1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Verenpainetta ei vieläkään oteta vakavasti
Näkö­kulma 45/2019 vsk 74 s. 2566 - 2567

Verenpainetta ei vieläkään oteta vakavasti

Kohonneen verenpaineen hoito aloitetaan edelleen liian myöhään tai lääkehoidon annos on tarpeettoman pieni. Onko niin, että kun joka toisella vastaanotolle tulevalla potilaalla on verenpaine­ongelmia, kynnys hoidon aloittamiseen kasvaa?

Verenpainetta ei vieläkään oteta vakavasti Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Suomalaisten verenpainetasot eivät kestä vertailua muiden korkean elintason maiden tilanteeseen. Suomi yhdessä Irlannin, Japanin ja Espanjan kanssa kuuluu myös maihin, joissa verenpaineen hoidon aloittaminen ja hyvän hoidon toteutuminen oli heikointa.

Näin todettiin vasta julkaistussa tutkimuksessa (11 NCD Risk Factor Collaboration (NCD-RisC). Long-term and recent trends in hypertension awareness, treatment, and control in 12 high-income countries: an analysis of 123 nationally representative surveys. Lancet 2019;394:639–51. DOI:https://doi.org/10.1016/S0140-6736(19)31145-6), jossa verrattiin verenpainetasoja, hoitoa ja hoidon tuloksia 12 korkean elintason maassa. Maat olivat Australia, Espanja, Etelä-Korea, Britannia, Irlanti, Italia, Japani, Kanada, Uusi-Seelanti, Saksa, Yhdysvallat ja Suomi.

Vain noin joka toinen potilas ottaa ­verenpainelääkityksensä reseptin ­mukaisella annoksella.

Tutkimusaineistoa on kerätty 123 väestötutkimuksesta vuosilta 1976–2017 ja aineistossa on yli 500 000 henkilön tiedot.

Suomessa 52 %:lla 40–79-vuotiaista naisista ja 59 %:lla miehistä oli kohonnut verenpaine. Tiedot perustuivat FinTerveys 2017 -tutkimukseen (22 Laatikainen T, Vartiainen E, Jula A, Jousilahti P, Niiranen T. Kohonnut verenpaine ja verenpainetauti. Julkaisussa: Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. Finterveys 2017 -tutkimus. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 4/2018.). Toisessa ääripäässä ovat Kanada, jossa luvut olivat (naiset) 6 % ja (miehet) 34 %, ja Etelä-Korea (tiedot vuodelta 2016), (naiset) 34 % ja (miehet) 44 %.

Kohonutta verenpainetta sairastavista suomalaisnaisista 59 % ja miehistä 55 % sai sairauteen hoitoa, ja hyvässä hoitotasapainossa oli naisista 29 % ja miehistä 26 %.

Kanadassa hoitoa sai naisista 65 % ja heistä hyvässä hoitotasapainossa oli 60 %, miehistä vastaavasti 81 % ja 69 %. Etelä-Koreassa luvut olivat naisilla 74 ja 53 % ja miehillä 65 ja 46 %. Hoidon toteutumisessa ja hoitotasapainon saavuttamisessa vielä paremmin pärjäsivät Saksa ja Yhdysvallat.

Elintapahoidon keinot eivät riitä

Miksi näin? Väestön verenpainetasot ovat laskeneet Suomessa merkittävästi 1970-luvulta (33 Laatikainen T, Nissinen A, Kastarinen M, Jula A, Tuomilehto J. Blood pressure, sodium intake, and hypertension control. Lessons from the North Karelia Project. Global Heart 2016;11:191–9.), ja myös hoidossa olevien osuus on kasvanut. Samoin hoitotasapaino on parantunut merkittävästi (22 Laatikainen T, Vartiainen E, Jula A, Jousilahti P, Niiranen T. Kohonnut verenpaine ja verenpainetauti. Julkaisussa: Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. Finterveys 2017 -tutkimus. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 4/2018.,44 Laatikainen T, Jula A, Kastarinen M ym. Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI -tutkimusalueilla 1982–2012. Suom Lääkäril 2013;68:1803–9.).

Verenpaineiden lasku on kuitenkin 2000-luvun alun jälkeen hidastunut, eivätkä hoitoisuus ja hoitotasapainokaan ole parantuneet niin paljon kuin elintapamuutosten ja lääkehoidon nykyisten vaihtoehtojen avulla olisi mahdollista.

