1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Eteisvärinän katetriablaatio: lumetta vai kustannusvaikuttavaa hoitoa?
Tiede­pääkirjoitus 4/2016 vsk 71 s. 205

Eteisvärinän katetriablaatio: lumetta vai kustannusvaikuttavaa hoitoa?

Kuvituskuva 1

Michel Haïssaguerre kollegoineen julkaisi vuonna 1998 tutkimuksen, jonka mukaan keuhkolaskimoiden eristäminen sydämen vasemmasta eteisestä radiotaajuusenergialla eli katetriablaatio vähensi kohtauksittaista eteisvärinää (11 Haïssaguerre M, Jaïs P, Shah DC ym. Spontaneous initiation of atrial fibrillation by ectopic beats originating in the pulmonary veins. N Engl J Med 1998;339:659–6.). Myöhemmin tulokset on pystytty vahvistamaan kontrolloiduissa, satunnaistetuissa tutkimuksissa (22 Wilber DJ, Pappone C, Neuzil P ym. Comparison of antiarrhythmic drug therapy and radiofrequency catheter ablation in patients with paroxysmal atrial fibrillation: a randomized controlled trial. JAMA 2010;303:333–40.). Eteisvärinän katetriablaatio onkin yleistynyt maailmanlaajuisesti, ja nykyään rytmikardiologien tavallisin potilas on kohtauksittaista eteisvärinää sairastava henkilö.

Laajasta käytöstä huolimatta eteisvärinän katetriablaation kustannusvaikuttavuus on myös kyseenalaistettu, koska vain osalla potilaista eteisvärinän oireet häviävät kokonaan, toimenpiteeseen saattaa liittyä komplikaatioita (33 Cappato R, Calkins H, Chen S-A ym. Worldwide survey on the methods, efficacy, and safety of catheter ablation for human atrial fibrillation. Circulation 2005;111:1100–5.) eikä se yleensä vaikuta antikoagulanttilääkityksen tarpeeseen. Osalle potilaista joudutaan tekemään useita toimenpiteitä, mikä lisää kustannuksia. On myös esitetty, että oireettomia eteisvärinäepisodeja esiintyy enemmän toimenpiteen jälkeen. Esimerkiksi 24 tunnin EKG-nauhoituksessa eteisvärinä on havaittu 17 %:lla potilaista katetriablaation jälkeen, mutta 7 vrk:n nauhoituksessa eteisvärinä todettiin samoista potilaista 45 %:lla, useimmiten oireettomana (44 Kottkamp H, Tanner H, Kobza R ym. Time course and quantitative analysis of atrial fibrillation episode number and duration after circular plus linear left atrial lesions: trigger elimination of substrate elimination: early or delayed cure? J Am Coll Cardiol 2004;44:869–77.). Pohjoismaisessa tutkimuksessa ei havaittu merkitseviä eroja katetriablaatiolla tai lääkehoidolla hoidettujen potilaiden eteisvärinän esiintyvyydessä, silloin kun näitä käytettiin ensisijaisena hoitona (55 Cosedis Nielsen J, Johannessen A, Raatikainen P ym. Radiofrequency catheter ablation as initial therapy of paroxysmal atrial fibrillation. N Engl J Med 2012;367:1587–95.). Tosin pitemmässä seurannassa katetriablaatiolla hoidetuilla esiintyi eteisvärinää vähemmän (66 Raatikainen MJP, Hakalahti A, Uusimaa P ym. Radiofrequency catheter ablation maintains its efficacy better than antiarrhythmic medication in patients with paroxysmal atrial fibrillation: On-treatment analysis of the randomized controlled MANTRA-PAF trial. Int J Cardiol 2015;198:108–14.).

Kriittisimmät kommentit vertaavat katetriablaatiota jopa lumehoitoon.

