1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Työmotivaatio ratkaisee tuloksen
Näkö­kulma 12/2017 vsk 72 s. 772 - 773

Työmotivaatio ratkaisee tuloksen

Organisaation toimivuus, tuottavuus ja kustannustehokkuus ratkeavat paljolti sen mukaan, kuinka motivoituneita siellä ­työskentelevät työntekijät ovat. Kuitenkin kilpailukyky­sopimuksessa ratkaisuksi valittiin työajan pidentäminen.

Työmotivaatio ratkaisee tuloksen Kuva 1 / 1

Työaika yksinään ei kerro siitä, mitä työssä saadaan aikaan. Enemmän huomiota tulisi kiinnittää työajan tehokkaaseen käyttöön ja erityisesti työmotivaatioon.

Lääkärin työssä tuottavuus syntyy vaikuttavuudesta; tuleeko potilas autetuksi, syntyykö vastaanotolla terveyshyötyä. Työaikaa eli läsnäoloa tärkeämpää olisi paneutua työn tuloksiin ja pyrkiä ylläpitämään ja edistämään henkilöstön työmotivaatiota. Terveydenhuollossa lääkäreillä on tärkeä rooli myös koko työyhteisön motivaatioilmapiirin luomisessa.

Työmotivaatio on työntekijän toiminnan käyttövoima, joka vaikuttaa ponnistelujen suuntaan, intensiteettiin ja kestoon. Se vaikuttaa myös työn laatuun ja tuottavuuteen sekä työntekijän innostukseen ja hyvinvointiin (11 Sinokki M. Työmotivaatio – innostusta, laatua ja tuottavuutta. Helsinki: Tietosanoma 2016.). Hyvä työmotivaatio syntyy työssä, joka on osa tärkeää kokonaisuutta ja joka koetaan mielekkääksi, johon voidaan sitoutua, jossa koetaan työn hallintaa ja jossa johtaminen ja kohtelu koetaan oikeudenmukaisiksi. Lääkärille työ on usein edelleenkin kutsumus, jolloin työn merkitys syntyy halusta auttaa potilasta.

Mistä työmotivaatio syntyy?

Sisäinen motivaatio kytkeytyy vahvasti tunteisiin.

Työmotivaation syntyyn vaikuttavat sekä monet yhteiskunnalliset tekijät ja työn ominaispiirteet että työntekijän ominaisuudet. Persoonallisuus selittää ihmisten suoritusten ja ponnistelujen erilaisuutta. Työmotivaation kannalta tärkeitä ominaisuuksia ovat muun muassa työntekijän oma asenne työtä kohtaan, kehittymishalukkuus, tunneäly, omat mielenkiinnon kohteet, elämänhallinnan tunne, terve itseluottamus ja ammatillinen minäkäsitys. Samoin elämänvaihe vaikuttaa työmotivaatioon ja kokemukseen työn merkityksestä (11 Sinokki M. Työmotivaatio – innostusta, laatua ja tuottavuutta. Helsinki: Tietosanoma 2016.).

Myös sekä sisäinen että ulkoinen motivaatio vaikuttavat. Sisäisessä motivaatiossa tyydytys tulee itse työn tekemisestä. Sisäinen työmotivaatio liittyy usein työn sisältöön, haastavuuteen ja mielekkyyteen sekä itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin ja kehittymiseen (22 Deci EL, Ryan RM. The ”what” and ”why” of goal pursuits: human needs and the self-determination of behavior. Psycho­logical Inquiry 2000;11:227–68.). Työn hallinnan tunne, osaaminen, myönteiset sosiaaliset kontaktit ja kokemus oman työn positiivisista vaikutuksista potilaan elämään vahvistavat lääkäreiden sisäistä motivaatiota. Lääkärin työssä motivaatio syntyy jo työn merkityksellisyydestä. Sisäinen motivaatio on yleensä pitkäkestoista ja se kytkeytyy vahvasti tunteisiin. Sisäisesti motivoitunut ihminen haluaa oppia uutta, kehittyä tehtävässään ja kokee työnsä tärkeäksi. Ulkoisessa motivaatiossa taas on kyse esimerkiksi palkkioista, rangaistuksista tai osallistumismahdollisuuksista.

