Keskustelu terveydenhuollon ongelmista jatkuu ja kärjistyy aikana, jolloin terveydenhuollon kyky auttaa sairaita ja edistää terveyttä on parempi kuin koskaan ja Suomi on taloudellisesti vauraampi kuin milloinkaan.

Julkista keskustelua hallitsee toisaalta Helsinki ja HUS ja toisaalla pienet terveydenhuollon yksiköt, joista kummastakin saa hyviä jutun aiheita ja suorastaan terveydenhuollon irvi- tai kauhukuvia.

Ratkaisuksi ongelmiin on tarjottu parempaa johtamista, tiukempaa kustannuskuria, hoidon priorisointia, lisää rahaa, enemmän lääkäreitä jne. Näyttää siltä, että vilkkaasta keskustelusta huolimatta jäädään ongelmien toteamisen tasolle. Kokonaisuus ja siitä johdetut toimet hahmottuvat kovin työläästi.

Suutaria kehotetaan pysymään lestissään, mutta nyt saattaa olla hyödyllistä katsoa tilannetta perinteisestä poikkeavasti insinöörin näkökulmasta.