1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Diabetes ja mikrobiota
Tiede­pääkirjoitus 5/2019 vsk 74 s. 223

Diabetes ja mikrobiota

Kuvituskuva 1

Heli Siljander

vanhempi tutkija

Helsingin yliopisto, tutkimusohjelmayksikkö, Diabetes- ja lihavuustutkimusohjelma, PEDIA-tutkimusryhmä

Ajatus diabeteksesta yksinomaan aineenvaihduntasairautena on väistynyt, kun taudin monimuotoisuutta on tarkemmin kartoitettu. Harvinaisissa muodoissaan diabetes on monogeeninen, yhden kapea-alaisen säätelyreitin poikkeaman ilmentymä, tavallisissa muodoissaan taas seurausta yksilön ja ympäristön pitkällisestä kamppailusta insuliinintuotantoa tukevien ja sitä horjuttavien vastavoimien välillä (11 Sanyoura M, Philipson LH, Naylor R ym. Monogenic diabetes in children and adolescents: recognition and treatment options. Curr Diab Rep 2018;18:58.,22 Ahlqvist E, Storm P, Käräjämäki A ym. Novel subgroups of adult-onset diabetes and their association with outcomes: a data-driven cluster analysis of six variables. Lancet Diabetes Endocrinol 2018;5:361–9.). Monitekijäisten tautien syntymekanismit avautuvat hitaammin kuin osasimme odottaa, mutta avautuvat kuitenkin sidos sidokselta, molekyyli molekyyliltä.

Suoli on ihmisen suurin immunologinen elin ja sen pieneliöstö, mikrobiota, vaikuttaa taukoamatta ihmisen hyvinvointiin, syntymästä kuolemaan. Suolen mikrobiota muokkaa ravintoaineiden imeytymisen ja ravinnon antigeenien esittelyn lisäksi mm. immunologista kypsymistä, ajattelu- ja aistitoimintoja sekä lääke- ja nautintoaineiden metaboliaa (33 Hollister EB, Gao C, Versalovic J. Compositional and functional features of the gastrointestinal microbiome and their effects on human health. Gastroenterology 2014;146:1449–58.,44 Borre YE, Moloney RD, Clarke G ym. The impact of microbiota on brain and behavior: mechanisms and therapeutic potential. Adv Exp Med Biol 2014;817:373–403.). Se kytkeytyy niin autoimmuunitaustaisen kuin elintapoihinkin liittyvän diabeteksen tautiprosessiin.

Mikrobiotatutkimukset avaavat ikkunan monimutkaisiin säätelyjärjestelmiin.

Tyypin 1 diabetekselle perinnöllisesti alttiilla lapsilla suolen mikrobiotan koostumus ja inflammaatio-olosuhteita muokkaava toiminta muuttuvat esidiabeteksen käynnistyessä. Muutoksia havaitaan esidiabeetikoiden ulosteissa jo kuukausia tai vuosia ennen taudin puhkeamista (55 Kostic AD, Gevers D, Siljander H ym. The dynamics of the human infant gut microbiome in development and in progression toward type 1 diabetes. Cell Host Microbe 2015;17:260–73.). Vaikka emme tiedä, edustavatko havainnot syytä vai seurausta, pohdimme, voiko suolen mikrobiotan monimuotoisuutta lisäämällä sekä anti-inflammatorisia ominaisuuksia ja butyraatintuottajia suosimalla estää tai hidastaa taudin puhkeamista.

Lihavuudessa ja siihen liittyvässä tyypin 2 diabeteksessa suolta kolonisoivat mikrobit edistävät ravintoaineiden ja energian talteenottoa (66 Baothman OA, Zamzami MA, Taher I ym. The role of gut microbiota in the development of obesity and diabetes. Lipids Health Dis 2016;15:108.). On vielä epäselvää, miten eri kolonisaatioprofiilit vaikuttavat kudosten aineenvaihdunnan säätelyyn, kroonisen matala-asteisen inflammaation syntyyn tai komplikaatioiden ilmenemiseen. Sen tiedämme, että kolonisaatioprofiileihin voidaan vaikuttaa ravitsemuksella, toistuvilla ulosteensiirrolla ja säännöllisellä probioottien nauttimisella (77 Kho ZY, Lal SK. The human gut microbiome – a potential controller of wellness and eisease. Front Microbiol 2018;9:1835.). Olisi askel oikeaan suuntaan, jos suolen mikrobistoa muokkaamalla voisi vaikuttaa ravinnon hiilihydraattien pilkkoutumiseen ja talteenottoon ja sitä kautta säädellä aterianjälkeistä verensokeritason nousua.

