1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Haavanhoitoon kannattaa panostaa
Tiede­pääkirjoitus 8/2017 vsk 72 s. 481

Haavanhoitoon kannattaa panostaa

Kroonisen haavan hoitoon on nyt panostettu Suomessa. Tampereen yliopistolliseen sairaalaan on perustettu moniammatillinen haavakeskus, ja vastaavat hankkeet muissa yliopistosairaaloissa etenevät vauhdilla. Moniammatillista haavanhoitoa on keskitetty menestyksellisesti ja innovatiivisesti myös pienemmissä sairaaloissa, esimerkkinä Kainuun keskussairaalan maakunnallinen jalkautunut haavapoliklinikka. Haavanhoidon asiantuntijaopinnot ovat lisänneet tasaisesti hoitajien osaamista. Nyt myös lääkäreille on tarjolla täydennyskoulutusta, kun Lääkäriliitto on hyväksynyt haavanhoidon erityispätevyysohjelman.

Päättäjiä on muistutettava kroonisten haavojen aiheuttamista kustannuksista. Varovaisestikin arvioiden kulut ovat samaa luokkaa kuin nyt sote-uudistuksella tavoitellut 2,5 miljardin euron säästöt seuraavien 10 vuoden aikana (11 Kiura E, Reiman-Möttönen P, Mäkelä M. Haavanhoito potilaan kotona sairaalan ja kotisairaanhoidon yhteistyönä. THL, Arviointiseloste 3/2012.). Haavanhoidon pirstaloituminen kaikkiin terveyskeskuksiin ja sairaaloihin vaikeuttaa asian hahmottamista. Kun suorat ja epäsuorat kustannukset kerrannaisvaikutuksineen jakautuvat laajalle eri toimijoiden kesken, säästöjä on vaikea saada aikaan.

Haavaongelmat aiheuttavat valtaosan diabeetikoiden sairaalahoitopäivistä.

Kroonisten haavojen määrä ja haavanhoidon tarve lisääntyvät koko ajan väestön vanhetessa ja erityisesti tyypin 2 diabeteksen yleistyessä (22 Wild S, Roglic G, Green A, Sicree R, King H. Global prevalence of diabetes: estimates for the year 2000 and projections for 2030. Diabetes Care 2004;27:1047–53.). Britanniassa on havaittu tyypin 1 diabeteksen aiheuttamien sääri- ja reisiamputaatioiden vähentyneen, mutta tyypin 2 diabeteksen aiheuttamien amputaatioiden lisääntyneen viime vuosina merkittävästi (33 Vamos E, Bottle A, Majeed A, Millett C. Trends in lower extremity amputations in people with and without diabetes in England, 1996-2005. Diabetes Res Clin Pract 2010;87:275–82.). Amputaatioiden määrä on edelleen tärkeä hoidon ja haavojen ehkäisyn onnistumisen mittari. Diabetespotilaista on elossa viiden vuoden kuluttua sääri- tai reisiamputaatiosta vain noin 40 %, mikä on huonompi tulos kuin useiden syöpätautien hoidossa (44 Tentolouris N, Al-Sabbagh S, Walker MG, Boulton AJ, Jude EB. Mortality in diabetic and nondiabetic patients after amputations performed from 1990 to 1995. Diabetes Care 2004;24:1598–604.).

Lue myös

Haavakeskustoiminnan hyödyistä on muista maista monia esimerkkejä, ja niiden tuloksia voidaan soveltaa terveydenhuoltojärjestelmämme ominaispiirteet huomioon ottaen. Erityisesti hoitotuloksia on saatu parannettua organisoimalla hoito moniammatilliseen haavakeskukseen (55 Almdal T, Nielsen A, Nielsen K ym. Increased healing in diabetic toe ulcers in a multidisciplinary foot clinic – An observational cohort study. Diabetes Res Clin Pract 2015;110:315–21.). Myös ensimmäiset tulokset TAYS:n haavakeskuksesta ovat rohkaisevia: osastohoidon keskittäminen ja moniammatillistaminen on puolittanut diabeetikoiden sääriamputaatiot jo ensimmäisinä toimintavuosina (66 Laakso M, Honkasalo M, Kiiski J ym. Re-organizing inpatient care saves legs in patients with diabetic foot infections. Diabetes Res Clin Pract 2017 (painossa).). Säästöjä voidaan saavuttaa, kun potilaat toipuvat nopeammin ja heidän toimintakykynsä säilyy, mutta erityisesti vähentämällä kalliita sairaalahoitojaksoja. On hyvä muistaa, että krooniset haavaongelmat aiheuttavat valtaosan diabeetikoiden sairaalahoitopäivistä.

