1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Antibioottiresistenssi haastaa monialaiseen yhteistyöhön
Tiede­pääkirjoitus 5/2020 vsk 75 s. 231

Antibioottiresistenssi haastaa monialaiseen yhteistyöhön

Vaikka antibioottien käytön ja taudinaiheuttajien yleistyvän antibioottiresistenssin yhteys herätti huolta infektiolääkärien keskuudessa jo yli puoli vuosisataa sitten (11 Anon. Infectious drug resistance. Pääkirjoitus. N Engl J Med 1966;275:77. doi: 10.1056/NEJM196608042750513), tiede ei vieläkään tunne kaikkia resistenssin yleistymiseen vaikuttavia tekijöitä. Terveysviranomaiset kaikkialla maailmassa suosittelevat antibioottien käytön vähentämistä. Kun suurin osa antibiooteista käytetään kuitenkin tuotantoeläimiin, kuinka paljon ihmisten käyttämät antibiootit resistenssiongelmaan vaikuttavat?

Lukuisissa tutkimuksissa ja seurannoissa on osoitettu, että antibioottien aiheuttama valintapaine valikoi resistenssiä mikrobiyhteisöissä ja lisää antibioottiresistenssigeenien integroitumista DNA-elementteihin, joita bakteerit voivat siirtää toisille bakteereille (22 Gillings MR, Stokes HW. Are humans increasing bacterial evolvability? Trends Ecol Evol 2012;27:346–52.,33 Wellington EM ym. The role of the natural environment in the emergence of antibiotic resistance in Gram-negative bacteria. Lancet Infect Dis 2013;13:155–65.).

Eurooppalaisten organisaatioiden yhteisessä raportissa todetaan ihmisistä eristettyjen Escherichia coli -bakteerien resistenssin kolmannen ja neljännen polven kefalosporiineille ja fluorokinoloneille olevan yhteydessä näiden mikrobilääkkeiden käyttöön ihmisillä, kun taas ihmisistä eristettyjen salmonellojen ja kampylobakteerien resistenssi fluorokinoloneille oli yhteydessä fluorokinolonien käyttöön eläimillä (44 European Centre for Disease Prevention and Control, European Food Safety Authority, and European Medicines Agency. ECDC/EFSA/EMA second joint report on the integrated analysis of the consumption of antimicrobial agents and occurrence of antimicrobial resistance in bacteria from humans and food-producing animals – Joint Interagency Antimicrobial Consumption and Resistance Analysis (JIACRA) Report. EFSA Journal 2017;15:4872. doi: 10.2903/j.efsa.2017.4872). Lisäksi makrolidien käyttö eläimillä oli yhteydessä sekä ihmisistä että eläimistä eristettyjen Campylobacter coli -kantojen makrolidiresistenssiin (44 European Centre for Disease Prevention and Control, European Food Safety Authority, and European Medicines Agency. ECDC/EFSA/EMA second joint report on the integrated analysis of the consumption of antimicrobial agents and occurrence of antimicrobial resistance in bacteria from humans and food-producing animals – Joint Interagency Antimicrobial Consumption and Resistance Analysis (JIACRA) Report. EFSA Journal 2017;15:4872. doi: 10.2903/j.efsa.2017.4872).

Myös muut tekijät kuin antibioottien käyttö vaikuttavat resistenssiongelmaan. Ongelman laajuus on suoremmassa yhteydessä infektiotautitaakkaan sekä hygienian ja terveydenhuollon heikkoon tasoon pieni- ja keskituloisissa maissa kuin väestön antibioottien käyttöön korkean tulotason maissa (55 Collignon P ym. Anthropological and socioeconomic factors contributing to global antimicrobial resistance: a univariate and multivariable analysis. Lancet Planet Health 2018;2:e398–e405.).

Ihmisten ja eläinten terveydenhuollossa rikastuvat ongelmalliset resistenssitekijät syntyvät harvoin yksittäisessä potilaassa antibioottikuurin aikana. Sen sijaan ne ovat valikoituneet antibioottien vaikutuksesta mikrobiyhteisöjen laajoissa geenivarannoissa (resistomeissa) ja kulkeutuneet jotakin reittiä potilaaseen (22 Gillings MR, Stokes HW. Are humans increasing bacterial evolvability? Trends Ecol Evol 2012;27:346–52.,33 Wellington EM ym. The role of the natural environment in the emergence of antibiotic resistance in Gram-negative bacteria. Lancet Infect Dis 2013;13:155–65.,66 Surette MD, Wright GD. Lessons from the environmental antibiotic resistome. Annu Rev Microbiol 2017;71:309–29.).

Lue myös

Ympäristön rooli on merkittävä – olivathan ensimmäiset antibiootit ympäristöbakteerien tuottamia molekyylejä, ja bakteerit ovat altistuneet antibioottien kaltaisille molekyyleille jo elonkehän alkuaikoina. Monet antibioottiresistenssigeenit ovat ikivanhoja ja peräisin ympäristöbakteereilta (66 Surette MD, Wright GD. Lessons from the environmental antibiotic resistome. Annu Rev Microbiol 2017;71:309–29.). Resistenssiongelmaa saattavat antibioottien käytön ohella ruokkia monenlaiset toistaiseksi tuntemattomat yhteydet ihmisten, eläinten, elintarvikkeiden ja ympäristöjen välillä, sekä paikallisella tasolla että maailmanlaajuisesti (22 Gillings MR, Stokes HW. Are humans increasing bacterial evolvability? Trends Ecol Evol 2012;27:346–52.,66 Surette MD, Wright GD. Lessons from the environmental antibiotic resistome. Annu Rev Microbiol 2017;71:309–29.).