Kansainvälisen vertailun havainnot tukevat tätä tietoa.

Eroihin vaikuttaa merkittävästi se, onko lääkehoitoa aloitettu lainkaan. Kansainvälisessä vertailussa hyvässä hoitotasapainossa olevien osuus on nimittäin laskettu niistä, joilla on korkea verenpaine eikä niistä, jotka ovat lääkehoidossa.

Suomessa lääkkeellä hoidetuista 30 vuotta täyttäneistä hyvässä hoitotasapainossa oli naisista 42 % ja miehistä 43 % (22 Laatikainen T, Vartiainen E, Jula A, Jousilahti P, Niiranen T. Kohonnut verenpaine ja verenpainetauti. Julkaisussa: Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. Finterveys 2017 -tutkimus. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 4/2018.). Tässä olisi merkittävästi parannettavaa.

Aivan erityisesti tulisi kiinnittää huomiota hoidon riittävän varhaiseen aloittamiseen. Nyt kaikista verenpainetautia meillä sairastavista yli 40 % ei saa sairauteensa lääkehoitoa. Näin suuressa ryhmässä kaikki eivät käytännössä voi olla potilaita, joille pelkkä elintapahoito riittäisi kohonneen verenpaineen hyväksi hoidoksi.

Hoidon aloittamisessa onkin selvästi viivettä tai verenpaineen Käypä hoito -suosituksen (55 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Veren­paineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus 22.9.2014. www.kaypahoito.fi) kynnysarvoa hoidon aloittamiselle ei oteta tarpeeksi vakavasti.

Kansainvälisessä vertailussa oli kiinnostavaa havaita, että Japani ja Irlanti, joissa kohonnut verenpaine on myös väestötasolla yleistä, olivat hoidon aloittamisen suhteen samanlaisessa tilanteessa kuin Suomi. Onko niin, että kun terveyshaaste on kovin yleinen ja joka toisella vastaanotolle tulevalla on ongelmia verenpaineen kanssa, kynnys hoidon aloittamiseen kasvaa?

Jääkö Suomi punaiseksi täpläksi kartalle?

Kohonnut verenpaine on globaalistikin tällä hetkellä eniten sairastavuutta ja menetettyjä terveitä elinvuosia aiheuttava riskitekijä (66 GBD 2016 Risk Factors Collaborators. Global, regional, and national comparative risk assessment of 84 behavioural, environmental and occupational, and metabolic risks or clusters of risks, 1990-2016: a systematic analysis for the Global burden of disease study 2016. Lancet 2017;309:1345–422.). WHO:n tavoitteena on, että tapausten määrä olisi vähentynyt neljänneksellä vuoteen 2025 mennessä, kun tilannetta verrataan vuoteen 2010 (77 WHO. Global action plan for the prevention and control of noncommunicable diseases 2013–2020. Geneva: WHO 2013. http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/­10665/94384/9789241506236_eng.pdf). Keinoina ovat tutut ehkäisy ja hoidon tehostaminen.

Lue myös

Ehkäisy ei ole vain yksilön asia, vaan tarvitaan myös laajoja yhteiskunnallisia toimia.

Hoidon hyvä toteutuminen vaatii sekä potilailta että lääkäreiltä sitoutumista. Tämä on haastavaa, sillä kohonnut verenpaine on yleensä oireeton. Niinpä vain noin joka toinen potilas ottaa verenpainelääkityksensä reseptin mukaisella annoksella, ja lääkärit eivät aina tehosta hoitoa, vaikka hoitotavoitetta ei olisi saavutettu (terapeuttinen inertia) (88 Peacock E, Krousel-Wood M. Adherence to antihypertensive therapy. Med Clin North Am 2017;101:229–45.,99 Milman T, Joundi RA, Alotaibi NM, Saposnik G. Clinical inertia in the pharmacological management of hypertension: A systematic review and meta-analysis. Medicine (Baltimore) 2018;97:e11121.).

Parempiin hoitotuloksiin on päästy, kun potilaalle annetaan huolelliset elintapaohjeet ja perustellaan hoidon merkitys (88 Peacock E, Krousel-Wood M. Adherence to antihypertensive therapy. Med Clin North Am 2017;101:229–45.). Potilas tulee myös ottaa mukaan hoitoon verenpaineen kotimittausten ja telemonitoroinnin avulla (88 Peacock E, Krousel-Wood M. Adherence to antihypertensive therapy. Med Clin North Am 2017;101:229–45.).

