1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Huomio pitkäaikaissairauksiin myös tekonivelleikkausta suunniteltaessa
Tiede­pääkirjoitus 33/2018 vsk 73 s. 1719 - 1720

Huomio pitkäaikaissairauksiin myös tekonivelleikkausta suunniteltaessa

Kuvituskuva 1

Matti U. K. Lehto

LKT, professori (emeritus)

Tampereen yliopisto

Kuvituskuva 2

Esa Jämsen

LT, ma. geriatrian professori, ylilääkäri, tutkija

Tampereen yliopisto, TAYS Geriatriakeskus ja Tekonivelsairaala Coxa

   

Pitkäaikaissairaudet ovat aiemmin jääneet vähälle huomiolle tekonivelkirurgian hoitosuosituksissa, mutta niiden tiedetään altistavan komplikaatioille ja heikentävän pitkäaikaistuloksia (11 Rozell JC, Courtney PM, Dattilo JR ym. Late complications following elective primary total hip and knee arthroplasty: who, when, and how? J Arthroplasty 2017;32:719–23.). Tekonivelen pysyvyyttä huonontavat diabetes, sydän- ja verenkiertosairaudet, verenpainetauti, psykoosisairaudet ja Alzheimerin tauti. Jos pitkäaikaissairauksia on useampia, niiden leikkaustulosta huonontava vaikutus kumuloituu (22 Jämsen E, Peltola M, Eskelinen A ym. Comorbid diseases as predictors of survival of primary total hip and knee replacements: a nationwide register-based study of 96 754 operations on patients with primary osteoarthritis. Ann Rheum Dis 2013;72:1975–82.). Leikkauksia tehdään yhä enemmän myös sairaalloisesti ylipainoisille potilaille (33 Haynes J, Nam D, Barrack RL. Obesity in total hip arthroplasty: does it make a difference? Bone Joint J 2017;99-B (1):31–6.), joilla komplikaatioriski on suuri varsinkin, jos he sairastavat myös diabetesta (44 Jämsen E, Nevalainen P, Eskelinen A ym. Obesity, diabetes, and preoperative hyperglycemia as predictors of periprosthetic joint infection: a single-center analysis of 7181 primary hip and knee replacements for osteoarthritis. J Bone Joint Surg Am 2012;94:e101.).

Sosiaali- ja terveysministeriön aiemmissa kiireettömän hoidon kriteereissä lonkan ja polven tekonivelkirurgiaa koskevat suositukset olivat väljähköt ja keskittyivät nivelkuluman oireisiin ja löydöksiin (55 Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:5 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504226263). Niiden ohjaava vaikutus jäi varsin vähäiseksi, ja Suomen Artroplastiayhdistys onkin tarkentanut leikkauskriteereitä (66 Remes V, Puhto AP, Huopio J, Kettunen j, Virolainen P, toim. Hyvä hoito lonkan ja polven tekonivelkirurgiassa 2015. Suomen Artroplastiayhdistys 2015. http://www.suomenartroplastiayhdistys.fi/files/hyva_hoito_lonkan_ja_polven_tekonivelkirurgiassa_2015.pdf). Hiljattain STM julkaisi ehdotuksen yhtenäisistä kansallisista perusteista lonkan ja polven tekonivelleikkauksille (77 Lehto MUK, Leskinen J. Lonkan ja polven tekonivelkirurgian järjestäminen sekä ehdotus hoidon yhtenäisistä perusteista. Selvityshenkilöiden raportti, STM 5.2.2018 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3973-8). Perusteet muodostuvat leikkaushoidon aiheista ja vasta-aiheista, jotka tulee huomioida potilasta leikkaushoitoon ohjattaessa ja leikkauspäätöstä tehtäessä.

Jos riski on suurentunut, leikkausta siirretään terveydentilan optimoimiseksi.

Ehdottomiksi leikkauksen vasta-aiheiksi kirjattiin aktiivinen bakteeri-infektio, edenneet neurodegeneratiiviset sairaudet, vaikea keuhkoahtaumatauti ja hoitomyöntyvyysongelmat esimerkiksi vaikean psyykkisen sairauden tai alkoholismin takia. Painoindeksiarvo yli 40 kg/m2 voi vasta-aiheena väistyä, jos siihen pystytään puuttumaan ohjatuilla elintapamuutoksilla tai kirurgialla riskin pienentämiseksi. Pitkäaikaissairauksiin liittyvät riskit tulee tunnistaa ja niiden hoitotasapainoon pitää puuttua ennen leikkausta. Jos riski on suurentunut, leikkausta siirretään terveydentilan optimoimiseksi tai siitä on luovuttava, mikäli riskiä pidetään liian suurena suhteessa leikkauksella saavutettavaan hyötyyn.

Lue myös

Myös potilaan iällä on merkitystä leikkauspäätöstä tehtäessä. Kalenteri-ikää tärkeämpää on huomioida liikunta- ja toimintakyky, jotka kuvaavat hyvin potilaan ennustetta. Jos liikuntakyky on rajoittunut sisätiloihin, elinajan odote on – leikkauksesta riippumatta – lyhyt, kun taas itsenäisellä, kognitiivisesti virkeällä potilaalla voi olla edessä toistakymmentä vuotta elinaikaa (88 Jämsen E, Puolakka T, Eskelinen A ym. Predictors of mortality following primary hip and knee replacement in the aged. A single-center analysis of 1,998 primary hip and knee replacements for primary osteoarthritis. Acta Orthop 2013;84:44–53.). Ikä ei näytä vaikuttavan leikkauksen tuomaan toiminnalliseen hyötyyn (99 Vekama L, Puolakka T, Honkasalo M ym Functional gain following knee replacement in patients aged 75 and older: a prospective follow-up study. Aging Clin Exp Res 2015;27:865–76.), ja jos leikkaus vähentää ulkopuolisen avun tarvetta, se voi maksaa itseään nopeastikin takaisin. Tätä näkökulmaa ei kuitenkaan ole huomioitu kirurgian kustannusvaikuttavuutta käsittelevissä tutkimuksissa. Olennaista on leikkauksen tekeminen oikea-aikaisesti niin, että vältytään uusintatoimenpiteiltä.

