• Pertti Mustajoki

Meta-analyysit eivät ratkaise ravitsemuksessa

Ravitsemusta käsittelevät meta-analyysit muodostavat ­valintamyymälän, josta kukin voi valita itselleen edullisimmat tulokset ja media suosituksista eniten poikkeavat uutiset. ­Lopputuloksena suuren yleisön käsitys terveellisestä ruoasta hämärtyy.

Muutama vuosi sitten kaksi tutkijaa poimi keittokirjasta sattumanvaraisesti 50 ainesosaa ja etsi niiden karsinogeenisyyttä selvittäneitä tutkimuksia (11 Schoenfeld JD, Ioannidis JPA. Is everything we eat associated with cancer? A systematic cookbook review. Am J Clin Nutr 2013;97:127–34.). Löytyi melkein 300 julkaisua, joista 75 %:ssa todettiin yhteys lisääntyneeseen tai vähentyneeseen syöpäriskiin. Tulokset menivät iloisesti ristiin: moniin ruoka-aineisiin oli liitetty sekä pienentynyt että suurentunut riski.

Keittokirja-analyysiin löytyneiden tutkimusten joukossa oli paljon huonolaatuisia. Meta-analyyseissa heikkotasoiset tutkimukset suljetaan pois tietyin kriteerein, sen vuoksi olemme tottuneet luottamaan niihin. Valitettavasti viime vuosina niidenkin asema luotettavan informaation lähteenä on ryvettynyt.

Kaikilla menetelmillä kerätyt ­ravitsemustiedot ovat ­huomattavan puutteellisia.

Meta-analyysien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, minkä seurauksena joukossa on paljon heikkolaatuisia ja keskenään ristiriitaisia julkaisuja (22 Ioannidis JPA. The mass ­production of redundant, misleading, and conflicted systematic reviews and meta-analyses. Milbank Quarterly 2016;94:485–514.). Ravitsemustutkimusten meta-analyyseissä – joita keittokirjatutkimuksessa oli mukana 36 – on vielä omat erityisongelmansa (33 Peltonen M. Meta-analyysien haasteet – kovat rasvat sittenkin sydäntautiriski. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL blogi 21.8.2015. https://blogi.thl.fi/meta-analyysien-haasteet-kovat-rasvat-sittenkin-sydantauti­riski/).

Ihmisen ravitsemukseen liittyvistä tutkimuksista valtaosa on havainnoivia väestötutkimuksia (observational studies), joissa ei ole selvää koeasetelmaa. Niiden perusominaisuus on, ettei tulosten perusteella voida päätellä kausaliteettia, syy-seuraussuhdetta. Toinen ongelma on, että kaikilla menetelmillä kerätyt ravitsemustiedot ovat huomattavan puutteellisia. Niistä laskettu energian saanti on normaalipainoisilla keskimäärin 20 % pienempi kuin kulutus, ylipainoisilla vielä enemmän (44 Dhurandhar NV, Schoeller AW, Heymsfield SB ym. Energy balance measurement: when something is not better than nothing. Int J Obes 2015;39:1109–13.).

Epätarkkuutta lisää, että meta-analyyseissa yhdistetään havainnoivien tutkimusten hyvin erilaisia tutkimuspopulaatioita, ja niiden tertiileinä, kvartiileina, kvintiileinä tai muina ryhminä ilmoitettuja tuloksia joudutaan väkivaltaisesti niputtamaan yhteen.

Terveellisen ruoan käsite hämärtyy

Ravitsemustutkimusten sameat meta-analyysit antavat mahdollisuuden tutkimustiedon väärinkäyttöön. Äskettäin kolme yhdysvaltalaista tutkijaa julkaisi JAMA-lehden Viewpoint-palstalla kirjoituksen "The misuse of meta-analyses in nutrition research" (55 Barnard ND, Willett WC, Ding EL. The misuse of meta-analysis in nutrition research. JAMA 2017;318:1435–6.). He toteavat ruokateollisuuden investoineen meta-analyyseihin, koska se on tietoinen tutkimuksista kertovien mediaotsikoiden voimasta. Jos yksittäinen hyvälaatuinen tutkimus osoittaa jonkin elintarvikkeen aiheuttavan haittoja, tämä yhteys voidaan häivyttää meta-analyysissä, koska mukaan otetut heikkolaatuisemmat tutkimukset vähentävät tilastollista voimaa (55 Barnard ND, Willett WC, Ding EL. The misuse of meta-analysis in nutrition research. JAMA 2017;318:1435–6.).

Uskon että suomalaiset ravitsemuksen asiantuntijat osaavat meta-analyysejä arvioidessaan poimia satunnaistettujen tutkimusten jyvät ja siirtää sivuun havainnoivien tutkimusten akanat. Maamme ravitsemussuositukset tulevat jatkossakin perustumaan mahdollisimman luotettavaan tietoon.

