1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Aorttaläpän ahtauman hoito murroksessa
Tiede­pääkirjoitus 48/2016 vsk 71 s. 3062

Aorttaläpän ahtauman hoito murroksessa

Kuvituskuva 1

Markku Eskola

dosentti, osastonylilääkäri

TAYS Sydänsairaala

Kuvituskuva 2

Mikko Savontaus

dosentti, erikoislääkäri

TYKS Sydänkeskus

Kuvituskuva 3

Timo Mäkikallio

dosentti, vastuualuejohtaja

OYS, kardiologian vastuualue

     

Terveydenhuolto on myllerryksessä. Sote-uudistus on nurkan takana. Kulisseissa listataan keskitettäviä hoitoja ja linjataan sairaaloiden asemaa. Tavoitteena on miljardiluokan säästö ja pelkona kustannusten kasvu. Kokonaisuuden hallinta ja voimavarojen kohdentaminen vaikuttavaan hoitoon on vaikeaa. Voimakkaiden tunteiden värittämässä ilmapiirissä keskustelu eri hoitomuodoista käy vilkkaana.

Myös aorttaläpän ahtauman hoito elää suuren muutoksen vaihetta. Viime vuosina tekoläppiä on entistä useammin asennettu katetritekniikalla (TAVI). Tulevana vuonna määrä ylittänee avosydänkirurgisissa toimenpiteissä asennettavien aorttatekoläppien määrän, kuten Keski-Euroopassa on käynyt. Joissakin ennusteissa TAVI-hoitojen määrän arvioidaan nelinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Tärkeää on kerättävän tiedon yhdenmukaisuus, ei tiedonkeruujärjestelmä.

TAVI-hoitoa käsittelevässä HALO-katsauksessa, joka julkaistaan tässä lehdessä olevan tiivistelmän (s. 3097) liitteenä verkossa, todetaan hoidon tulosten olevan hyviä ja paranevan edelleen, kun sairaalan toimenpiteiden kokonaismäärä kasvaa. Myös Lankinen ym. (tässä numerossa, s. 3091–6) raportoivat hoitotulosten paranemisesta kokemuksen karttuessa, vaikka TAVI-hoidoissa on vaikea erottaa toisistaan itse oppimista ja teknistä kehitystä.

Avoimia kysymyksiä lähivuosille on paljon. Syrjäyttääkö TAVI-toimenpide perinteisen leikkaustavan? Onko hoidon laadussa Suomessa eroa suuren ja pienemmän volyymin sairaaloiden välillä? Mikä on sopivin toimintaympäristö TAVI-toimenpiteille? Mitä pitäisi tehdä kirurgisten toimenpiteiden vähetessä ja kardiologisten lisääntyessä? TAVI-toiminnassa laaturekisterit ja kardiologiaan kehitetty kansallinen vertaisarviointi vastaavat osaan kysymyksistä.

Ensimmäinen suomalainen kardiologinen vertaisarviointi julkaistaan tässä Lääkärilehden numerossa (s. 3085–90). Se käsittelee TAVI-hoitoa. Kyseisen rekisteritutkimuksen mukaan Keski-Suomen keskussairaalassa alkanut TAVI-toiminta on ollut korkeatasoista eikä potilasvalinnassa ole ollut eroa Oulun yliopistolliseen sairaalaan tai TAYS Sydänsairaalaan verrattuna. Alustavat tulokset ovat rohkaisevia. Erityisen mielenkiintoiseksi tutkimuksen tekee vertaisarviointi Ruotsissa vuonna 2015 tehtyihin TAVI-toimenpiteisiin. Ruotsalaistuloksiin verrattaessa suomalaiset sairaalat suoriutuivat hyvin.

Lue myös

Omien hoitotulosten avoin tarkastelu tuo luottamusta toiminnan laatuun. Vaikka kaikki sairaalat varmasti seuraavat tarkoin oman toimintansa tuloksia, suomalaiset sairaalat eivät ole pystyneet rakentamaan kardiologiaan yhteistä laaturekisteriä Ruotsin tapaan. Kansallista vertaisarviointia kuitenkin tarvitaan. Sen ajatuksena on luoda mahdollisuus muilta oppimiseen. Arviointi kääntyy lopulta potilaan parhaaksi.

Kansallisen vertaisarvioinnin osalta ei peliä ole vielä menetetty. Tarvitaan tulevaisuuteen näkevää ajattelua. Tärkeää on kerättävän tiedon yhdenmukaisuus, ei tiedonkeruujärjestelmä. Kansallisessa vertaisarvioinnissa on avoin rajapinta kaikille tietojärjestelmille. Oivallista olisi, jos kaikki Suomen invasiivisia kardiologisia toimenpiteitä tekevät sairaalat lähettäisivät tietonsa tälle kansalliselle palvelimelle ja samalla luotaisiin jatkuva toimintamalli.

Tulevaisuudessa edellytetään sairaaloiden laadun ja tehokkuuden vertaamista. Kardiologinen yhteisö pystyy halutessaan kehittämään sellaisen järjestelmän. Vasta kattavan kansallisen vertaisarvioinnin toteuduttua voidaan mm. vastata kysymykseen, onko TAVI-hoidon keskittämiseen tai hajauttamiseen selkeitä perusteita.

Kirjoittajat
Markku Eskola
dosentti, osastonylilääkäri
TAYS Sydänsairaala
Mikko Savontaus
dosentti, erikoislääkäri
TYKS Sydänkeskus
Timo Mäkikallio
dosentti, vastuualuejohtaja
OYS, kardiologian vastuualue
Kirjallisuutta
1
Savontaus M, Ikonen T, Niemelä M, Isojärvi J, Saijonkari M, Keränen T. Aorttaläppäproteesin asennus katetrin avulla – TAVI. Suom Lääkäril 2016;71:3097.
2
Lankinen T, Virtanen M, Maaranen P, Eskola M. Aorttaläpän ahtauman hoito katetritekniikalla (TAVI) – oppimiskäyrän vaikutus tuloksiin. Suom Lääkäril 2016;71:3091–6.
3
Eskola M, Varenhorst C, Mäkikallio T ym. Aorttaläpän ahtauman hoito katetritekniikalla – kansallinen ja kansainvälinen vertaisarviointi. Suom Lääkäril 2016;71:3085–90.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tietosuojavaltuutettu: Sote-ala tulkitsee tietosuojaa väärin

– Kuka näitä tulkintoja oikein tekee, kysyi tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sote-alan seminaarissa torstaina.

Ajassa
Lääkäriliiton yt-neuvottelut päättyivät

Neuvottelut johtivat kuuden työsuhteen päättymiseen.

Tieteessä
Pilkkovatko suolen mikrobit lääkkeet?

Lääkkeiden teho voi vaihdella potilaan suolen mikrobivalikoiman mukaan.

Työssä
Kädenpuristus kertoo paljon Liisamari Krügerille

Epämääräinen arvio puristus­voimasta ei riitä, vaan se tulisi mitata.

Liitossa
Palkasta pitää voida puhua

Arvostus mitataan perinteisesti euroilla, eikä siinä ole mitään hävettävää, kirjoittaa Minna Kaarisalo.

Tieteessä
Uusi diagnoosimenetelmä voi vähentää verinäytteiden tarvetta

RFS-menetelmään perustuva testi tunnistaa myyräkuumeen virtsanäytteestä.