1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Biopankit ja yksilöllistetty lääketiede vievät kohti vaikuttavampaa hoitoa
Tiede­pääkirjoitus 22/2020 vsk 75 s. 1336

Biopankit ja yksilöllistetty lääketiede vievät kohti vaikuttavampaa hoitoa

Kuvituskuva 1

Yksilöllistetty lääketiede -hankkeen tavoitteena on, että genomi-, syöpä- ja neurokeskus sekä perusteilla oleva lääkekehityskeskus ja biopankkeja yhdistävä osuuskunta vakiinnuttavat toimintamallinsa ja rahoituksensa Suomessa vuosina 2021–23. Niiden avulla toimeenpannaan terveysalan kasvustrategiaa ja vahvistetaan kansallista tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa.

Yksilöllistetty lääketiede vaatii vahvaa ja edistyksellistä tutkimusta ennen uusien hoitomenetelmien käyttöönottoa. Sairaanhoitopiirit ovat tehneet näitä uuden aikakauden tutkimustarpeita varten merkittäviä investointeja biopankkeihin, ns. tietoaltaisiin, sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä koskevan toisiolain jalkauttamiseen ja kansallisiin osaamiskeskuksiin.

Biopankki valmistaa sairaalaa yksilöllistetyn lääketieteen käyttöönottoon arjessa.

Suomalainen lainsäädäntö ja se, että sairaalabiopankit toimivat osana julkista terveydenhoitojärjestelmää, turvaavat yksityisyyden suojan ja mahdollistavat laadukkaat tietoturvalliset ratkaisut. Kun potilastieto on suomalaista, on mahdollista seurata vuosikymmenien ajan, kuinka tutkittavien sairaudet kehittyvät iän myötä ja minkälainen on hoitovaste.

Kun korkeatasoisiin data- ja näyteaineistoihin yhdistetään korkeatasoisten, moniammatillisten tutkimusryhmien osaaminen, syntyy uniikki suomalainen tutkimuskonsepti. Biopankit ja tietoaltaat ovat mahdollistajia, mutta vasta tutkimustoiminta niiden ympärillä saa modernin lääketieteen kukoistamaan.

Yksilöllistetyn lääketieteen edistämisessä Suomen erottaa useimmista muista maista juuri biopankkitoiminta (11 Zatloukal K, Stumptner C, Kungl P, Mueller H. Biobanks in personalized medicine, expert review of precision medicine and drug development 2018;3:4;265–73, DOI:10.1080/23808993.2018.1493921): johtoajatuksena on ollut kerätä biopankkisuostumukset ja -näytteet osana sairaaloiden normaalia toimintaa. Näin luodaan toimiva ja kustannusvaikuttava malli ja vältetään ylimääräisiä raja-aitoja, kun näytteistä saatava biologinen tieto yhdistetään sähköisten potilasjärjestelmien tietoon taudin ilmiasusta ja käyttäytymisestä.

Biopankki ei ole "vain" tutkimusorganisaatio, vaan terveydenhuollossamme juuri se organisaatio, joka valmistaa sairaalaa yksilöllistetyn lääketieteen käyttöönottoon potilaan hoidossa arjessa (22. Coppola L, Cianflone A, Grimaldi AM ym. Biobanking in health care: evolution and future directions. J Transl Med 2019;17:172. https://doi.org/10.1186/s12967-019-1922-3). Vaikka Suomeen tulisi valtakunnallinen genomikeskus, tarvitaan sairaalahenkilökunta, joka jalkauttaa suomalaisen genomistrategian sairaalan toiminnoissa. Tämä tarkoittaa monia asioita. Moderni diagnostiikka tarvitsee mm. uudentyyppisiä näytteitä potilaista, esimerkiksi tuorekudosnäytteitä syöpäkasvaimista. Uudet näytetyypit vaativat usein myös toimintatapojen muutosta sairaalassa.

