1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Iäkkäiden kuntoutus ei toteudu
Näkö­kulma 34/2018 vsk 73 s. 1800 - 1801

Iäkkäiden kuntoutus ei toteudu

Terveydenhuollosta puuttuu kattavasti, tasalaatuisesti ja ­systemaattisesti toimiva iäkkäiden kuntoutusjärjestelmä. Lisäksi lain velvoitteet kohdistuvat vain yli 75-vuotiaisiin, jolloin ollaan prevention kannalta jo myöhässä.

Iäkkäiden kuntoutus ei toteudu Kuva 1 / 1

Vanhenemisen trendit ovat yleisiä, mutta yksilötasolla muutosten nopeus ja järjestys vaihtelevat. Ikätovereista toinen on aktiivinen ja osallistuva, toisen elinpiiri on rajautunut ja arki sujuu vain avustettuna.

Prevention ja kuntoutuksen on myötäiltävä iäkkäiden toimintakyvyn laajaa kirjoa. On aktivoinnista ja terveysneuvonnasta hyötyviä, mutta enenevästi myös moniammatillisen perus- ja erityistason kuntoutuksen tarvitsijoita.

Kun yleistilan muutos tapahtuu ­hitaasti, kuntoutuksen tarvetta on vaikea tunnistaa.

Ikään katsomatta kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito (11 Kuntoutus. Sosiaali- ja terveys­ministeriö. (Viitattu 29.3.2018). Saatavilla: http://stm.fi/sotepalvelut/kuntoutus). Kuntoutustarve tunnistetaan aivoverenkiertohäiriöiden ja tapaturmien yhteydessä (22 Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Aivoinfarkti ja TIA. Käypä hoito -suositus 1.11.2016. www.kaypahoito.fi,33 Suomen Lääkäriseuran ­Duodecimin ja Suomen Orto­pediayhdistyksen asettama työryhmä. Lonkkamurtuma. Käypä hoito -suositus 16.10.2017. www.kaypahoito.fi) mutta jää usein tunnistamatta iäkkäille tavallisissa sairastumistilanteissa (44 Jämsen E, Kerminen H, Strandberg T, Valvanne J. Kun tauti paranee, mutta potilas ei. Sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn heikentyminen. Suom Lääkäril 2015;70:977–83.), kuten sydäntapahtumissa ja yleisvointia heikentävissä infektioissa. Erityisen vaikea kuntouksen tarvetta on tunnistaa, kun voinnin muutos tapahtuu hitaasti.

Mitä rajallisemmat toimintakykyyn vaikuttavan pitkäaikaissairauden hoidolliset mahdollisuudet ovat, kuten esimerkiksi muistisairauksissa, sitä enemmän kuntoutuksen merkitys korostuu. Samoin gerasteniaa sairastavilla liikunta- ja ravitsemuspainotteinen kuntoutus on avainasemassa toimintakyvyn heikkenemiskierteen katkaisemisessa (55 Koivukangas M, Strandberg T, Leskinen R, Keinänen-Kiukaan­niemi S, Antikainen R. Vanhusten gerastenia – tunnista riskipotilas. Suom Lääkäril 2017;72:425–30.).

Alkaako kuntoutus liian myöhään?

Vanhuspalvelulain keskeisenä tavoitteena on iäkkäiden kotona asumisen edellytyksien turvaaminen oikea-aikaisella ja osaavalla kuntoutuksella sekä tarkoituksenmukaisilla palveluilla (66 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveys­palveluista. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980). Lain velvoitteet kohdistuvat yli 75-vuotiaisiin, joilla on merkittävää vajaakuntoisuutta ja toiminnanvajeita. Ollaanko tällöin myöhässä? Preventio ja terveyden edistäminen eivät saa jäädä hyödyntämättä (77 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Helsinki, sosiaali- ja terveys­ministeriö, julkaisuja 2017:6.).

Kuntoutuksen kohteista fyysinen toimintakyky on tutuin. Yleisimmin toimenpiteet kohdistuvat iäkkään liikkumiskykyyn ja sen edellytysten, kuten tasapainon, lihasvoiman ja kestävyyden, harjoittamiseen. Toimintakyvyn ulottuvuuksista sosiaalinen, psyykkinen ja kognitiivinen ovat yhtä merkittäviä (88 Kuntoutusjärjestelmän ­uudistamiskomitea. Ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Helsinki, sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:41.), esimerkkeinä yksinäisyyden ja syrjäytymisen torjuminen, osallisuuden vahvistaminen, kognitiivinen harjoittelu ja käyttäytymiseen vaikuttaminen.

Lue myös

Iäkkäiden kuntoutuksesta on pääosin vastannut julkinen terveydenhuolto. Resurssit eivät ole seuranneet lisääntyviä tarpeita ja velvoitteita. Perustasolta puuttuu kattavasti, tasalaatuisesti ja systemaattisesti toimiva iäkkäiden kuntoutusjärjestelmä (99 Hussi E, Mäkiniemi E, Vauramo E. Ikääntyvä väestö ja toimintakyvyn ylläpito. Helsinki, KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö 2017.).

