteilyä koskevia kannanottoja yksipuolisina ja vanhentuneina (1).

Vuosina 2009 ja 2013 julkaistujen kannanottojen sisältö on tiivistettävissä siihen, että RF-säteilylle altistuminen ei aiheuta haitallisia terveysvaikutuksia, kun altistuminen on raja-arvoja pienempää. Nykytiedon valossa näkemys on edelleen ajantasainen. Esimerkiksi Euroopan komission tiedekomitean SCENIHR:n (nykyään SCHEER) tuorein katsaus tukee tätä (2).

Vuonna 2011 IARC luokitteli RF-säteilyn mahdollisesti karsinogeeniseksi (3). Luokittelu perustuu tutkimuksiin, joissa on saatu rajallista näyttöä kahden aivokasvaintyypin ja matkapuhelimen käytön välisestä yhteydestä. Pohjoismaiden syöpätilastot eivät tue yhteyden olemassaoloa (4). Pitkäaikaisvaikutuksia ei voida vielä sulkea pois, joten laadukkaalle tutkimukselle on edelleen tarvetta.

IARC arvioi RF-säteilyn karsinogeenisuutta uudelleen vuoteen 2024 mennessä.

Mäkelä ja Ahonen viittaavat yhdysvaltalaiseen NTP-tutkimukseen, jossa koe-eläimiä altistettiin selvästi voimakkaammalle RF-säteilylle kuin mille ihmiset altistuvat käyttäessään matkapuhelimia. Muun muassa kansainvälinen asiantuntijakomitea ICNIRP on arvioinut NTP-tutkimuksen tuloksia ja todennut, että se sisältää puutteita eikä sen pohjalta voi tehdä päätelmiä matkapuhelinten säteilyn karsinogeenisuudesta (5).

Lue myös

Suomessa noudatetaan Euroopan unionin neuvoston suosittelemia raja-arvoja (6), jotka pohjautuvat ICNIRP:n ohjearvoihin (7). RF-säteilyn ainoa todennettu vaikutus ihmiseen on kudosten lämpeneminen. Raja-arvot estävät kudosten liiallisen lämpenemisen; turvamarginaali on suuri. ICNIRP:n ohjearvot on otettu laajalti käyttöön EU-alueella. Raja-arvot kattavat myös rakenteilla olevan 5G-matkaviestinverkon hyödyntämät taajuudet.

Tämänhetkisen tiedon nojalla matkapuhelinten säteilystä ei tarvitse huolestua 5G:n tai aiempienkaan tekniikoiden osalta.


Kirjallisuutta
1
Mäkelä R, Ahonen M. Matkapuhelinsäteilystä on syytä huolestua. Suom Lääkäril 2019;74:2790.
2
Opinion on potential health effects of exposure to electromagnetic fields (EMF). European Commission, Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks (SCENIHR), 2015. https://ec.europa.eu/health/scientific_committees/emerging/docs/scenihr_o_041.pdf
3
International agency for research on cancer (IARC). Non-ionizing radiation, Part 2: Radiorequency electromagnetic fields. IARC monographs on the evaluation of carcinogenic risks to humans, 2011, vol 102.
4
NORDCAN-projekti – Syöpätilastoja Pohjoismaista. http://www-dep.iarc.fr/NORDCAN/FI/frame.asp
5
International commission on non-ionizing radiation protection (ICNIRP). ICNIRP note: critical evaluation of two radiofrequency electromagnetic field animal carcinogenicity studies published in 2018. Health Physics 2019 Aug 27 (Epub ahead of print). doi: 10.1097/HP.0000000000001137.
6
International commission on non-ionizing radiation protection (ICNIRP). Guidelines for limiting exposure to time-varying electric, magnetic and electromagnetic fields (up to 300 GHz). Health Physics 1998;74:494–522.
7
1999/519/EY, Neuvoston suositus väestön sähkömagneettisille kentille (0 Hz – 300 GHz) altistumisen rajoittamisesta, 12.7.1999.
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030