Lue myös

Moderni lääketiede vaatii laajaa kansalaiskeskustelua esimerkiksi siitä, mitä tarkoittaa oma allekirjoitus "haluan/en halua minulle tiedotettavan kliinisesti merkittäviä tutkimustuloksiani". Lisäksi tarvitaan henkilökunnan laajaa koulutusta tulosten tulkinnasta ja siitä, kuinka kerromme tai mitä väyliä käytämme, kun potilaita informoidaan tuloksista. On jopa koulutettava uusia ammattiryhmiä, sillä tässä laajuudessa tiedonkulkua ei voida hoitaa perinnöllisyyslääketieteen tavanomaisin keinoin.

Kliinisillä biopankeilla voi olla tässä kaikessa merkittävä rooli. Ne luovat infrastruktuuria ja tutkimuskapasiteettia, joiden merkitys kasvaa entisestään poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten COVID-19-pandemia on jo osoittanut. Nyt tarvitaan ammattimaisesti kerättyjä näyteaineistoja, joita voidaan käyttää hyväksi, kun uutta diagnostiikkaa, rokotteita tai lääkkeitä kehitetään nopeasti. Biopankkimalli tarjoaa väylän tuoda potilashoitoon uutta tietoa mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Jotta vaikuttavamman hoidon edellytykset täyttyvät, terveyspalvelujen tarjoajilla on oltava valmiutta uudistaa toimintamalleja ja hyödyntää uutta tietoa päivittäisessä työssä.

Kirjoittajat
Tarja Laitinen
tutkimusjohtaja
TAYS
Anne Pitkäranta
professori, tutkimus- ja opetusjohtaja
HUS, Helsingin yliopisto
Päivi Rautava
professori, tutkimusjohtaja
TYKS
Miia Turpeinen
professori, tutkimus- ja arviointiylilääkäri
OYS
Esko Vanninen
tutkimus- ja innovaatiojohtaja
KYS
Sidonnaisuudet

Tarja Laitinen: Biopankkien Osuuskunta Suomen (FINBB) hallituksen jäsen, eurooppalaisen biopankkiverkoston (bbmri.eric) Suomen koordinaattorin varahenkilö.

Anne Pitkäranta: Biopankkien Osuuskunta Suomen FinBB hallituksen jäsen, luentopalkkio (Amgen), valtion tutkimusrahoitus / HYKS erva.

Päivi Rautava: Työsuhde (KYS, Helsingin yliopisto), asiantuntijalausunto (Helsingin yliopisto), apurahat (valtion tutkimusrahoitus / Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri).

Miia Turpeinen: Valtion tutkimusrahoitus / OYS erva.

Esko Vanninen: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Zatloukal K, Stumptner C, Kungl P, Mueller H. Biobanks in personalized medicine, expert review of precision medicine and drug development 2018;3:4;265–73, DOI:10.1080/23808993.2018.1493921
2
Coppola L, Cianflone A, Grimaldi AM ym. Biobanking in health care: evolution and future directions. J Transl Med 2019;17:172. https://doi.org/10.1186/s12967-019-1922-3

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Iäkkäiden yksinäisyys on yleistä palvelutaloissa

Vuorovaikutusta muiden asukkaiden kanssa toivottiin enemmän.

Ajassa
Vastaamolla on ollut tuhansia Kelan tukeman kuntoutuksen asiakkaita

Tietomurto ei ole kohdistunut Kelan tai Kanta-palvelujen järjestelmiin.

Ajassa
Koronaviruksen aiheuttaman taudin pitkäaikaisvaikutuksista tutkimus

Oletuksena on, että koronavirustauti saattaa jättää pysyviä vaurioita.

Blogi
Tietotulvaa ja tee se itse -totuuksia

Mediakriittisyydestä on tullut mix and match -tyylinen ylitsepursuava buffet, kirjoittaa Saana Mäenpää.

Ajassa
"Psykoterapeutit eivät kirjaa salaisuuksia rekistereihin"

Lääkärit voivat hälventää tietomurron kohteeksi joutuneiden ahdistusta, sanoo Jyrki Korkeila.