Asianmukaisen diagnostiikan, optimoidun hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuudella on lupa tavoitella kansalliseksi päämääräksi muodostunutta iäkkäiden mahdollisimman itsenäistä ja omatoimista elämää kotona. Edellytyksenä on läpileikkaava kuntoutuksellinen toimintatapa koko palvelujärjestelmässä alkaen varhaisesta tunnistamisesta ja ulottuen raskaiden palveluiden piirissä olevien toimintakyvyn ylläpitoon.

Oikea-aikaisuutta voi kohentaa ja toimintaa tehostaa kotiin vietävillä palveluilla, kuten kuntouttavilla arviointijaksoilla ja tehostetulla kotikuntoutuksella. Tällöinkin toteutukseen tarvitaan moniammatillinen tiimi. Teknologisavusteiset ratkaisut helpottavat kuntoutuksen toteutusta, mutta myös henkilöstön määrää ja rakennetta on tarkasteltava.

Sote lisää määrittelyjen tarvetta

Sote-uudistuksessa iäkkäiden kuntoutuksen kokonaisuus hakee muotoaan. Prevention ja kuntoutuksen vaikuttavuus on huomioitu. Looginen etenemissuunta on kuntoutustarpeen määrittely niin, että oikea-aikaisuus, kohdentuminen ja toimintakyky kaikkine ulottuvuuksineen tulevat huomioiduiksi.

Ohjaavatko kannustimet preventioon kunnissa ja kuntoutuksen tuottamiseen sote-keskuksissa, kotihoidossa ja asumispalveluissa? Mikä on ehkäisevää, mikä kuntouttavaa toimintaa, kenelle vastuu kuuluu milloinkin ja ovatko rajapinnat saumattomia? Järjestäminen, keskitetty ohjaus ja tuotanto on viritettävä tehtävään. Myös koulutus ja osaaminen määrittävät kuntoutuksen tulevaisuutta.

Kirjoittajat
Marja Äijö
FT, KM, TtT
gerontologian yliopettaja, Savonia ammattikorkeakoulu
Päivi Tikkanen
FT, TtT
I&O muutosagentti
Pohjois-Savon liitto
Eija Lönnroos
geriatrian professori, Itä-Suomen yliopisto
Sidonnaisuudet

Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Kuntoutus. Sosiaali- ja terveys­ministeriö. (Viitattu 29.3.2018). Saatavilla: http://stm.fi/sotepalvelut/kuntoutus
2
Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Aivoinfarkti ja TIA. Käypä hoito -suositus 1.11.2016. www.kaypahoito.fi
3
Suomen Lääkäriseuran ­Duodecimin ja Suomen Orto­pediayhdistyksen asettama työryhmä. Lonkkamurtuma. Käypä hoito -suositus 16.10.2017. www.kaypahoito.fi
4
Jämsen E, Kerminen H, Strandberg T, Valvanne J. Kun tauti paranee, mutta potilas ei. Sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn heikentyminen. Suom Lääkäril 2015;70:977–83.
5
Koivukangas M, Strandberg T, Leskinen R, Keinänen-Kiukaan­niemi S, Antikainen R. Vanhusten gerastenia – tunnista riskipotilas. Suom Lääkäril 2017;72:425–30.
6
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveys­palveluista. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980
7
Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Helsinki, sosiaali- ja terveys­ministeriö, julkaisuja 2017:6.
8
Kuntoutusjärjestelmän ­uudistamiskomitea. Ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Helsinki, sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:41.
9
Hussi E, Mäkiniemi E, Vauramo E. Ikääntyvä väestö ja toimintakyvyn ylläpito. Helsinki, KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö 2017.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
”Yksi tähti oli ansaittu”

Jyväskylän terveyskeskus otti opiksi erikoistuvien ­palautteesta.

Tiedepääkirjoitus
Elinikä pitenee, mutta kestääkö terveys?

Merkittävä uhkatekijä toimintakykyiselle vanhenemiselle on lihavuusepidemia, kirjoittaa Timo Strandberg.

Ajassa
Korona-ajan etätyö sujunut pääsääntöisesti hyvin

Etätyötä voitaisiin tehdä vastedes paljon enemmän kuin ennen koronaa, toteavat Työterveyslaitoksen asiantuntijat.

Tieteessä
Lääkärijohtajat käyttävät tietojärjestelmiä johtamisen tukena päivittäin

Suurin osa koki joutui hakemaan tietoja monesta järjestelmästä.

Kolumni
Munasolumarkkinoilla

Luonto pelaa todennäköisyyksillä, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Pääkirjoitus
Kohti kestävää terveydenhuoltoa pienin ja suurin askelin

Pieniä tekoja ekologisen kestävyyden hyväksi voi meistä jokainen tehdä, kirjoittaa Mervi Kattelus.