1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Arvoperusteinen terveydenhuolto – joko nyt?
Tiede­pääkirjoitus 7/2021 vsk 76 s. 391

Arvoperusteinen terveydenhuolto – joko nyt?

Kuvituskuva 1

Juha Teperi

Viisitoista vuotta sitten Harvardin yliopiston professorit Michael Porter ja Elizabeth Teisberg toivat julkisuuteen uuden tavan hahmottaa terveyden ja hyvinvoinnin tuottamista (11 Porter ME, Teisberg E. Redefining Health Care. Creating value-based competition on results. Boston: Harvard Business School Press 2006.). Arvoperusteisen terveydenhuollon ajatus on yksinkertainen: terveydenhuollon tulee toimia niin, että se varmistaa tehokkaimmat tavat tuottaa potilaalle parempaa terveyttä ja hyvinvointia. Liike-elämän parissa työtä tehneet tutkijat asian äärelle saivat omakohtaiset kokemukset terveydenhuollon toiminnasta. Heidän havaintojensa mukaan järjestelmän toiminnan, johtamisen ja palveluista maksamisen keskiössä oli hoitaminen – toimenpiteet ja hoitojaksot – eikä toiminnan perimmäinen tavoite, potilaan parempi terveys.

Arvoon perustuvan terveydenhuollon pelisäännöt on laadittu niin, että parhaiten terveyttä tuottavat organisaatiot menestyvät. Kustannusten siirtämistä toisille tai omien tulojen varmistamista kokonaishyödyn kustannuksella ei palkita. Palvelujen järjestäjät ja maksajat seuraavat voimavarojensa tuottamaa terveyshyötyä ja ottavat käyttöön toimintatavat, jotka varmistavat parhaan lopputuloksen (22 Teperi J, Porter ME, Vuorenkoski L, Baron J. The Finnish Health Care System: A value-based perspective. Sitra, Helsinki 2009.).

Suurin haaste on vaikuttavuustiedon kytkemisessä järjestelmän ohjaamiseen.

Terveydenhuollossa on pitkät perinteet toiminnan vaikuttavuuden seurannassa. Jo 1900-luvun alkupuolella E. A. Codman perusti Yhdysvalloissa End Result Hospital -sairaalan, jossa hoidettujen potilaiden terveyttä seurattiin vuoden ajan kotiutumisen jälkeen (33 Donabedian A. The end results of health care: Ernest Codman’s contribution to quality assessment and beyond. Milbank Quarterly 1989;67:233–56.). Suomessa on 1990-luvulta lähtien toteutettu Perfect-hanketta, jossa verrataan suurten sairausryhmien hoidon tuloksia maan eri osissa (44 Häkkinen U, Malmivaara A, toim. The PERFECT project: measuring performance of health care episodes. Ann Med 2011;43:S1–S57.). Monissa kunnissa ja sairaanhoitopiireissä on meneillään hankkeita, joissa terveystulosten mittaamista kehitetään osaksi normaalitoimintaa. THL:n johdolla samaa lähestymistapaa viedään osaksi sosiaalipalvelujen toimintaa (55 Kivipelto M, toim. Osallistavaa aikuissosiaalityötä – osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilun tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 7/2020, Helsinki 2020.), mikä on kansainvälisestikin merkittävä uusi avaus.

Palvelujen vaikuttavuuden mittaamisessa on edelleen kehittämisen tarpeita. Laboratorioarvot tai kliiniset asteikot eivät kerro riittävästi potilaan saamasta hyödystä. Moniongelmaisten asiakkaiden ja pitkäaikaissairauksien seurannassa tarvitaan uudenlaisia kokonaisvaltaisia mittareita. Nämä ovat kuitenkin teknisiä, kehitystyöllä ratkaistavissa olevia ongelmia. Arvoperusteisen sote-kokonaisuuden kehittämisen suurin haaste liittyy vaikuttavuustiedon kytkemisessä järjestelmän ohjaamiseen ja organisaatioiden johtamiseen.