Lue myös

Mikrobiotatutkimukset avaavat ikkunan monimutkaisiin aineenvaihdunnallisiin ja immunologisiin säätelyjärjestelmiin. Ulostetutkimuksista on opittu ymmärtämään mm. immunologisen kypsymisen kehityskaarta sekä immuunivälitteisiin tauteihin liittyviä immunologisia poikkeamia (55 Kostic AD, Gevers D, Siljander H ym. The dynamics of the human infant gut microbiome in development and in progression toward type 1 diabetes. Cell Host Microbe 2015;17:260–73.,88 Vatanen T, Aleksandar D, Kostic AD ym. Variation in microbiome LPS immunogenicity contributes to autoimmunity in humans. Cell 2016;165:842–53.). Ne eivät kuitenkaan anna reaaliaikaista kuvaa ylemmässä ruoansulatuskanavassa tai syvemmällä suoliepiteelissä vallitsevista olosuhteista. Emme tunne ulosteisiin päätymättömien mikrobien ominaisuuksia tai roolia symbioottisen kokonaisuuden kannalta emmekä sitä, miten isännän ja mikrobiston genomit ja epigeneettiset säätelytekijät vaikuttavat isännän ja mikrobiotan väliseen vuoropuheluun.

Näiden mekanismien selviäminen avannee jatkossa ymmärrystämme ekosysteemien vuorovaikutusverkostoista varsin keskeisellä tavalla. Matka monitekijäisten tautien syntysijoille jatkuu.

Kirjoittajat
Heli Siljander
vanhempi tutkija
Helsingin yliopisto, tutkimusohjelmayksikkö, Diabetes- ja lihavuustutkimusohjelma, PEDIA-tutkimusryhmä
Sidonnaisuudet

Heli Siljander: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Sanyoura M, Philipson LH, Naylor R ym. Monogenic diabetes in children and adolescents: recognition and treatment options. Curr Diab Rep 2018;18:58.
2
Ahlqvist E, Storm P, Käräjämäki A ym. Novel subgroups of adult-onset diabetes and their association with outcomes: a data-driven cluster analysis of six variables. Lancet Diabetes Endocrinol 2018;5:361–9.
3
Hollister EB, Gao C, Versalovic J. Compositional and functional features of the gastrointestinal microbiome and their effects on human health. Gastroenterology 2014;146:1449–58.
4
Borre YE, Moloney RD, Clarke G ym. The impact of microbiota on brain and behavior: mechanisms and therapeutic potential. Adv Exp Med Biol 2014;817:373–403.
5
Kostic AD, Gevers D, Siljander H ym. The dynamics of the human infant gut microbiome in development and in progression toward type 1 diabetes. Cell Host Microbe 2015;17:260–73.
6
Baothman OA, Zamzami MA, Taher I ym. The role of gut microbiota in the development of obesity and diabetes. Lipids Health Dis 2016;15:108.
7
Kho ZY, Lal SK. The human gut microbiome – a potential controller of wellness and eisease. Front Microbiol 2018;9:1835.
8
Vatanen T, Aleksandar D, Kostic AD ym. Variation in microbiome LPS immunogenicity contributes to autoimmunity in humans. Cell 2016;165:842–53.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Ravintolisästä ehkä apua rasvamaksaan

Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa onnistuttiin osittain parantamaan rasvamaksa rotilta.

Ajassa
STM: Koronatartuntojen kasvu näyttää taittuneen

Nopeat käänteet ovat kuitenkin mahdollisia.

Kommentti
Tuleeko burnoutti takaisin?

Jos burnoutin juurisyyt tulisi käsiteltyä paremmin, se toisi uudenlaista näkökulmaa auttamisvalikkoon, kirjoittaa Jari Turunen.

Ajassa
Korona kasvatti suurimpien kuntien menoja

Testauksesta ja hoidosta aiheutuneet kulut näkyvät perusterveydenhuollon alkuvuoden menoissa.

Tieteessä
Iäkkäiden yksinäisyys on yleistä palvelutaloissa

Vuorovaikutusta muiden asukkaiden kanssa toivottiin enemmän.

Ajassa
Vastaamolla on ollut tuhansia Kelan tukeman kuntoutuksen asiakkaita

Tietomurto ei ole kohdistunut Kelan tai Kanta-palvelujen järjestelmiin.