Antibiooteille resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuolee vuosittain 35 000 ihmistä pelkästään Yhdysvalloissa (77 CDC. Antibiotic Resistance Threats in the United States 2019. https://www.cdc.gov/drugresistance/pdf/threats-report/2019-ar-threats-report-508.pdf). Luku on pysäyttävä.

Suomessa antibioottien käyttö tuotantoeläimille on vähäistä ja resistenssitilanne verrattain hyvä. Tämä ei ole sattumaa, vaan tulos järjestelmällisestä vastuullisesta mikrobilääkkeiden käytöstä ja valvonnasta eläinlääkinnässä. Tätä järjestelmää meidän tulee jatkossakin pitää yllä ja viedä myös maailmalle.

Vastuullinen antibioottien käyttö on tärkeää ihmislääketieteessä, mutta antibioottiresistenssi on monitahoinen ongelma, jota ei ratkaista yksin lääkärien voimin. Ympäristön resistomia ei voida poistaa, mutta resistenssitekijöiden rikastumista ja liikkuvuutta voidaan hillitä. Tämä vaatii monialaista yhteistoimintaa.

Eri alat yhteen tuova One Health -ajattelutapa on avain kokonaisvaltaisten ratkaisujen kehittämiseen yhteistyössä. Tuothan sinäkin asiantuntemuksesi yhteiseen pöytään?

Kirjoittajat ovat One Health Finland ry:n hallituksen jäseniä ja kirjoituksessa esitetyt näkemykset ovat heidän omiaan.

Kirjoittajat
Johanna Muurinen
MMT, tutkijatohtori
Purduen yliopisto (Indiana, USA)
Johannes Cairns
FT, tutkijatohtori
Wellcome Sanger -instituutti (Cambridge, UK), Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen osasto ja organismi- ja evoluutio­biologian tutkimusohjelma
Mariella Aalto-Araneda
ELL, ylitarkastaja
Ruokavirasto, mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden yksikkö
Jesse Vänttinen
MMK, tutkimusavustaja
Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellisen tiedekunta, mikrobiologian osasto
Jenni Kaskela
ELL, väitöskirjatutkija
Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, elintarvike­hygienian ja ympäristöterveyden osasto
Sidonnaisuudet

Johanna Muurinen: Työsuhde (Ruokavirasto 2017–18), väitöstutkimuksen rahoitus (Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Suomen Akatemia).

Johannes Cairns: Tutkimusrahoitus (Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Suomen Akatemia).

Jenni Kaskela: Tutkimus- ja matka-apuraha (Suomen eläinlääketieteen säätiö).

Mariella Aalto-Araneda, Jesse Vänttinen: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Anon. Infectious drug resistance. Pääkirjoitus. N Engl J Med 1966;275:77. doi: 10.1056/NEJM196608042750513
2
Gillings MR, Stokes HW. Are humans increasing bacterial evolvability? Trends Ecol Evol 2012;27:346–52.
3
Wellington EM ym. The role of the natural environment in the emergence of antibiotic resistance in Gram-negative bacteria. Lancet Infect Dis 2013;13:155–65.
4
European Centre for Disease Prevention and Control, European Food Safety Authority, and European Medicines Agency. ECDC/EFSA/EMA second joint report on the integrated analysis of the consumption of antimicrobial agents and occurrence of antimicrobial resistance in bacteria from humans and food-producing animals – Joint Interagency Antimicrobial Consumption and Resistance Analysis (JIACRA) Report. EFSA Journal 2017;15:4872. doi: 10.2903/j.efsa.2017.4872
5
Collignon P ym. Anthropological and socioeconomic factors contributing to global antimicrobial resistance: a univariate and multivariable analysis. Lancet Planet Health 2018;2:e398–e405.
6
Surette MD, Wright GD. Lessons from the environmental antibiotic resistome. Annu Rev Microbiol 2017;71:309–29.
7
CDC. Antibiotic Resistance Threats in the United States 2019. https://www.cdc.gov/drugresistance/pdf/threats-report/2019-ar-threats-report-508.pdf

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Lääkärilehden uutistuotanto jää kesätauolle juhannuksena.

Tieteessä
Kotimittaus toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille

Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin.

Ajassa
Lääkekorvaukset ylittivät 1,5 miljardia euroa

Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna 91 miljoonaa euroa.

Ajassa
Biopankkien toimintaa yhtenäistetään

Biopankkilain uudistuksessa sovitettiin yhteen biopankkilainsäädännön ohjausryhmän tunnistamat muutostarpeet ja EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset.

Ajassa
Klamydia, tippuri ja kuppa leviävät

Seksitautien määrä lisääntyi selvästi vuonna 2019.

Ajassa
Aloittaako HUS kohdunsiirrot?

HUS suunnittelee pilottitutkimuksen aloittamista ja kohdunsiirtoryhmän perustamista.