Äkillisestä järkytyselämyksestä eli traumaperäisestä stressihäiriöstä on julkaistu viime vuosina useita tutkimuksia, jotka korjaavat aiempia oletuksia. Yksiselitteistä kuvaa asiasta tosin ei vieläkään ole. Tuoreet tutkimukset osoittavat, ettei häiriö ole vaste stressiin, vaan pikemminkin poikkeuksellinen biologisten järjestelmien herkistyminen silloin, kun henkilöllä on haavoittuvuustekijöitä, jotka aiheuttavat ja vahvistavat stressihäiriön kehitystä. Kiistanalainen diagnoosi olisikin muotoiltava uudelleen. Traumaperäisen stressihäiriön käsite on kuitenkin luonut linjan stressin ja trauman vaikutusten tutkimiselle. Sillä on myös ollut sosiaalinen ja poliittinenkin vaikutus, joka on edistänyt paljon uhrien oikeuksien ja tarpeiden tunnustamista leimautumisen, väärinymmärryksen ja laiminlyönnin sijasta.