1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. THL vastaa
Keskus­telua 21/2020 vsk 75 s. 1280 - 1281

THL vastaa

Avoimessa kirjeessä esitetty oletus, että THL pyrkisi suosittamaan strategiaa ns. laumaimmuniteetin saavuttamiseksi, perustuu väärinkäsitykseen. THL pitää epidemian hidastamista ja tartuntojen estämistä tärkeänä. Haastattelussa, johon kirjoittaja viittaa, tuodaan vain esille todennäköisiä kehityskulkuja, jotka voidaan johtaa siitä, että epidemia on Suomessa suvantovaiheessa, ja mitä päätelmiä siitä voidaan epidemian tulevaisuuden kehittymisen kannalta erilaisissa tilanteissa tehdä. Immuniteettia väestössä ei tietoisesti tavoitella, se syntyy jos on syntyäkseen epidemian aikana. Kirjeessä esitetään useita yksittäisiä kysymyksiä, joihin vastaaminen vaatii kuitenkin kontekstin esiintuomista.

Epidemiologinen malli, josta tulevaisuuden mahdolliset skenaariot johdetaan, perustuu

1) tietoon siitä että uusi koronavirus on levinnyt kaikkialle maailmaan (11 https://covid19.who.int/ Huom. Kartan absoluuttiset tapausmäärät eivät ole vertailukelpoisia testauskapasiteetin ja seurantajärjestelmien huomattavien erojen takia. Maailmanpankin luokituksessa matalan ja matalan keskiluokan maissa ei yleensä ole edustavaa tarttuvien tautien seurantajärjestelmää, ja jopa OECD-maiden välillä on huomattavia järjestelmäeroja.),

2) tietoon herkästi tarttuvien virustautien käyttäytymisestä niiden levitessä ensimmäistä kertaa väestöön, jossa ei ole aikaisempaa immunologista suojaa (esim. 2), ja

3) tietoon ihmisen koronavirusten kausivaihtelun syklistä ja siitä johdettujen tieteellisten arvioiden antamaan ennusteeseen epidemian käyttäytymisestä (2–6).

On selvää, että uuden koronaviruksen käyttäytymisestä ei tiedetä kaikkea, mm. minkälaisen suojaavan immuniteetin sen sairastaminen aiheuttaa. Immuunivaste on kuitenkin elimistön pääasiallinen mekanismi, jonka kautta virusinfektio voitetaan ja tartunnan saanut paranee. Muut ennestään tunnetut koronavirusinfektiot antavat infektiolta suojan, joka kestää kuukausista vuosiin ja senkin jälkeen immunologisen muistin kautta todennäköisesti vähentää taudinkuvan vakavuutta, jos infektion saisi uudestaan (22 Moore KA, Lipsitch M, Barry JM, Osterholm MT. COVID-19: The CIDRAP Viewpoint, April 30th, 2020. https://www.cidrap.umn.edu/sites/default/files/public/downloads/cidrap-covid19-viewpoint-part1_0.pdf?fbclid=IwAR3Don6yAbieo670OYenZHIygLLmdQfsi5FGuJ3r5E9a-kx_uIhXkEkOdXs). Jos minkäänlaista immuunisuojaa ei luonnoninfektiolle syntyisi, ei myöskään rokotteen kehittämiselle olisi hyviä edellytyksiä.

Valtiovarainministeriön ja STM:n johtamassa hankkeessa pyritään arvioimaan sitä väestön osuutta, joka on jo käynyt läpi infektion (77 https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/koronaepidemian-serologinen-vaestotutkimus,88 https://thl.fi/fi/-/thl-alkaa-julkaista-vaestotutkimuksen-koronavirusvasta-ainetuloksia-viikoittain?redirect=%2Ffi%2F). Tätä varten pyritään tutkimaan joka viikko 750 henkilön edustava väestöotos vasta-aineita mittaavin testein. Immunologisia markkereita väestötasolla tarkasti mittavien testien kehittäminen on kuitenkin osoittautunut haastavaksi, mikä vaikeuttaa tätä arviointia. Väärien positiivisten osuus erilaisilla testeillä on vaihdellut, mutta jos testin tarkkuus (spesifiyys) on esimerkiksi 99 %, voi merkittävä osuus tuloksista olla vääriä, jos vain pieni osuus väestöstä on saanut tartunnan. THL on kumppaneidensa kanssa uudelleen arvioimassa tässä hankkeessa käytettävää testausalgoritmia, koska tuloksia on ollut vaikeaa tulkita.

