1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille
Tiede­pääkirjoitus 12-13/2016 vsk 71 s. 860

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille

Kuvituskuva 1

Martin Scheinin

OTT

European University Institute

Suomeen saapui vuonna 2015 yli 30 000 turvapaikanhakijaa asettaen koetukselle viranomaisten kapasiteetin, kansakunnan voimavarat ja suomalaisten asenteet. Osa hakijoista jää Suomeen pysyvästi, osa palaa lähtömaahansa, kun olot siellä sen sallivat, osa taas tullaan poistamaan Suomesta vastoin omaa tahtoaan. Moni kysyy, mihin etuuksiin ja palveluihin pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla on oikeus Suomessa.

Vuoden 1951 yleissopimus pakolaisten oikeusasemasta syntyi toisen maailmansodan jälkeen osaratkaisuna vainojen, väestösiirtojen ja muuttoliikkeiden aiheuttamaan haastavaan tilanteeseen. Pakolaissopimus lähtee siitä, että omassa maassaan vainottu henkilö saa muualla turvapaikan. Pakolaisille luvataan suosituimmuuskohtelu: asiasta riippuen heille on annettava joko sama kohtelu kuin maan omille kansalaisille tai sama kohtelu kuin edullisimmassa asemassa oleville ulkomaalaisille, esimerkkinä pysyvän oleskeluluvan haltijat.

Turvapaikanhakijoilla on oikeus kiireelliseen ja muutoin välttämättömään sairaanhoitoon.

Yleiset ihmisoikeussopimukset laajentavat pakolaissopimuksen suojaa. Ne antavat suojaa paitsi vainotuille myös kaikille muille kidutuksen, epäinhimillisen kohtelun tai kuolemanrangaistuksen uhkaa pakeneville. Euroopan ihmisoikeussopimuksesta (1950), YK:n yleissopimuksesta kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista (1966) ja EU:n perusoikeuskirjasta (2000) seuraa, ettei ketään saa Suomesta lähettää maahan, jossa häntä odottaisi jokin em. uhkista.

Yleiset ihmisoikeussopimukset myös edellyttävät maassa oleskelun oikeuden yksilöllistä tutkintaa ja kielteisessä tapauksissa muutoksenhakuoikeutta. Niistä ja pakolaissopimuksesta yhdessä seuraa, että kun henkilö on onnistunut pääsemään Suomen rajalle saakka ja siellä lausuu sanan "asylum", Suomella on vastuu hänen tapauksensa käsittelystä. Vaikka joukossa varmasti on perusteettomia hakijoita, tämä ei oikeuta tinkimään tutkinnan ja päätösten laatutasosta.

EU-maiden keskinäinen Dublin-mekanismi saattaa nopeuttaa asioita osoittaessaan ensisijaisessa vastuussa olevan EU-jäsenvaltion, jonne hakija voidaan passittaa odottamaan päätöstä. Dublinin säännöstö on kuitenkin monimutkainen ja sisältää rinnakkaisia perusteita vastuullisen jäsenvaltion määräytymiselle. Lisäksi se koskee EU-valtioiden keskinäissuhteita eikä rajoita turvapaikanhakijan oikeutta valita, missä EU-maassa hän itse haluaa hakea turvapaikkaa.

Lue myös

Yleiset ihmisoikeussopimukset turvaavat kaikille maassa oleville – myös niille, joiden oleskelun pysyvyyttä ei ole ratkaistu – mm. sananvapauden, uskonnonvapauden ja liikkumisvapauden. Majoituspalvelujen tarjoamisella voidaan ohjailla turvapaikanhakijoiden liikkumista maan sisällä, mutta ei estää ihmisten luonnollista halua ja oikeutta päättää itse asuinpaikastaan. YK:n yleissopimus sosiaalisista, taloudellisista ja sivistyksellisistä oikeuksista (1966) turvaa kaikille maassa oleville – myös turvapaikanhakijoille – mm. oikeuden opetukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliapuun.

Suomen perustuslaki (1999) on uudistettu vastaamaan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sisältöä. Sen säännökset mm. yhdenvertaisuudesta, liikkumisvapaudesta, oikeudesta opetukseen ja oikeusturvasta kelpaavat huoneentauluiksi myös nykyisen pakolaisaallon oloissa. Erityisesti on syytä mainita pitkän harkinnan perusteella perustuslakiin otettu säännös, jonka mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tuo perustuslain kohta tarkoittaa turvapaikanhakijoille yksilöllistä oikeutta mm. toimentulotukea vastaaviin etuuksiin, kiireelliseen ja muutoin välttämättömään sairaanhoitoon ja lämpimään yösijaan silloinkin, kun ensisijaiset palvelujärjestelmät pettävät tai ovat ylikuormitettuja.

Kirjoittajat
Martin Scheinin
OTT
European University Institute

Etusivulla juuri nyt

Kommentti
Tuleeko burnoutti takaisin?

Jos burnoutin juurisyyt tulisi käsiteltyä paremmin, se toisi uudenlaista näkökulmaa auttamisvalikkoon, kirjoittaa Jari Turunen.

Ajassa
Korona kasvatti suurimpien kuntien menoja

Testauksesta ja hoidosta aiheutuneet kulut näkyvät perusterveydenhuollon alkuvuoden menoissa.

Tieteessä
Iäkkäiden yksinäisyys on yleistä palvelutaloissa

Vuorovaikutusta muiden asukkaiden kanssa toivottiin enemmän.

Ajassa
Vastaamolla on ollut tuhansia Kelan tukeman kuntoutuksen asiakkaita

Tietomurto ei ole kohdistunut Kelan tai Kanta-palvelujen järjestelmiin.

Ajassa
Koronaviruksen aiheuttaman taudin pitkäaikaisvaikutuksista tutkimus

Oletuksena on, että koronavirustauti saattaa jättää pysyviä vaurioita.

Blogi
Tietotulvaa ja tee se itse -totuuksia

Mediakriittisyydestä on tullut mix and match -tyylinen ylitsepursuava buffet, kirjoittaa Saana Mäenpää.