1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Henkilökohtainen kutsu psykiatristen sairauksien stigman murtamiseksi
Näkö­kulma 46/2020 vsk 75 s. 2444 - 2445

Henkilökohtainen kutsu psykiatristen sairauksien stigman murtamiseksi

Psykiatrisella sektorilla työskentelevien on pyrittävä purkamaan sairausryhmän eriarvoista kohtelua.

Henkilökohtainen kutsu psykiatristen sairauksien stigman murtamiseksi Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Lääkäreiden mielenterveyteen tulisi kiinnittää peruskoulutuksessa ja työelämässä nykyistä enemmän huolta ja ajankohtaistaa aihepiirin tutkimustietoa (11. THL. Lääkärien ja sairaanhoitajien hyvinvointi- ja terveystutkimus. Stakes 2008). Lääkäreillä esiintyy muita korkeasti koulutettuja enemmän masennusta, ahdistuneisuushäiriöitä ja itsetuhoisuutta (2, 3, 4). Lääkäreiden on todettu lykkäävään hoitoon hakeutumista leimaantumisen, ammatillisen väheksynnän ja jopa ammattioikeuksien menettämisen pelossa (55. Mehta, S, Edwards M. Suffering in silence: Mental health stigma and physicians’ licensing fears. American journal of psychiatry residents journal 2018;1:2-4.). Ymmärrettävästi ei ole kollegoiden, potilaiden tai yhteiskuntamme etu, että nykytila saa jatkua. Leimaantumispelon purkaminen voi helposti nähdä johtavan varhaisempaan hoitoon hakeutumiseen ja parempaan hoitoon sitoutumiseen.

Työuupumuksesta ja päihdeongelmista on ollut viime aikoina ilahduttavan paljon keskusteluja lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden keskuudesta. Haluaisin seuraavaksi nähdä kollegoiden puheenvuoroja omista psykiatrisista oireista ja sairauksista. Jokaisen psykiatrisella sektorilla työskentelevän tulisi, jos ei omin ulostuloin, niin kaikilla muilla keinoilla pyrkiä purkamaan mielenterveyshäiriöiden stigmaa ja tämän sairausryhmän eriarvoista kohtelua. Valitettavasti myös yhteiskunnalliset rakenteet ylläpitävät leimauttamista, kuten psykiatrisille potilaille tarkoitetut erilliset odotustaulat ja sairauskertomusjärjestelmien varoitukset "erityissuojatuista" tiedoista. Muutos voi kuitenkin käynnistyä milloin vain meistä kollegoista käsin.

Omista kokemuksista

On luottamusta herättävää nähdä, että kuka tahansa voi sairastaa psyykkisesti.

Pediatriksi erikoistuva ystäväni valitsi tämän alan, koska pelastui lapsena syövältä. Toinen kollegani kertoi valinneensa ortopedian, koska urheiluharrastustaan uhannut vamma tuli korjatuksi. Vaan missä ovat ne psykiatrit tai psykiatrisesti orientoituneet yleislääkärit, jotka kertovat valinneen alan, koska ovat saaneet omalla kohdallaan tai läheiselleen apua kotiarkea ja työ- ja opiskelukykyä laskeviin mielenterveyden oireisiin ja sairauksiin.

Jos potilas on etukäteen "googlettanut" psykiatrinsa kokeneen samoja asioita kuin hän itse, antaa se eri tavalla uskottavuutta. On eri asia puhua ahdistuksestaan sellaiselle, joka on itse kokenut paniikin tai itsetuhoisen hetken, kuin sellaiselle, joka on lukenut asiasta oppikirjasta. Erityisesti vaikeasti sanoitettavat psykiatriset olotilat kuten "itsensä ulkopuolella oleminen", "itseni kadottaminen", "en pysy itseni kyydissä" on vaikea selittää sellaiselle, joka ei ole kokenut asioita omakohtaisesti. Omaa vastaanottotilannetta ei tule täyttää kertomalla omista kokemuksistaan psykiatrisena potilaana, mutta huolellisesti ajoitettuna ja sopivalla tasolla käytettynä omakohtainen puheenvuoro voi merkittävästi vahvistaa potilas-lääkärisuhdetta.

Väitän, että potilaiden on luottamusta herättävää nähdä, että kuka tahansa voi sairastaa psyykkisesti – myös potilaan auttaja itse – ja silti pärjätä elämässä. Avoin hyväksyvä psykiatrisesta taustastaan kertominen vie leimaantumiselta voimaa ja näyttää mallia paremmasta tulevaisuudesta. Oman taustan jakaminen kollegoille voi olla henkilökohtaisesti voimaannuttavaa ja auttaa kliinikkoa integroimaan oman sairaushistoriansa osaksi ammatinharjoittamista. Voin kuvitella tulevaisuuden, jossa rekrytointivalttina psykiatrian alan tehtävissä pidetään kokemusasiantuntijuutta. Tutkimus on viitannut siihen, että hoidetut mielenterveysongelmat eivät johda lääkärin työn alentumiseen (55. Mehta, S, Edwards M. Suffering in silence: Mental health stigma and physicians’ licensing fears. American journal of psychiatry residents journal 2018;1:2-4.) tai kollegoiden arvostuksen vähentymiseen (44. Schwenk T, Davis L, Wmsatt L. Depression, stigma and suicidal ideation in medical students. JAMA. 2010;304:1181–90.).

