1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Ikääntyneille ruokasuositus tutkimusnäytön pohjalta
Tiede­pääkirjoitus 16/2020 vsk 75 s. 936

Ikääntyneille ruokasuositus tutkimusnäytön pohjalta

Kuvituskuva 1

Ursula Schwab

Ikääntyneiden ruokasuositus on uudistettu täysin (11 Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus. PunaMusta Oy, Helsinki 2020.). Tärkeimpänä tavoitteena on turvata ja edistää ikääntyvien ja ikääntyneiden ravitsemustilaa, fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä hyvinvointia.

Suosituksen keskiössä on terveyttä edistävä ruokavalio, joka vaikuttaa olennaisesti sekä ikääntyneen ravitsemustilaan ja toimintakykyyn että kroonisten sairauksien sekundaariseen ehkäisyyn. Kliiniset näkökulmat perustuvat viimeisimpään tutkimusnäyttöön – ravitsemussuositusten tapaan.

Ruokavalion tehostamista tulee harkita hyvin herkästi.

Laadukkaiden ruokapalvelujen järjestämisestä annetaan ohjeet sekä kotona asuvia että ympärivuorokautisessa hoidossa olevia varten. Tältä osin suositus perustuu lainsäädäntöön ja hyviksi havaittuihin käytäntöihin. Se on tarkoitettu ikääntyneiden ravitsemushoidosta ja ruokailusta vastaaville ja päättäville sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Suosituksessa korostetaan aterioiden täysipainoisuutta riippumatta siitä, miten ikääntyneen ruokailu on järjestetty. Jokaiseen ateriaan, välipalat mukaan lukien, tulisi sisältyä proteiinin lähde. Pääateriat koostetaan ns. 1/3-lautasmallin mukaan: proteiinin lähteelle (kala, liha, siipikarja, kasviproteiinin lähde), kasviksille ja lisäkkeelle (peruna, viljalisäke, pasta) varataan kolmasosa kullekin. Aterioita ei tule tarjota liian tiheästi, eikä yöpaaston pidä kestää yli 11:tä tuntia.

Proteiinin tarve on ikääntyneellä hieman suurempi kuin työikäisillä: 1,2–1,4 g/painokilo (22 Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Punamusta Oy, Helsinki 2018.,33 Nordic Nutrition Recommendations 2012. Integrating nutrition and physical activity. 5. painos. Nord 2014:002.). Rasvan laatuun tulee kiinnittää huomiota, kuten nuoremmillakin, samoin kuin ruokavalion monipuolisuuteen yleisemmin. On kiistattomasti osoitettu, että suositusten mukainen ruokavalio – rasvojen ja hiilihydraattien lähteiden laatu huomioiden – on yhteydessä toimintakykyyn sekä pienempään sarkopenian ja gerastenian riskiin (4–6). Suositusten mukainen ruokavalio on toimintakyvyn kannalta erittäin tärkeä tässä haavoittuvassa ikäryhmässä.

Lue myös

Vajaaravitsemus on yleistä ikääntyneillä, joilla on perussairaus. Sen ehkäisyssä on tärkeää painon ja ruokailun seuranta. Paino tulee punnita kuukausittain, tarvittaessa tiheämmin. Ravitsemustila arvioidaan potilaan tullessa hoidon piiriin Mini Nutritional Assessment (MNA) -testiä käyttäen. Ympärivuorokautisessa hoidossa tehdään Resident Assessment Instrument (RAI) -arviointi kahden viikon kuluessa hoitoon tulosta. Sekä MNA että RAI toistetaan puolivuosittain, tarvittaessa useammin. Suosituksessa painotetaan kirjaamisen ja tiedonkulun tärkeyttä, jotta perusteltujen tehostamistoimien käyttöönotto ei viivästyisi.

Ruokavalion tehostamista tulee harkita hyvin herkästi – ei vasta sitten, kun paino jo laskee. Ruokavaliota voidaan täydentää elintarvikkeilla, kuten kasviöljylisällä. Tarvittaessa käytetään myös kliinisiä täydennysravintovalmisteita. Tehostetussa ruokavaliossa annoskoko on 1/2–1/3 vastaavankokoisesta perusruoka-annoksesta, jotta potilas jaksaisi sen syödä ja saisi tarvettaan vastaavasti energiaa ja ravintoaineita. Tehostettu ruokavalio ei siis tarkoita reilua ateriakokoa.

Rakennemuunnetuissa ruokavalioissa – pehmeä, sosemainen, sileä sose – korostetaan niiden ravitsemuksellista riittävyyttä, koska rakennemuuntelun tarve voi olla pitkäaikainen ja ilman ammattitaitoista suunnittelua ravintosisältö jää usein puutteelliseksi. Nestemäinen ruokavalio ei ole täysipainoinen, ja sitä tuleekin täydentää, jos sen tarve pitkittyy.

Suosituksessa korostetaan toimijoiden riittävää ammattitaitoa. Ikääntyvien parissa toimivien säännöllinen täydennyskoulutus on tärkeää, jotta ammattitaito säilyy ja päivittyy uuden tutkimustiedon sekä hoito- ja toimintakäytäntöjen mukaisesti.

Kirjoittajat
Ursula Schwab
professori (ravitsemusterapia)
Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö
KYS, Medisiininen keskus, endokrinologian ja kliinisen ravitsemuksen poliklinikka
Sidonnaisuudet

Ursula Schwab: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus. PunaMusta Oy, Helsinki 2020.
2
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Punamusta Oy, Helsinki 2018.
3
Nordic Nutrition Recommendations 2012. Integrating nutrition and physical activity. 5. painos. Nord 2014:002.
4
Granic A, Mendonça N, Sayer AA ym. Effects of dietary patterns and low protein intake on sarcopenia risk in the very old: The Newcastle 85+ study. Clin Nutr 2020;39:166–73.
5
Struijk EA, Hagan KA, Fung TT ym. Diet quality and risk of frailty among older women in the Nurses´ Health Study. Am J Clin Nutr 2020; nqaa028. doi:10.1093/ajcn/nqaa028.
6
Arias-Fernández L, Struijk EA, Rodríguez-Artalejo F, Lopez-Garcia E, Lana A. Habitual dietary fat intake and risk of muscle weakness and lower-extremity functional impairment in older adults: a prospective cohort study. Clin Nutr 2020. doi.org/10.1016/j.clnu.2020.03.018.

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Isot muutokset vaativat rohkeutta

Ratkaisu neuvottelutuloksen hyväksymisestä oli vaikea, kirjoittavat Tuula Rajaniemi ja Laura Lindholm.

Tiedepääkirjoitus
Vaikuttavuusnäyttö potilastyössä ja johtamisessa

Järjestelmälliset katsaukset ovat välttämättömiä mahdollisimman luotettavalle vaikuttavuusnäytölle, kirjoittaa Antti Malmivaara.

Ajassa
Lääkäri viettää koronakesän lomansa pätkissä

Lopullisesti lomien kohtalo ratkeaa, kun nähdään miten epidemia etenee.

Tieteessä
Outoja vaiheita klorokiinitutkimuksissa

Tutkimukset keskeyttänyttä raporttia on kritisoitu jyrkästi ja Lancet on vetänyt sen pois.

Liitossa
Minä toivon

Meidän tulee ymmärtää hyvinvointimme peruspilarien merkitys, kirjoittaa Juho Kivistö.

Ajassa
Palliatiivisen lääketieteen opetus sai suosituksen

Opetuksen aihealueista vuorovaikutus, psykososiaalinen tuki ja hoitolinjaukset vaativat eniten kehittämistä.