Lehti 23: Näkö­kulma 23/2021 vsk 76 s. 1466 - 1467

ADHD – vaikeudesta vahvuudeksi?

Kuten muutkin supervoimat, ADHD pitää kesyttää.

Anita Puustjärvi
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, jonka keskeinen oire on vaikeus säädellä aktiivisuutta ja tarkkaavuutta. Ominaista on myös impulsiivisuus. Oireet voivat haitata huomattavasti elämää, sillä epäonnistumiset ja kielteinen palaute nakertavat itseluottamusta (1).

Diagnoosi saatetaan kokea leimaavaksi. ADHD:ta käytetään toisinaan adjektiivin kaltaisena haukkumasanana kuvaamaan ei-toivotusti käyttäytyvää henkilöä.

Toisaalta etenkin aikuisiässä diagnoosin koetaan olevan hyödyllinen, sillä se auttaa ymmärtämään reaktiotapoja ja opiskeluihin liittyneitä vaikeuksia (2).

Luovuutta ja kekseliäisyyttä

ADHD ei välttämättä estä akateemista eikä ammatillista menestystä. Useiden diagnoosin saaneiden ihmisten toimintakyky on suhteellisen hyvä.

Lisäksi ADHD:hen liittyy positiivisia ominaisuuksia.

Niitä ovat esimerkiksi kognitiivinen joustavuus, uteliaisuus, resilienssi ja kyky kyseenalaistaa asioita (3,4,5,6). ADHD-oireisia pidetään luovina ja kekseliäinä, ja heillä näyttää aikuisina olevan luovia harrastuksia (4).

Heidän on myös helppo tarkastella asioita uudesta näkökulmasta ja keksiä omaperäisiä ideoita (4,5). Seikkailunhaluisuus ja pitkästymisen välttäminen rohkaisevat kehittämään uusia toimintatapoja. Riskinottokyky voi auttaa vaikkapa kirurgin työssä.

Väitetään että ADHD:lla olisi ollut vaikutusta ihmiskunnan historiaan. ADHD:hen liitettyjen geenien on arveltu yleistyneen samaan aikaan, kun alkuihmiset levittäytyivät uusille asuinalueille (5).

Oireesta osaamiseksi

Häiriöherkkyys voi merkitä kykyä havaita ympäristöä yksityiskohtaisesti ja huomata pienet muutokset. Impulsiivisuus voi ilmetä valmiutena sopeutua muutoksiin ja helppoutena tutustua uusiin ihmisiin. Molemmat ovat nykymaailmassa hyödyllisiä ominaisuuksia.

Selviytymistä tukee myös taipumus uppoutua intensiivisesti kiinnostaviin asioihin.

ADHD-oireiset ihmiset pitävät vahvuuksinaan hyvää huumorintajua, luontaista uteliaisuutta, nopeaa oivalluskykyä sekä sosiaalisuutta (4,6,7).

Aktiivisuus voi antaa vauhtia omiin päämääriin pyrkimiselle ja taipumus optimismiin tukea vaikeuksista selviytymistä. Energisyys saa hakeutumaan liikuntaharrastuksiin. Monet kokevat olevansa nuorekkaampia kuin muut saman ikäiset.

Voimakkaat tunnekokemukset ja valmius heittäytyä tilanteisiin voivat aiheuttaa yllättäviä tilanteita, mutta olla myös elämän rikkaus.

Hyvät toimintastrategiat auttavat

Kuten muutkin supervoimat, ADHD pitää kesyttää. Positiiviset puolet eivät tule näkyviin, ellei tarjolla ole asianmukaista hoitoa. Hoitamattomana ennuste on melko negatiivinen, sillä tapaturmien, koulunkäyntivaikeuksien, rikollisuuden ja päihdehäiriöiden riski on kasvanut.

Lue myös

Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on vähentää oireiden aiheuttamaa haittaa, tukea toimintakykyä ja parantaa arjen sujuvuutta. Varhainen tunnistaminen, riittävä psykoedukaatio ja pitkäjänteinen hoito tukevat selviytymistä (1,8). Sekä psykososiaalinen hoito että lääkehoito on molemmat osoitettu tehokkaiksi ja turvallisiksi (1).

ADHD-oireinen joutuu usein ponnistelemaan muita enemmän, mikä vaatii tiukkaa toimintastruktuuria. Yllättävät muutokset voivat haitata selviytymistä (3). Oireita kompensoivat hyvä kognitiivinen taso sekä lapsuuden ja nuoruuden aikana omaksutut selviytymiskeinot, kuten opiskelustrategiat (3,4).

Pitkittäistutkimusten alkuvaiheissa hoito ja kuntoutus ovat olleet kuitenkin erilaisia kuin nyt. Tämä voi heikentää tutkimustulosten yleistettävyyttä.

Myös aineiston ja päätetapahtumien valinta vaikuttavat seurannaisvaikutuksiin (1).

Vahvuudet esiin

Diagnosoitaessa on otettava huomioon erotusdiagnostiset mahdollisuudet ja samanaikaishäiriöiden vaikutus. Kaikki ei ole ADHD:ta, mikä siltä näyttää. Myös positiivisia puolia tarkasteltaessa kyse voi olla siitä riippumattomista ominaisuuksista.

Vahvuudet kannattaa silti nostaa näkyviin. Niillä voi olla suuri merkitys henkilön minäkuvalle ja tulevaisuudelle.

Samoin sillä miten ympäristö häneen suhtautuu. ADHD tulisi osata nähdä voimavarana.


Sidonnaisuudet

Luentopalkkiot: Takeda, Shire Finland, Orion, Biocodex, ADHD-liitto, Valmennuskeskus Voimavara, KirsiConsulting


Kirjallisuutta
1
ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito-suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 8.4.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.
2
Halleröd S, Anckarsäter H, Råstam M, Scherman M. Experienced consequences of being diagnosed with ADHD as an adult - a qualitative study. BMC Psychiatry. 2015;15:31
3
Lesch KP. Shine bright like a diamond: is research on high functioning ADHD at last entering the mainstream? J Child Psychol Psychiatry 2018;59:191–192
4
Sedgwick JA, Merwood A, Asherson P. The positive aspects of attention deficit hyperactivity disorder: a qualitative investigation of successful adults with ADHD. Atten Defic Hyperact Disord. 2019;11:241–253.
5
Hansen A. ADHD voimavarana. Aten Kustannus oy 2018
6
Mahdi S, Vijoen M, Massuti R ym. An international qualitative study of ability and disability in ADHD using the WHO-ICF framework. Eur Child Adolesc Psychiatry 2017;26:1219–1231
7
https://adhd-liitto.fi/julkaisut/videot/ Miten olen parhaimmillani (viitattu 6.4.2021)
8
Parikka J, Halonen-Malliarakis N, Puustjärvi A. Vaikeudesta voimaksi. Neuropsykiatriset häiriöt ja niiden huomioiminen koulussa. Finnlectura 2017
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030