1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Meta-analyysit eivät ratkaise ravitsemuksessa
Näkö­kulma 16/2018 vsk 73 s. 984 - 985

Meta-analyysit eivät ratkaise ravitsemuksessa

Ravitsemusta käsittelevät meta-analyysit muodostavat ­valintamyymälän, josta kukin voi valita itselleen edullisimmat tulokset ja media suosituksista eniten poikkeavat uutiset. ­Lopputuloksena suuren yleisön käsitys terveellisestä ruoasta hämärtyy.

Muutama vuosi sitten kaksi tutkijaa poimi keittokirjasta sattumanvaraisesti 50 ainesosaa ja etsi niiden karsinogeenisyyttä selvittäneitä tutkimuksia (11 Schoenfeld JD, Ioannidis JPA. Is everything we eat associated with cancer? A systematic cookbook review. Am J Clin Nutr 2013;97:127–34.). Löytyi melkein 300 julkaisua, joista 75 %:ssa todettiin yhteys lisääntyneeseen tai vähentyneeseen syöpäriskiin. Tulokset menivät iloisesti ristiin: moniin ruoka-aineisiin oli liitetty sekä pienentynyt että suurentunut riski.

Keittokirja-analyysiin löytyneiden tutkimusten joukossa oli paljon huonolaatuisia. Meta-analyyseissa heikkotasoiset tutkimukset suljetaan pois tietyin kriteerein, sen vuoksi olemme tottuneet luottamaan niihin. Valitettavasti viime vuosina niidenkin asema luotettavan informaation lähteenä on ryvettynyt.

Kaikilla menetelmillä kerätyt ­ravitsemustiedot ovat ­huomattavan puutteellisia.

Meta-analyysien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, minkä seurauksena joukossa on paljon heikkolaatuisia ja keskenään ristiriitaisia julkaisuja (22 Ioannidis JPA. The mass ­production of redundant, misleading, and conflicted systematic reviews and meta-analyses. Milbank Quarterly 2016;94:485–514.). Ravitsemustutkimusten meta-analyyseissä – joita keittokirjatutkimuksessa oli mukana 36 – on vielä omat erityisongelmansa (33 Peltonen M. Meta-analyysien haasteet – kovat rasvat sittenkin sydäntautiriski. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL blogi 21.8.2015. https://blogi.thl.fi/meta-analyysien-haasteet-kovat-rasvat-sittenkin-sydantauti­riski/).

Ihmisen ravitsemukseen liittyvistä tutkimuksista valtaosa on havainnoivia väestötutkimuksia (observational studies), joissa ei ole selvää koeasetelmaa. Niiden perusominaisuus on, ettei tulosten perusteella voida päätellä kausaliteettia, syy-seuraussuhdetta. Toinen ongelma on, että kaikilla menetelmillä kerätyt ravitsemustiedot ovat huomattavan puutteellisia. Niistä laskettu energian saanti on normaalipainoisilla keskimäärin 20 % pienempi kuin kulutus, ylipainoisilla vielä enemmän (44 Dhurandhar NV, Schoeller AW, Heymsfield SB ym. Energy balance measurement: when something is not better than nothing. Int J Obes 2015;39:1109–13.).

Epätarkkuutta lisää, että meta-analyyseissa yhdistetään havainnoivien tutkimusten hyvin erilaisia tutkimuspopulaatioita, ja niiden tertiileinä, kvartiileina, kvintiileinä tai muina ryhminä ilmoitettuja tuloksia joudutaan väkivaltaisesti niputtamaan yhteen.

Terveellisen ruoan käsite hämärtyy

Ravitsemustutkimusten sameat meta-analyysit antavat mahdollisuuden tutkimustiedon väärinkäyttöön. Äskettäin kolme yhdysvaltalaista tutkijaa julkaisi JAMA-lehden Viewpoint-palstalla kirjoituksen "The misuse of meta-analyses in nutrition research" (55 Barnard ND, Willett WC, Ding EL. The misuse of meta-analysis in nutrition research. JAMA 2017;318:1435–6.). He toteavat ruokateollisuuden investoineen meta-analyyseihin, koska se on tietoinen tutkimuksista kertovien mediaotsikoiden voimasta. Jos yksittäinen hyvälaatuinen tutkimus osoittaa jonkin elintarvikkeen aiheuttavan haittoja, tämä yhteys voidaan häivyttää meta-analyysissä, koska mukaan otetut heikkolaatuisemmat tutkimukset vähentävät tilastollista voimaa (55 Barnard ND, Willett WC, Ding EL. The misuse of meta-analysis in nutrition research. JAMA 2017;318:1435–6.).

Uskon että suomalaiset ravitsemuksen asiantuntijat osaavat meta-analyysejä arvioidessaan poimia satunnaistettujen tutkimusten jyvät ja siirtää sivuun havainnoivien tutkimusten akanat. Maamme ravitsemussuositukset tulevat jatkossakin perustumaan mahdollisimman luotettavaan tietoon.

