1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Unohtuuko potilas psykiatrisen sairaalahoidon keskittämisessä?
Keskus­telua 7/2020 vsk 75 s. 388 - 389

Unohtuuko potilas psykiatrisen sairaalahoidon keskittämisessä?

Sairaalahoidon keskittämistä ja pienten yksikköjen lakkauttamista perustellaan somaattisilla aloilla hoidon laadun varmistamisella. Tämä on loogista ja perustelu vakuuttava. Psykiatrian osalta tilanne on toinen.

Psykiatriassa korostuu luottamukseen ja hyvään vuorovaikutukseen perustuva hoidon jatkuvuus. On ensiarvoisen tärkeää, että potilas ja hänen omaisensa saavat kokemuksen turvallisesta ja luottamusta herättävästä hoidosta mahdollisimman lähellä kotia. Lisäksi psykiatrisen avohoidon, kuntoutuksen ja sairaalahoidon luontevan yhteistyön tulee olla saumatonta.

2000-luvulla laajentunut tehostettu avohoito on lisännyt mahdollisuuksia jalkautuvaan avohoitoon sekä akuuttiin psykiatrisen avun antamiseen. Sairaalahoidon tarve on vähentynyt, mutta sitäkin tarvitaan edelleen.

Tehostettu psykiatrinen avohoito voidaan määritellä käsittämään kaikki ne psykiatriaan liittyvät toiminnot, jotka hyvällä tavalla, potilaslähtöisesti, tukevat ja vahvistavat toisiaan. Tehostettuun avohoitoon voi hyvin sisällyttää matalan kynnyksen psykiatrisen osastoseurannan tai vaihtoehtoisesti polikliinisen käynnin osastolla. Mahdollisuus yöpyä yön yli osastolla tarjoaa potilaalle akuuttitilanteeseen kaivatun avun ja mahdollistaa sen jälkeen hoidon jatkumisen avohoidossa.

Matalan kynnyksen osastohoitoa ei voi tarjota keskitettyinä palveluina.

Lue myös

Potilaslähtöisesti toteutettuna sillä voidaan saada aikaan huomattavia säästöjä, kun pidempiä sairaalahoitoja ei tarvita eikä potilaan tilanne vaikeudu kohtuuttomasti. Vapaaehtoinen hakeutuminen osastolle lyhyelle jaksolle lisää parhaimmillaan potilaan hoitomyönteisyyttä ja parantaa luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.

Psykiatrisen avohoidon ja sairaalahoidon tulee muodostaa hyvällä tavalla saumattomasti potilasta tukeva kokonaisuus. Silloin kun tavoitellaan psykiatrisen hoidon vaikuttavuutta, hoidon jatkuvuudella sekä terapeuttisen vuorovaikutuksen rakentumisella on merkitystä, eikä näiden tukemista voi väheksyä. Samoilla periaatteilla luodaan mielekäs, motivoiva ja työntekijän ammatillista itsekunnioitusta palkitseva työilmapiiri.

Kirjoittajat
Teijamari Laasonen-Balk
LT, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti (VET), hallinnon pätevyys
psykiatrian ylilääkäri
mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö
Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä
Sidonnaisuudet

Luento- ja kouluttajapalkkiot (Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto), matkakulut (Lundbeck).

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Olli Vapalahti: Uudessa virusvariantissa on huolestuttavia piirteitä

Vielä ei voi päätellä, miten hyvin eteläisessä Afrikassa havaittu variantti leviää erilaisissa olosuhteissa.

Tiedepääkirjoitus
Eteisvärinää löytyy, jos sitä haetaan – mutta mikä on terveyshyöty?

Eteisvärinän seulonnan terveyshyödyt ovat vielä osoittamatta, kirjoittavat Mika Lehto ja Juhani Airaksinen.

Kolumni
Tunnustan

Taide selviää kaikesta, jopa somesta, vaikka fiktion voisi jo julistaa kuolleeksi, kirjoittaa Roope Sarvilinna.

Ajassa
THL kehottaa välttämään matkustamista eteläiseen Afrikkaan

Kyseessä on varotoimi uuden koronavirusvariantin varalta.

Tieteessä
Lupaavia lääke-ehdokkaita suolen mikrobiston suojaksi antibiooteilta

Tarkempi analyysi anti­bioottien tehosta suolistobakteereihin on tähän asti puuttunut.

Tieteessä
Hyödyttääkö geenimuutosten seulonta oireettomassa neutropeniassa?

Geenitutkimuksella yritettiin selvittää, onko tila oikeasti harmiton.