Kiitollinen hoidolle

Olen kertonut taustastani yhä avoimemmin, mutta en kuitenkaan vielä potilastyössä. Työkalunani ovat omien potilas- ja sairauskokemusten kautta saavuttamani näkemys ja empatia, joita en olisi voinut oppia luennoilta. Palaute potilailtani on ollut hyvää ja nimenomaan vuorovaikutuksen ja kohtaamisen osalta. Väitän, että tällä on tekemistä ennen kaikkea sillä, että olen kokemusasiantuntija itsekin.

Lue myös

Olen ollut lapsesta saakka taipuvainen ahdistukseen ja pakko-oireisuuteen, vaikka lapsuuteni oli onnea ja vakautta täynnä. Myöhemmin, kun päänsärkyjeni takaa aivoistani löydettiin sattumalta pineaalikysta, sairastuin sairaudenpelkoon ja yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön.

13 vuoden ajan olen käyttänyt useita mielialalääkkeitä ja käynyt Kelan kuntoutuspsykoterapiassa. Hoidoista olen hyötynyt valtavasti. En ole tarvinnut sairaalahoitoja, enkä ole ollut työkyvyttömänä oireiden takia. Oireistani huolimatta olen suorittanut kaksi yliopistotutkintoa etuajassa, selvinnyt avioerosta ja saanut kasvaa kahden ihanan lapsen isänä.

Sairauksillani on hoidettuna myös hyvät puolensa: olen huolellinen, luova ja aikaansaava ja nykyisin myös rohkea.

Olen valtavan kiitollinen suomalaiselle hyvälle psykiatriselle hoidolle ja lähetän lämpimät terveiset minua hoitaneille ihmisille. Toivon, että puheenvuoroni kannustaa kollegoita hakeutumaan ajoissa apuun. Erityisesti en haluaisi yhdenkään lääketieteen kandidaatin piilottelevan oireitaan, vaan hakeutumaan mutkitta opiskeluterveydenhuoltoon (7, 8). Vakaassa tilanteessa olevia kollegoita kannustaisin avoimuuteen, sillä vain julkinen keskustelu voi murtaa stigman. On korkea aika sille, että ihmisen psyykeen liittyvä ennakkoluuloisuus tunnustetaan vääryydeksi ihmisyyttä kohtaan.

Kiitän tekstini arviosta psykiatrian professori Jyrki Korkeilaa.

Kirjoittajat
Lauri Kivikoski
vastaava lääkäri
YTHS Joensuu
Sidonnaisuudet

Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
THL. Lääkärien ja sairaanhoitajien hyvinvointi- ja terveystutkimus. Stakes 2008
2
Mata D, Ramos M, Bansal N. ym. Prevalence of Depression and Depressive Symptoms Among Resident Physicians A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA. 2015; 314: 2373–83.
3
Hope V, Henderson M. Medical student depression, anxiety and distress outside North America: a systematic review. Med Educ 2014;48:963–79.
4
Schwenk T, Davis L, Wmsatt L. Depression, stigma and suicidal ideation in medical students. JAMA. 2010;304:1181–90.
5
Mehta, S, Edwards M. Suffering in silence: Mental health stigma and physicians’ licensing fears. American journal of psychiatry residents journal 2018;1:2-4.
6
WimsattL, Schwenk T, Sen A. 2015. Predictors of depression stigma in medical students: potential targets for prevention and education. Am J Prev Med 2015;49:703–14.
7
Sariola S. Lääketieteen opiskelijan psyykkiset ongelmat näkyvät herkimmin pienryhmässä Suom Lääkäril 2007:34:2933
8
YLE. Nelskylä L. Joka toinen lääketieteen opiskelija kärsii stressistä ” ”Lääkärin omat mielenterveysongelmat ovat tabu – ajatellaan, että pitää olla parantaja eikä parannettava” (päivitetty 7.12.2018) https://yle.fi/uutiset/3-10533462

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kiireettömän hoidon määräajoista voidaan luopua väliaikaisesti

Hallitus antoi perjantaina esityksensä valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotosta.

Ajassa
Yli 17 000 terveydenhuollon ammattilaista kuollut koronaan

Amnesty International teki analyysin yli 70 maan julkaiseman datan pohjalta.

Tieteessä
Infliksimabin aloitushoidon vaikutus lasten tuleduksellisissa suolistosairauksissa

Infliksimabi laski osalla lapsipotilaista kalprotektiinitasoa jo kahdessa viikossa.

Kolumni
Vapaa kassa, olkaa hyvä!

Suomessa on jo nyt varovaisesti arvioiden tuhansia vapaita aikoja psykoterapiaan, sanoo Janna Rantala.

Työssä
Tilastonurkka – Jäännössekoittuneisuuden juurella

Koronapandemian aikana lääketieteellisistä tutkimuksista on keskusteltu ennennäkemättömän laajalti.

Ajassa
Tartunnanjäljitys kuormittui Helsingissä

Muun muassa noin 120 Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijaa tulee avuksi.