Vuonna 2016 Suomessa tehtiin 21 797 lonkan ja polven ensitekonivelleikkausta, ja leikkausmäärät ovat kasvussa kaikissa ikäryhmissä. OECD-maista Suomessa tehdään tekonivelkirurgiaa poikkeuksellisen paljon (1010 Health at a Glance 2017, OECD Indicator http://dx.doi.org/10.1787/health_glance-2017-en). Uuden keskittämisasetuksen mukaan jatkossa tekonivelleikkauksia tehdään sairaaloittain 600 vuodessa. Keskittämisen lisäksi hoidon kustannusvaikuttavuuden kannalta tärkeitä ovat myös hoidon yhtenäiset perusteet.

Tekonivelkirurgian keskittäminen auttaa yhtenäistämään hoitokriteerejä, koska leikkauksia tekeviä sairaaloita on vähemmän. Jo leikkausarvioon lähetettäessä on syytä kiinnittää huomio potilaan pitkäaikaissairauksiin jälkihoidon ja kuntoutuksen optimoimiseksi. Paras osaaminen tähän on perusterveydenhuollossa (1111 Karppinen A, Vakkala M. Perusterveydenhuolto voi valmistaa potilasta leikkaukseen. Suom Lääkäril 2018;73:1434–7.), ja se on otettava aktiivisesti mukaan tekonivelpotilaiden hoidon järjestämiseen.

Kirjoittajat
Matti U. K. Lehto
LKT, professori (emeritus)
Tampereen yliopisto
Esa Jämsen
LT, ma. geriatrian professori, ylilääkäri, tutkija
Tampereen yliopisto, TAYS Geriatriakeskus ja Tekonivelsairaala Coxa
Sidonnaisuudet

Matti U. K. Lehto: Ei sidonnaisuuksia.

Esa Jämsen: Luentopalkkiot (Fioca, lääkärijärjestöt).

Kirjallisuutta
1
Rozell JC, Courtney PM, Dattilo JR ym. Late complications following elective primary total hip and knee arthroplasty: who, when, and how? J Arthroplasty 2017;32:719–23.
2
Jämsen E, Peltola M, Eskelinen A ym. Comorbid diseases as predictors of survival of primary total hip and knee replacements: a nationwide register-based study of 96 754 operations on patients with primary osteoarthritis. Ann Rheum Dis 2013;72:1975–82.
3
Haynes J, Nam D, Barrack RL. Obesity in total hip arthroplasty: does it make a difference? Bone Joint J 2017;99-B (1):31–6.
4
Jämsen E, Nevalainen P, Eskelinen A ym. Obesity, diabetes, and preoperative hyperglycemia as predictors of periprosthetic joint infection: a single-center analysis of 7181 primary hip and knee replacements for osteoarthritis. J Bone Joint Surg Am 2012;94:e101.
5
Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:5 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504226263
6
Remes V, Puhto AP, Huopio J, Kettunen j, Virolainen P, toim. Hyvä hoito lonkan ja polven tekonivelkirurgiassa 2015. Suomen Artroplastiayhdistys 2015. http://www.suomenartroplastiayhdistys.fi/files/hyva_hoito_lonkan_ja_polven_tekonivelkirurgiassa_2015.pdf
7
Lehto MUK, Leskinen J. Lonkan ja polven tekonivelkirurgian järjestäminen sekä ehdotus hoidon yhtenäisistä perusteista. Selvityshenkilöiden raportti, STM 5.2.2018 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3973-8
8
Jämsen E, Puolakka T, Eskelinen A ym. Predictors of mortality following primary hip and knee replacement in the aged. A single-center analysis of 1,998 primary hip and knee replacements for primary osteoarthritis. Acta Orthop 2013;84:44–53.
9
Vekama L, Puolakka T, Honkasalo M ym Functional gain following knee replacement in patients aged 75 and older: a prospective follow-up study. Aging Clin Exp Res 2015;27:865–76.
10
Health at a Glance 2017, OECD Indicator http://dx.doi.org/10.1787/health_glance-2017-en
11
Karppinen A, Vakkala M. Perusterveydenhuolto voi valmistaa potilasta leikkaukseen. Suom Lääkäril 2018;73:1434–7.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Tytöillä on suurempi riski loukkaantua jalkapallossa

40 prosenttia lasten saamista vammoista oli lieviä.

Tieteessä
Oksikodoni sopii synnytyskivun lievitykseen

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa ihonalaisesti annettu oksikodoni lievitti supistusten aikaisia kipuja tehokkaasti.

Ajassa
Työhyvinvointi jopa parani

Krooninen väsymys väheni koronakeväänä, raportoi Työterveyslaitos.

Blogi
Elokuu – paluu pienempiin bootseihin

Tuhkimon taika haihtuu ja palataan takaisin omaan arkeen, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Kommentti
Uusi normaali: lapset kärkeen

On aika herätellä keskustelua yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.