1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kaikkien äitien ja lasten terveydestä kannattaa huolehtia
Tiede­pääkirjoitus 32/2018 vsk 73 s. 1639 - 1640

Kaikkien äitien ja lasten terveydestä kannattaa huolehtia

Suomen ensimmäinen neuvola syntyi vajaat sata vuotta sitten siirtolaisten kansoittamaan helsinkiläislähiöön. Uusi konsepti (11 Ylppö A. Imeväisten ja pientenlasten huollon järjestämisestä sekä Lastenhoidollisen ammattisivistyksen kohottamisesta. Duodecim 1922;5:183–90.) – kaikille avoimet ovet, sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja yhden luukun periaate – oli välitön menestys. Muutamassa vuodessa alueen lapsikuolleisuus laski viidesosaan (22 http://www.ylppo.fi/maitopisarayhdistys_-_neuvolan_synty. Viitattu 23.5.2018.), ja pian joka kylässä oli oma neuvola. Tarinan jatko on jokaisen suomalaislääkärin tuntemaa kansanterveystyön historiaa.

Ajatus kaikkien äitien ja lasten terveydenhoidosta on yhä ajankohtainen. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat nostaneet esiin oman aikamme kaupunkiköyhälistön, paperittomien, terveydenhoidon inhimilliset ja eettiset ulottuvuudet (33 Suomen Lääkäriliitto, kannanotto 15.9.2015. https://www.laakariliitto.fi/uutiset/kannanotot/oikeus-terveyteen-turvattava-jokaiselle-ihmiselle-myos-paperittomalle/). Pelissä on vieläkin enemmän: kaikkien äitien ja lasten terveydestä huolehtiminen edistää kansanterveyttä – ja säästää kustannuksia.

Terveydenhuollon tarjoamisen ei ole havaittu romahduttavan järjestelmää tai kannustavan paperittomuuteen.

Paperittomien äitien raskaudenaikainen seuranta on kiistatta halvempaa kuin se, että äidit hakeutuvat suoraan synnyttämään (44 European Union Agency for Fundamental Rights 2015. Cost of exclusion from healthcare. Luxembourg: Publications Office of the European Union 2015. doi: 10.2811/825284). Suurimmat säästöt syntyvät pre-eklampsian ja infektioiden varhaisesta hoidosta sekä ennenaikaisten synnytysten ehkäisystä (44 European Union Agency for Fundamental Rights 2015. Cost of exclusion from healthcare. Luxembourg: Publications Office of the European Union 2015. doi: 10.2811/825284,55 WHO recommendations on antenatal care for a positive pregnancy experience 2016. World Health Organization 2016.). Ruotsissa laskettiin säästöä kertyvän kahdessa vuodessa 177 000 euroa tuhatta paperitonta naista kohti, kun raskaana olevat päästetään neuvolaan (44 European Union Agency for Fundamental Rights 2015. Cost of exclusion from healthcare. Luxembourg: Publications Office of the European Union 2015. doi: 10.2811/825284). Suomessa lapsen MPR-rokotteeseen sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin 43-kertaisesti (66 Salo H, Kilpi T. Kansallinen rokotusohjelma – kansanterveyden ja talouden menestystarina. Duodecim 2017;133:977–83). Kustannustehokkuutemme taustalla on kaikille avoin järjestelmä. Pirstaloidut palvelut tai räätälöidyt ratkaisut ovat kalliimpia (66 Salo H, Kilpi T. Kansallinen rokotusohjelma – kansanterveyden ja talouden menestystarina. Duodecim 2017;133:977–83) ja huonommin tavoitettavissa. Ylipäätään vaikuttaa siltä, että maahanmuuttajien terveydenhuollon rajoittaminen lisää kustannuksia verrattuna avoimempaan linjaan (77 Bozorgmehr K, Razum O. Effect of restricting access to health care on health expenditures among asylum-seekers and refugees: a quasi-experimental study in Germany, 1994-2013. PLoS One 2015;10:e0131483. doi: 10.1371/journal.pone.0131483).

Aikaisemman terveydenhuollon puutteiden takia paperittomat äidit ja lapset hyötyisivät terveydenhuollosta kaikista hoidettavista todennäköisimmin (88 de Jong L ym. A systematic literature review on the use and outcomes of maternal and child healthcare services by undocumented migrants in Europe. Eur J Public Health 2017;27:990–7.). Kun HIV:n tai tuberkuloosin suuremman esiintyvyyden alueelta tulevat paperittomat äidit jäävät seulomatta, seulan ulkopuolelle jäävät järjestelmällisesti juuri ne, joilla taudin todennäköisyys on suurin. Vaikka tällaisten äitien joukko olisi pieni, voi vaikutus seulan osuvuuteen olla merkittävä, kun seulottava tauti on muussa väestössä harvinainen. Samoin on todennäköistä, että vaihtuvissa osoitteissa ja olosuhteissa varttuva paperiton lapsi hyötyisi tuesta ja tuhkarokkorokotteesta enemmän kuin suojatumpaa elämää viettävä ikätoverinsa.