Suurimmat haitat virheellisistä meta-analyyseista aiheutuvat siitä, että ne hämärtävät suuren yleisön käsityksiä terveellisestä ruoasta. Teoksessaan Julkinen tiede (66 Väliverronen E. Julkinen tiede. Tampere: Vastapaino 2016.) viestinnän professori Esa Väliverronen nimittää ravinnon ja terveyden tiedeuutisten maailmaa villiksi länneksi. Tässä pelissä meta-analyysit muodostavat eräänlaisen valintamyymälän, josta kukin voi valita intressejään parhaiten palvelevat tulokset ja media suosituksista eniten poikkeavat uutiset.

JAMA:n artikkelin kirjoittajat tuovat esille suurta mediajulkisuutta saaneet virheelliset meta-analyysit, joilla "osoitettiin", ettei tyydyttyneiden rasvahappojen ja palmuöljyjen runsas käyttö lisää sepelvaltimotaudin vaaraa (55 Barnard ND, Willett WC, Ding EL. The misuse of meta-analysis in nutrition research. JAMA 2017;318:1435–6.).

Tieteestä pitäisi puhua enemmän

Mitä suomalaiset asiantuntijat voisivat tehdä, että kansalaisille välittyisi todenmukaisempi kuva terveellisestä ravinnosta?

Äskettäin Lääkärilehdessä haastateltiin Esa Väliverrosta, tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeriä Reetta Kettusta ja terveysviestinnän tutkijaa Ulla Järveä (77 Vierula H. Asiantuntijat ahtaalla. Lääkäril 2017;72:2866–9.). Heidän esittämänsä ajatukset pätevät etenkin ravitsemustutkimusten kohdalla. "Tieteestä pitäisi puhua enemmän. Asiantuntijoiden ei missään nimessä pidä vetäytyä julkisuudesta."

Tieteelliseen argumentointiin tottuneiden asiantuntijoiden ei ole helppoa löytää kommunikoinnin tapaa, joka vaikuttaa suureen yleisöön. Tämä kärjistyy TV:n ravitsemuskeskusteluissa, jossa asiantuntija jää tavallisesti alakynteen "kokemusasiantuntijan" tunteisiin vetoavien puheenvuorojen rinnalla. Tässä auttaisi, jos saatavilla olisi viestinnän ammattilaisten ohjeita tai kursseja, joiden avulla asiantuntijat voisivat harjaantua argumentoimaan ja esiintymään tavalla, joka uppoaa suureen yleisöön. Voisiko Lääkäriliitto tai Duodecim aktivoitua näitä tuottamaan?

Lääkärilehdessä Reetta Kettunen ehdottaa, että toimittajille järjestetään tiedejournalismin "maanpuolustuskursseja" (77 Vierula H. Asiantuntijat ahtaalla. Lääkäril 2017;72:2866–9.). Näitä tarvittaisiin etenkin ravitsemusaiheista kirjoittaville journalisteille. Kursseilla tärkeä aihe olisi kertoa havainnoivien tutkimusten sudenkuopista ja meta-analyysien ongelmista.

Lisää aiheesta

Aikuisten ruokavalio ei ole usein ravitsemussuositusten mukainen
Ravitsemustekijöiden syy-seuraussuhteet eivät suurtutkimuksessa ratkea
Suolasuositukset pätevät edelleen

Kirjoittajat
Pertti Mustajoki
LKT, professori, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri
pertti.mustajoki@fimnet.fi
Kirjallisuutta
1
Schoenfeld JD, Ioannidis JPA. Is everything we eat associated with cancer? A systematic cookbook review. Am J Clin Nutr 2013;97:127–34.
2
Ioannidis JPA. The mass ­production of redundant, misleading, and conflicted systematic reviews and meta-analyses. Milbank Quarterly 2016;94:485–514.
3
Peltonen M. Meta-analyysien haasteet – kovat rasvat sittenkin sydäntautiriski. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL blogi 21.8.2015. https://blogi.thl.fi/meta-analyysien-haasteet-kovat-rasvat-sittenkin-sydantauti­riski/
4
Dhurandhar NV, Schoeller AW, Heymsfield SB ym. Energy balance measurement: when something is not better than nothing. Int J Obes 2015;39:1109–13.
5
Barnard ND, Willett WC, Ding EL. The misuse of meta-analysis in nutrition research. JAMA 2017;318:1435–6.
6
Väliverronen E. Julkinen tiede. Tampere: Vastapaino 2016.
7
Vierula H. Asiantuntijat ahtaalla. Lääkäril 2017;72:2866–9.

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.