Lue myös

Kriittisimmät kommentit vertaavat eteisvärinän katetriablaatiota jopa lumehoitoon. Kritiikkiä ovat lisänneet muutamien muiden kajoavien hoitojen lumekontrolloitujen tutkimusten tulokset. Lumekontrolloidussa Symplicity HTN-3 -tutkimuksessa ei havaittu munuaisvaltimon katetrilla tehdystä denervaatiosta olevan hyötyä verenpaineen alentamisessa (77 Bhatt DL, Kandzari DE, O´Neill WW ym. A controlled trial of renal denervation for resistant hypertension. N Engl J Med 2014;370:1393–401.), vaikka kontrolloimattomat tutkimustulokset osoittivat toisin. Aiemmin yleisesti käytetty sydämensisäinen laserhoito havaittiin myös lumekontrolloidussa tutkimuksessa tehottomaksi rintakipua sairastaville potilaille (88 Schofield PM, Sharples LD, Caine N ym. Tarnsmyocardial laser revascularisation in patients with refractory angina: a randomised controlled trial. Lancet 1999;353:519–24.). Kajoavien hoitojen lumevaikutus näyttää siis olevan voimakas.

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että eettisistä syistä eteisvärinän katetriablaatiosta ei voida tehdä lumekontrolloitua tutkimusta, koska kliininen kokemus on osoittanut osan potilaista selvästi hyötyvän toimenpiteestä. Sydäntutkimussäätiö on vastikään käynnistänyt ohjelman, jonka ensimmäisenä kärkihankkeena on eteisvärinän katetriablaation tehon, turvallisuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi rytmivalvurin avulla. Ihon alle asennettu rytmivalvuri rekisteröi sydämen rytmiä ja tallentaa yli kahden minuutin pituiset eteisvärinäepisodit kahden vuoden ajan. Näin voidaan objektiivisesti mitata eteisvärinän esiintyvyys ennen toimenpidettä ja katetriablaation jälkeen. Tutkimuksessa saadaan myös alustavaa tietoa kolmen käytössä olevan menetelmän tehosta ja kustannusvaikuttavuudesta. Tutkimukseen osallistuvat kaikki Suomen viisi yliopistosairaalaa, joissa nämä ablaatiomenetelmät ovat käytössä.

Tämä tutkimus antanee lisäinformaatiota otsikossa esitettyyn kysymykseen ja toimii myös päänavaajana suomalaisille monikeskustutkimuksille kliinisen kardiologian alalla. Tämäntyyppisiä tutkimuksia on ollut Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Edellytykset niille ovat hyvät, koska useimmat kardiologian alan hoidot ja toimenpiteet ovat yhteisesti sovittuja ja yhteneväisiä koko maassa.

Kirjoittajat
Heikki Huikuri
professori, ylilääkäri
Oulun yliopisto, OYS,
Medical Research Center
heikki.huikuri@oulu.fi
Kirjallisuutta
1
Haïssaguerre M, Jaïs P, Shah DC ym. Spontaneous initiation of atrial fibrillation by ectopic beats originating in the pulmonary veins. N Engl J Med 1998;339:659–6.
2
Wilber DJ, Pappone C, Neuzil P ym. Comparison of antiarrhythmic drug therapy and radiofrequency catheter ablation in patients with paroxysmal atrial fibrillation: a randomized controlled trial. JAMA 2010;303:333–40.
3
Cappato R, Calkins H, Chen S-A ym. Worldwide survey on the methods, efficacy, and safety of catheter ablation for human atrial fibrillation. Circulation 2005;111:1100–5.
4
Kottkamp H, Tanner H, Kobza R ym. Time course and quantitative analysis of atrial fibrillation episode number and duration after circular plus linear left atrial lesions: trigger elimination of substrate elimination: early or delayed cure? J Am Coll Cardiol 2004;44:869–77.
5
Cosedis Nielsen J, Johannessen A, Raatikainen P ym. Radiofrequency catheter ablation as initial therapy of paroxysmal atrial fibrillation. N Engl J Med 2012;367:1587–95.
6
Raatikainen MJP, Hakalahti A, Uusimaa P ym. Radiofrequency catheter ablation maintains its efficacy better than antiarrhythmic medication in patients with paroxysmal atrial fibrillation: On-treatment analysis of the randomized controlled MANTRA-PAF trial. Int J Cardiol 2015;198:108–14.
7
Bhatt DL, Kandzari DE, O´Neill WW ym. A controlled trial of renal denervation for resistant hypertension. N Engl J Med 2014;370:1393–401.
8
Schofield PM, Sharples LD, Caine N ym. Tarnsmyocardial laser revascularisation in patients with refractory angina: a randomised controlled trial. Lancet 1999;353:519–24.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.