Lue myös

Vaikka valtakunnalliset päätökset paperittomien hoidosta antavat odottaa itseään, useat suomalaiskaupungit ovat päättäneet varmistaa kaikkien äitien ja lasten pääsyn terveydenhoitoon. Vuonna 2017 Helsingin neuvoloissa hoidettiin 24 paperitonta äitiä ja 10 lasta yhteensä 83 käynnillä. Määrä vastaa promillen kymmenyksiä kaupungin neuvolakäynneistä, ja se on pienentynyt vuodesta 2016. Terveydenhuollon tarjoamisen ei ole myöskään muualla havaittu romahduttavan järjestelmää tai kannustavan paperittomuuteen (88 de Jong L ym. A systematic literature review on the use and outcomes of maternal and child healthcare services by undocumented migrants in Europe. Eur J Public Health 2017;27:990–7.,99 Vård till papperslösa - En uppföljning av lagen om vård till personer som vistas i Sverige utan tillstånd. Stockholm: Statskontoret 2015/10. www.statskontoret.se/upload/Publikationer/2015/201510.pdf).

Yhdistyneiden kansakuntien 70. yleiskokous käynnisti vuonna 2015 Every woman, every child -liikkeen. Sen tarkoituksena on huolehtia jokaisen äidin ja lapsen terveydestä, jotta vältettäisiin tarpeetonta kärsimystä ja kustannuksia (1010 The Global Strategy for Women’s, Children’s and Adolescents’ Health (2016–2030). New York: Every Woman Every Child 2015. www.everywomaneverychild.org/global-strategy,1111 Zeid S ym. For every woman, every child, everywhere: a universal agenda for the health of women, children, and adolescents. Lancet 2015;385:1919–20.). Ohjelman ytimessä on avoin, oikeudenmukainen ja laadukas terveydenhuoltojärjestelmä. Suomalaislääkäri kuulee YK:n viestissä tuttuja kaikuja Ylpön ajoista. Meillä on toimiva terveydenhuoltojärjestelmä, mutta edelleen tulee huolehtia siitä, että kaikki äidit ja lapset pääsevät sen piiriin.

Kirjoittajat
Heli Salmi
LT, lastentautien erikoislääkäri, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri
Global Clinic Helsinki, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
Susanna Sainio
dosentti, naistentautien, synnytysten sekä perinatologian erikoislääkäri
Global Clinic Helsinki
Paula Tiittala
LL, terveydenhuollon erikoislääkäri
Global Clinic Helsinki, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
Miira Klemetti
LT, MPH, erikoistuva lääkäri, naistentaudit ja synnytykset
Global Clinic Helsinki, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
Kirjallisuutta
1
Ylppö A. Imeväisten ja pientenlasten huollon järjestämisestä sekä Lastenhoidollisen ammattisivistyksen kohottamisesta. Duodecim 1922;5:183–90.
2
http://www.ylppo.fi/maitopisarayhdistys_-_neuvolan_synty. Viitattu 23.5.2018.
3
Suomen Lääkäriliitto, kannanotto 15.9.2015. https://www.laakariliitto.fi/uutiset/kannanotot/oikeus-terveyteen-turvattava-jokaiselle-ihmiselle-myos-paperittomalle/
4
European Union Agency for Fundamental Rights 2015. Cost of exclusion from healthcare. Luxembourg: Publications Office of the European Union 2015. doi: 10.2811/825284
5
WHO recommendations on antenatal care for a positive pregnancy experience 2016. World Health Organization 2016.
6
Salo H, Kilpi T. Kansallinen rokotusohjelma – kansanterveyden ja talouden menestystarina. Duodecim 2017;133:977–83
7
Bozorgmehr K, Razum O. Effect of restricting access to health care on health expenditures among asylum-seekers and refugees: a quasi-experimental study in Germany, 1994-2013. PLoS One 2015;10:e0131483. doi: 10.1371/journal.pone.0131483
8
de Jong L ym. A systematic literature review on the use and outcomes of maternal and child healthcare services by undocumented migrants in Europe. Eur J Public Health 2017;27:990–7.
9
Vård till papperslösa - En uppföljning av lagen om vård till personer som vistas i Sverige utan tillstånd. Stockholm: Statskontoret 2015/10. www.statskontoret.se/upload/Publikationer/2015/201510.pdf
10
The Global Strategy for Women’s, Children’s and Adolescents’ Health (2016–2030). New York: Every Woman Every Child 2015. www.everywomaneverychild.org/global-strategy
11
Zeid S ym. For every woman, every child, everywhere: a universal agenda for the health of women, children, and adolescents. Lancet 2015;385:1919–20.

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Isot muutokset vaativat rohkeutta

Ratkaisu neuvottelutuloksen hyväksymisestä oli vaikea, kirjoittavat Tuula Rajaniemi ja Laura Lindholm.

Tiedepääkirjoitus
Vaikuttavuusnäyttö potilastyössä ja johtamisessa

Järjestelmälliset katsaukset ovat välttämättömiä mahdollisimman luotettavalle vaikuttavuusnäytölle, kirjoittaa Antti Malmivaara.

Ajassa
Lääkäri viettää koronakesän lomansa pätkissä

Lopullisesti lomien kohtalo ratkeaa, kun nähdään miten epidemia etenee.

Tieteessä
Outoja vaiheita klorokiinitutkimuksissa

Tutkimukset keskeyttänyttä raporttia on kritisoitu jyrkästi ja Lancet on vetänyt sen pois.

Liitossa
Minä toivon

Meidän tulee ymmärtää hyvinvointimme peruspilarien merkitys, kirjoittaa Juho Kivistö.

Ajassa
Palliatiivisen lääketieteen opetus sai suosituksen

Opetuksen aihealueista vuorovaikutus, psykososiaalinen tuki ja hoitolinjaukset vaativat eniten kehittämistä.