Lääkäreitä tulisi lisäksi kouluttaa terapeuttisen inertian vähentämiseksi ja hoidossa tulisi suosia edullisia yhdistelmälääkkeitä, joilla on vähän haittavaikutuksia (99 Milman T, Joundi RA, Alotaibi NM, Saposnik G. Clinical inertia in the pharmacological management of hypertension: A systematic review and meta-analysis. Medicine (Baltimore) 2018;97:e11121.).

Kaikkea tätä ei ymmärrettävästi ehditä toteuttaa kiireisen vastaanoton aikana, joten perusterveydenhuollon hoitoketjuihin tulisi ottaa mukaan verenpaineen hoitoon perehdytettyjä hoitajia.

Kaikki keinot on otettava käyttöön, jotta Suomi ei jäisi punaiseksi täpläksi maailman verenpainekartalle.

Kirjoittajat
Tiina Laatikainen
professori
Itä-Suomen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Teemu Niiranen
dosentti, sisätautien erikoislääkäri
Turun yliopisto, TYKS ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sidonnaisuudet

Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
NCD Risk Factor Collaboration (NCD-RisC). Long-term and recent trends in hypertension awareness, treatment, and control in 12 high-income countries: an analysis of 123 nationally representative surveys. Lancet 2019;394:639–51. DOI:https://doi.org/10.1016/S0140-6736(19)31145-6
2
Laatikainen T, Vartiainen E, Jula A, Jousilahti P, Niiranen T. Kohonnut verenpaine ja verenpainetauti. Julkaisussa: Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. Finterveys 2017 -tutkimus. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 4/2018.
3
Laatikainen T, Nissinen A, Kastarinen M, Jula A, Tuomilehto J. Blood pressure, sodium intake, and hypertension control. Lessons from the North Karelia Project. Global Heart 2016;11:191–9.
4
Laatikainen T, Jula A, Kastarinen M ym. Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI -tutkimusalueilla 1982–2012. Suom Lääkäril 2013;68:1803–9.
5
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Veren­paineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus 22.9.2014. www.kaypahoito.fi
6
GBD 2016 Risk Factors Collaborators. Global, regional, and national comparative risk assessment of 84 behavioural, environmental and occupational, and metabolic risks or clusters of risks, 1990-2016: a systematic analysis for the Global burden of disease study 2016. Lancet 2017;309:1345–422.
7
WHO. Global action plan for the prevention and control of noncommunicable diseases 2013–2020. Geneva: WHO 2013. http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/­10665/94384/9789241506236_eng.pdf
8
Peacock E, Krousel-Wood M. Adherence to antihypertensive therapy. Med Clin North Am 2017;101:229–45.
9
Milman T, Joundi RA, Alotaibi NM, Saposnik G. Clinical inertia in the pharmacological management of hypertension: A systematic review and meta-analysis. Medicine (Baltimore) 2018;97:e11121.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Sädehoidon haitat voivat tulla viiveellä

Valtaosa merkittävistä haitoista ilmaantuu vasta myöhäisseurannassa.

Kommentti
Kuka haluaa johtaa terveyskeskusta?

Hyvä johtaminen ei riitä, jos resursseja ei ole, kirjoittaa Minna Mantila.

Ajassa
THL: Suomeen tarvitaan Kansallinen laaturekisterikeskus

Hankkeessa on perustettu seitsemän tautikohtaista pilottirekisteriä.

Blogi
Miksi annamme tasoitusta?

Mihin valmiiden erikoislääkärien haahuiluvuosien järjestelmää Suomessa oikein tarvitaan, miettivät Toni ja Laura Seppälä Baltimoressa.

Tieteessä
Tekonivelen sementtikiinnitys turvallinen myös iäkkäämmillä potilailla

Luusementin käyttöön lonkan tekonivelen kiinnityksessä ei liity lisääntynyttä kuolleisuutta, osoittaa väitöstutkimus.

Ajassa
Päihdeäitien kuntoutukseen voi hakea avustusta

Valtionavustuksen taustalla on hallitusohjelman linjaus päihdeäitien ja päihdeperheiden palveluista.