Lue myös

Vaikka Suomi on ollut eturintamassa kehittämässä palvelujen vaikuttavuuden mittaamista, menetelmien kytkeminen osaksi järjestelmän toiminnan ohjausta on ollut heikkoa. Muissa Pohjoismaissa ja eräissä Keski-Euroopan maissa on jo kokeiltu terveystulosperusteista terveydenhuollon ohjaamista ja rahoittamista.

Osasyy Suomen hitaaseen arvoperusteisen terveydenhuollon periaatteiden edistämiseen lienee järjestelmän pirstaleisuus. Yksittäisillä kunnilla ei ole ollut osaamista ja sen mahdollistamaa tahtotilaa siirtyä yksioikoisesta kustannuksiin keskittyneestä ohjauksesta kohti vaikuttavuuden edellyttämistä.

Pitkään valmistellussa sote-uudistuksessa kokonaisvastuu palveluista siirtyy kunnilta "leveämmille hartioille", maakuntien kokoisille hyvinvointialueille. Parhaillaan eduskunnassa käsiteltävä mittava lakikokonaisuus ei sisällä riittävää tukea tai velvoitusta vaikuttavuuden nostamiselle polttopisteeseen.

Jatkossa tarvitaan maakuntien tueksi lisää kansallista tahdonmuodostusta. Sen tulisi johtaa selkeisiin linjauksiin ja menettelytapoihin, jotka siirtävät huomion hyvinvointihyötyyn. Englannin kielessä käytetään tässä yhteydessä sanaa "governance", jonka voi kääntää tilivelvollisuudeksi johdonmukaisesta toimintapolitiikkojen, prosessien ja päätösvaltuuksien kokonaisuudesta. Tätä tilivelvollisuutta tulee odottaa valtioneuvostolta ja sen alaisuudessa toimivalta hallinnolta.

Kirjoittajat
Juha Teperi
vararehtori
Tampereen yliopisto
Sidonnaisuudet

Juha Teperi: Tutkimuksen vaikuttavuuden tukisäätiön hallituksen jäsen.

Kirjallisuutta
1
Porter ME, Teisberg E. Redefining Health Care. Creating value-based competition on results. Boston: Harvard Business School Press 2006.
2
Teperi J, Porter ME, Vuorenkoski L, Baron J. The Finnish Health Care System: A value-based perspective. Sitra, Helsinki 2009.
3
Donabedian A. The end results of health care: Ernest Codman’s contribution to quality assessment and beyond. Milbank Quarterly 1989;67:233–56.
4
Häkkinen U, Malmivaara A, toim. The PERFECT project: measuring performance of health care episodes. Ann Med 2011;43:S1–S57.
5
Kivipelto M, toim. Osallistavaa aikuissosiaalityötä – osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilun tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 7/2020, Helsinki 2020.

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Lääkärin etiikka -kirja uudistui

Kirja julkistetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille suunnatussa webinaarissa, sanovat Kati Myllymäki ja Mervi Kattelus.

Tieteessä
Kaksi reumalääkettä kortisonihoidon lisänä vähensivät koronakuolleisuutta

Tosilitsumabi ja sarilumabi vähentävät kortisonihoidon kanssa käytettyinä tehohoidossa olevien koronapotilaiden kuolleisuutta.

Näkökulma
Kaksosraskauden osakeskeytys synnyttää eettisiä pulmia

Jos kaksossikiöt ovat terveitä ja lapsia halutaan vain yksi, onko toisen abortointi oikein?

Kolumni
Olisiko teillä hetki aikaa puhua rakkaudesta?

Aivomme nauttivat yllätyksellisyydestä, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Ajassa
THL:n koronaseurannan avointa dataa ladattu yli 16 miljoonaa kertaa

Avoin data mahdollistaa uudet tietoon pohjautuvat ideat ja sovellukset.

Tiedepääkirjoitus
Laboratoriotutkimusten käyttö vaatii harkintaa

Tutkimuksia punnitaan niiden tuottaman lisäarvon perusteella, kirjoittavat Helena Liira ja Maija Lappalainen.