Haavakeskuksessa toimii yhteistyössä usean erikoisalan lääkäreitä. Tehtävänä on diagnosoida, kartoittaa ja hoitaa tehokkaasti haavan taustalla olevat syyt ja laatia hoitosuunnitelma, jota toteuttavat perusterveydenhuollossa haavanhoitoon perehtyneet ammattilaiset. Käytännön haavanhoito säilyy perusterveydenhuollossa haavakeskusten aikakaudellakin. Tavoitteena on, että haavanhoitoon osallistuvat terveyskeskuksessa lääkäri ja hoitaja työparina. Yhteistyötä erikoissairaanhoidon haavakeskuksen kanssa voisi vahvistaa videovälitteinen etävastaanottotoiminta. Haavakeskus toimii koulutuspaikkana haavanhoidon erityispätevyyden saavuttamiseksi. Se myös tuottaa tieteellistä näyttöä sekä kliinisissä tutkimuksissa että perustutkimuksessa.

Erikoissairaanhoito on kiitettävästi aktivoitunut haavanhoidon kehittämisessä valtakunnallisesti. Nyt perusterveydenhuollon johtavien lääkärien toivotaan ottavan haasteen vastaan ja edistävän haavanhoidon osaamista myös terveyskeskuksissa.

Kirjoittajat
Ilkka Kaartinen
LT, plastiikkakirurgian erikoislääkäri
TAYS, plastiikkakirurgian klinikka
Leena Berg
LT, plastiikkakirurgian erikoislääkäri
KYS
Heli Lagus
LL, plastiikkakirurgian erikoislääkäri
HUS, Lohjan sairaala
Kirjallisuutta
1
Kiura E, Reiman-Möttönen P, Mäkelä M. Haavanhoito potilaan kotona sairaalan ja kotisairaanhoidon yhteistyönä. THL, Arviointiseloste 3/2012.
2
Wild S, Roglic G, Green A, Sicree R, King H. Global prevalence of diabetes: estimates for the year 2000 and projections for 2030. Diabetes Care 2004;27:1047–53.
3
Vamos E, Bottle A, Majeed A, Millett C. Trends in lower extremity amputations in people with and without diabetes in England, 1996-2005. Diabetes Res Clin Pract 2010;87:275–82.
4
Tentolouris N, Al-Sabbagh S, Walker MG, Boulton AJ, Jude EB. Mortality in diabetic and nondiabetic patients after amputations performed from 1990 to 1995. Diabetes Care 2004;24:1598–604.
5
Almdal T, Nielsen A, Nielsen K ym. Increased healing in diabetic toe ulcers in a multidisciplinary foot clinic – An observational cohort study. Diabetes Res Clin Pract 2015;110:315–21.
6
Laakso M, Honkasalo M, Kiiski J ym. Re-organizing inpatient care saves legs in patients with diabetic foot infections. Diabetes Res Clin Pract 2017 (painossa).

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Fimea julkaisi arvion remdesiviiristä

Remdesiviirin on osoitettu lyhentävän toipumisaikaa sairaalan vuodeosastohoidossa olevilla, lisähappea tarvitsevilla potilailla.

Ajassa
Kesä ei tuonut lääkettä koronaan

Diagnostiikka ja jäljitys toimivat ripeämmin kuin epidemian alussa.

Ajassa
Huoltovarmuuskeskus hankkii lisää suojavarusteita

Koronavirustartuntojen määrän kasvuun valmistaudutaan nyt monin tavoin.

Ajassa
Koronatestikapasiteettia nostetaan huomattavasti

Koronavilkun käyttöönotto lisää testaustarvetta, sanoi kansliapäällikkö Kirsi Varhila tilannekatsauksessa.

Ajassa
PALKO julkaisi suosituksia

Kesällä julkaistiin seitsemän uutta suositusta julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvista palveluista.