Vuorovaikutus vie motivaatiota eteenpäin

Organisaation toimivuus, tuottavuus ja kustannustehokkuus ratkeavat paljolti sen mukaan, kuinka motivoituneita siellä työskentelevät työntekijät ovat. Työyhteisön motivaatio liittyy myös vuorovaikutuksen ilmapiiriin, joka ohjaa henkilöstön toimintaa ja tavoitteita. Työterveyshuollon tuki korostuu erityisesti niissä työyhteisöissä, joissa on ongelmia esimerkiksi johtamisessa tai puutteita henkilöstön työyhteisötaidoissa.

Lue myös

Työmotivaatioon voidaan vaikuttaa kehittämällä työn ominaisuuksia, johtamista, henkilöstön työyhteisötaitoja ja työympäristöä. Toimivassa työyhteisössä työskennellään myönteisesti, keskittyneesti, joustavasti ja ennakoiden. Myönteisessä motivaatioilmapiirissä henkilöstö voi hyvin, minkä seurauksena sekä potilaille että työtovereille syntyy myönteisiä kokemuksia. Tämä puolestaan lisää myös työnantajan arvostusta ja vetovoimaisuutta, jolloin henkilöstön vaihtuvuus vähenee ja mahdollisen uuden työvoiman rekrytointi helpottuu.

Vaikka ketään ei voi määrätä motivoitumaan, voidaan johtamisella ja esimiestyöllä huomattavasti vaikuttaa henkilöstön työmotivaatioon. Oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus, resurssien oikea mitoitus ja innostuksen luominen rakentavat hyvää motivaatioilmapiiriä.

Ratkaisemattomat riidat, kiusaaminen ja epäkunnioittava kohtelu voivat romuttaa työmotivaation jopa täysin. Töykeää kohtelua kokeneista 48 % vähensi tietoisesti työpanostaan, 38 % työnsä laatutasoa ja 25 % myönsi purkaneensa turhautumistaan asiakkaisiin (33 Porath C, Pearsson C. The price of incivility. Harvard Business Review 2013. https://hbr.org/2013/01/the-price-of-­incivility).

Sekä työelämä että työt muuttuvat jatkuvasti. Kaikesta digitalisaatiosta ja robotisaatiosta huolimatta työ tulee tulevaisuudessakin olemaan hyvinvointimme perusta. Motivoitunut työntekijä työskentelee ahkerasti ja auttaa osaltaan organisaatiota tuloksellisuudessa ja parantaa laadukkaalla työskentelyllään myös organisaation yrityskuvaa. Siten työmotivaation merkitys tulee entisestään korostumaan.

Kirjoittajat
Marjo Sinokki
LT, EL, eMBA
työterveyshuollon johtaja
Turun Työterveystalo/Turun kaupunki
Kirjallisuutta
1
Sinokki M. Työmotivaatio – innostusta, laatua ja tuottavuutta. Helsinki: Tietosanoma 2016.
2
Deci EL, Ryan RM. The ”what” and ”why” of goal pursuits: human needs and the self-determination of behavior. Psycho­logical Inquiry 2000;11:227–68.
3
Porath C, Pearsson C. The price of incivility. Harvard Business Review 2013. https://hbr.org/2013/01/the-price-of-­incivility

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Milloin koronarokotukset muuttavat arkea?

Väestötason tietoa tehosta odotetaan.

Ajassa
Korona koettelee vanhuksia

Vanhukset ovat olleet eristyksissä kohta vuoden. Mitä heidän kunnostaan tiedetään?

Tiedepääkirjoitus
Sepelvaltimotaudin kajoavan hoidon asema on tarkentumassa

Toimenpidetekniikat ovat kehittyneet sekä kardiologiassa että kirurgiassa, sanoo Jari Laukkanen.

Pääkirjoitus
Lääkäri on kirjoittaja

Tärkeintä on, että viesti välittyy niille lukijoille, joille se on tarkoitettu, kirjoittavat Pertti Saloheimo ja Pertti Mustajoki.

Kolumni
Kuolemattomuuden kiirastuli

Harvempi enää kuoli suorilta jaloin, kirjoittaa Jani Kaaro.