Suurimmat haitat virheellisistä meta-analyyseista aiheutuvat siitä, että ne hämärtävät suuren yleisön käsityksiä terveellisestä ruoasta. Teoksessaan Julkinen tiede (66 Väliverronen E. Julkinen tiede. Tampere: Vastapaino 2016.) viestinnän professori Esa Väliverronen nimittää ravinnon ja terveyden tiedeuutisten maailmaa villiksi länneksi. Tässä pelissä meta-analyysit muodostavat eräänlaisen valintamyymälän, josta kukin voi valita intressejään parhaiten palvelevat tulokset ja media suosituksista eniten poikkeavat uutiset.

Lue myös

JAMA:n artikkelin kirjoittajat tuovat esille suurta mediajulkisuutta saaneet virheelliset meta-analyysit, joilla "osoitettiin", ettei tyydyttyneiden rasvahappojen ja palmuöljyjen runsas käyttö lisää sepelvaltimotaudin vaaraa (55 Barnard ND, Willett WC, Ding EL. The misuse of meta-analysis in nutrition research. JAMA 2017;318:1435–6.).

Tieteestä pitäisi puhua enemmän

Mitä suomalaiset asiantuntijat voisivat tehdä, että kansalaisille välittyisi todenmukaisempi kuva terveellisestä ravinnosta?

Äskettäin Lääkärilehdessä haastateltiin Esa Väliverrosta, tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeriä Reetta Kettusta ja terveysviestinnän tutkijaa Ulla Järveä (77 Vierula H. Asiantuntijat ahtaalla. Lääkäril 2017;72:2866–9.). Heidän esittämänsä ajatukset pätevät etenkin ravitsemustutkimusten kohdalla. "Tieteestä pitäisi puhua enemmän. Asiantuntijoiden ei missään nimessä pidä vetäytyä julkisuudesta."

Tieteelliseen argumentointiin tottuneiden asiantuntijoiden ei ole helppoa löytää kommunikoinnin tapaa, joka vaikuttaa suureen yleisöön. Tämä kärjistyy TV:n ravitsemuskeskusteluissa, jossa asiantuntija jää tavallisesti alakynteen "kokemusasiantuntijan" tunteisiin vetoavien puheenvuorojen rinnalla. Tässä auttaisi, jos saatavilla olisi viestinnän ammattilaisten ohjeita tai kursseja, joiden avulla asiantuntijat voisivat harjaantua argumentoimaan ja esiintymään tavalla, joka uppoaa suureen yleisöön. Voisiko Lääkäriliitto tai Duodecim aktivoitua näitä tuottamaan?

Lääkärilehdessä Reetta Kettunen ehdottaa, että toimittajille järjestetään tiedejournalismin "maanpuolustuskursseja" (77 Vierula H. Asiantuntijat ahtaalla. Lääkäril 2017;72:2866–9.). Näitä tarvittaisiin etenkin ravitsemusaiheista kirjoittaville journalisteille. Kursseilla tärkeä aihe olisi kertoa havainnoivien tutkimusten sudenkuopista ja meta-analyysien ongelmista.

Kirjoittajat
Pertti Mustajoki
LKT, professori, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri
pertti.mustajoki@fimnet.fi
Kirjallisuutta
1
Schoenfeld JD, Ioannidis JPA. Is everything we eat associated with cancer? A systematic cookbook review. Am J Clin Nutr 2013;97:127–34.
2
Ioannidis JPA. The mass ­production of redundant, misleading, and conflicted systematic reviews and meta-analyses. Milbank Quarterly 2016;94:485–514.
3
Peltonen M. Meta-analyysien haasteet – kovat rasvat sittenkin sydäntautiriski. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL blogi 21.8.2015. https://blogi.thl.fi/meta-analyysien-haasteet-kovat-rasvat-sittenkin-sydantauti­riski/
4
Dhurandhar NV, Schoeller AW, Heymsfield SB ym. Energy balance measurement: when something is not better than nothing. Int J Obes 2015;39:1109–13.
5
Barnard ND, Willett WC, Ding EL. The misuse of meta-analysis in nutrition research. JAMA 2017;318:1435–6.
6
Väliverronen E. Julkinen tiede. Tampere: Vastapaino 2016.
7
Vierula H. Asiantuntijat ahtaalla. Lääkäril 2017;72:2866–9.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lasten pääsyssä psykiatriseen hoitoon sijaishuollossa on puutteita

Vuoropuhelua lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon välillä tulisi kehittää, kertoo Valvira.

Ajassa
Ammatti vaikuttaa munuaissyövän riskiin

Lääkäreillä 19 prosenttia suurempi riski sairastua kuin väestössä keskimäärin.

Ajassa
Uusi soten kehittämisohjelma panostaa perustasoon

Perusterveydenhuolto on jäänyt sivuun, kun resursseja on suunnattu erikoissairaanhoitoon, totesi ministeri Krista Kiuru.

Ajassa
Naudoilta löytyi moniresistenttiä salmonellabakteeria

Eläintautien tilanne on Suomessa pääosin hyvä.

Tieteessä
Ulkomaalaistaustaiset kärsivät muita useammin D-vitamiinin puutoksesta

Ruokatottumuksissa ja D-vitamiinin puutoksessa näkyivät ryhmien väliset erot.

Tieteessä
Ihokeliakian diagnoosi viivästyy useammin naisilla

Väitöstutkija selvitti myös, voiko ihokeliakiasta parantua.