Kuolleisuudesta COVID-19-tautiin tiedetään, että tapauskuolleisuus lisääntyy erittäin jyrkästi 70 vuotta täyttäneillä. Sen sijaan tapauskuolleisuus alle 50-vuotiailla on suurissa aineistoissa varsin pieni ja alle 40-vuotiailla hyvin pieni. Tapauskuolleisuuden vertaileminen eri maiden välillä on kuitenkin erittäin haastavaa johtuen hyvin erilaisista nimittäjätiedoista: onko testattu lähinnä vakavia, sairaalaan tulevia tapauksia vai seulottu iso osa väestöstä, jolloin myös lievät tapaukset löytyvät.

Lue myös

Ongelmaa on hyvin avattu Oxfordin yliopiston Centre for Evidence Based Medicinen hiljattaisessa katsauksessa (99 https://www.cebm.net/covid-19/global-covid-19-case-fatality-rates/ Global Covid-19 Case Fatality Rates). Infektio- ja väestökuolleisuus selviää lopulta vasta, kun todellisesta tartunnan saaneiden osuudesta saadaan parempia arvioita. On totta, että Ruotsissa on 40–49-vuotiaiden ikäryhmässä (n. 1,3 miljoonaa henkilöä) toistaiseksi menehtynyt 31 henkilöä. Jokainen kuolemantapaus on tietenkin valitettava, mutta toistaiseksi ei ole saatavilla julkista tietoa näiden henkilöiden riskitekijöistä. New Yorkin tilanne on huolestuttava, mutta kirjeestä ei selviä lukujen lähde. USA:n terveydenhuoltojärjestelmä on huomattavan epätasa-arvoinen, ja tämä johtaa monen kroonisen sairauden alihoitoon, erityisesti vähävaraisilla ja vähemmistöryhmillä. Näin ollen se voi johtaa kasvaneisiin riskeihin.

Koronaviruksista tiedetään, että kaikki muut tunnetut ihmisen koronavirukset seuraavat ns. kausivaihtelua ja aiheuttavat talvikuukausien aikana pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla kausiepidemioita (3–5). Tämän perusteella on arvioitu, että näin ennemmin tai myöhemmin käy myös uuden koronaviruksen kohdalla (66 Neher RA, Dyrdak R, Druelle V, Hodcroft EB, Albert J. Potential impact of seasonal forcing on a SARS-CoV-2 pandemic. Swiss Medical Weekly, verkossa 16.3.2020. https://smw.ch/article/doi/smw.2020.20224). Jos väestössä on korkea immuniteetin aste (epätäydellinenkin ja joko rokotusten tai infektion kautta saatu), on hyvin epätodennäköistä, että tulevien vuosien epidemiakaudet olisivat nykyisen kaltaisia edes ikäihmisten kohdalla. Kausivaihtelun syitä ei täysin ymmärretä.

THL toteaa, että Suomen strategian koronavirusepidemian aiheuttamien huomattavien suorien ja välillisten vaikutusten minimoimiseksi määrittelee valtioneuvosto yhteiskunnalliseen kokonaisarvioon perustuen (1010 Valtioneuvoston periaatepäätös suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi. Valtioneuvoston yleisistunto 6.5.2020 VN 51/2020).

Laitoksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu mm. tuottaa arvioita siitä, miten, mistä syistä ja minkälaisiin tietoihin perustuen epidemia saattaa edetä, mitä ovat sen suorat ja epäsuorat vaikutukset väestön terveyteen ja hyvinvointiin, sekä tukea palvelujärjestelmää valitun strategian toteuttamisessa.

Kirjoittajat
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Kirjallisuutta
1
https://covid19.who.int/ Huom. Kartan absoluuttiset tapausmäärät eivät ole vertailukelpoisia testauskapasiteetin ja seurantajärjestelmien huomattavien erojen takia. Maailmanpankin luokituksessa matalan ja matalan keskiluokan maissa ei yleensä ole edustavaa tarttuvien tautien seurantajärjestelmää, ja jopa OECD-maiden välillä on huomattavia järjestelmäeroja.
2
Moore KA, Lipsitch M, Barry JM, Osterholm MT. COVID-19: The CIDRAP Viewpoint, April 30th, 2020. https://www.cidrap.umn.edu/sites/default/files/public/downloads/cidrap-covid19-viewpoint-part1_0.pdf?fbclid=IwAR3Don6yAbieo670OYenZHIygLLmdQfsi5FGuJ3r5E9a-kx_uIhXkEkOdXs
3
Kissler SM, Tedijanto C, Goldstein E, Grad YH, Lipsitch M. Projecting the transmission dynamics of SARS-CoV-2 through the post-pandemic period. Science, verkossa 14.4.2020. https://science.sciencemag.org/content/early/2020/04/24/science.abb5793.full
4
Monto AS, DeJonge PM, Callear AP ym. Coronavirus occurrence and transmission over 8 years in the HIVE Cohort of Households in Michigan. J Infect Dis, verkossa 4.4.2020. https://doi.org/10.1093/infdis/jiaa161
5
Tamma C, Meng KC. Causal empirical estimates suggest COVID-19 transmission rates are highly seasonal. medRxiv 2020. https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.03.26.20044420v1
6
Neher RA, Dyrdak R, Druelle V, Hodcroft EB, Albert J. Potential impact of seasonal forcing on a SARS-CoV-2 pandemic. Swiss Medical Weekly, verkossa 16.3.2020. https://smw.ch/article/doi/smw.2020.20224
7
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/koronaepidemian-serologinen-vaestotutkimus
8
https://thl.fi/fi/-/thl-alkaa-julkaista-vaestotutkimuksen-koronavirusvasta-ainetuloksia-viikoittain?redirect=%2Ffi%2F
9
https://www.cebm.net/covid-19/global-covid-19-case-fatality-rates/ Global Covid-19 Case Fatality Rates
10
Valtioneuvoston periaatepäätös suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi. Valtioneuvoston yleisistunto 6.5.2020 VN 51/2020

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Seurannan heikkeneminen näkyy pitkäaikaissairauksien hoidossa

Verenohennuslääkityksen ja diabeteksen seurannassa käytettävien verikokeiden testimäärät ovat laskeneet koronavirusepidemian aikana huolestuttavan paljon.

Ajassa
Suomalaiset luottavat uutismediaan koronatiedon lähteenä

Myös asiantuntijat ja viranomaiset saivat kyselytutkimuksessa hyviä arvioita.

Tieteessä
Psykoosiriski voi näkyä aivojen rakenteessa ja toiminnassa

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että psykoosiriski liittyy kohonneeseen fysiologiseen vaihteluun aivoissa.

Ajassa
Koronarokotekandidaatin toisen vaiheen ihmiskokeet aloitettiin

Lääkeyhtiö Modernan rokotetutkimukseen osallistuu 600 koehenkilöä.

Ajassa
Kuinka kauan koronaimmuniteetti säilyy? HUS käynnisti tutkimuksen

Tutkimuksen kohteena on potilaita ja henkilökuntaa.

Ajassa
Koronajäljittäjän työ alkaa, kun potilas on todettu positiiviseksi

Helsingin yliopisto koulutti 50 tartunnan jäljittäjää kuntien tarpeisiin.