1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kansalaiset haluavat ja ansaitsevat psykoterapiaa
Tiede­pääkirjoitus 40/2019 vsk 74 s. 2199

Kansalaiset haluavat ja ansaitsevat psykoterapiaa

Kuvituskuva 1

Kristian Wahlbeck

psykiatrian dosentti, psykoterapeutti

kehitysjohtaja, MIELI Suomen Mielenterveys ry

Kansalaisaloite terapiatakuusta saavutti heinäkuussa 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskuntaan. Aloite pyrkii takaamaan varhaisen psykoterapeuttisen hoidon saatavuutta. Perusterveydenhuollon ammattilaisen toteaman tarpeen jälkeen hoito alkaisi neljän viikon kuluessa. Kelan järjestämä kuntoutuspsykoterapia tulee säilyttää nykyisellään, mutta varhainen apu todennäköisesti vähentää sen tarvetta.

Fyysisen terveyden parantuessa tärkeimmäksi kansanterveyshaasteeksi Suomessa ovat nousseet psykososiaaliset ongelmat. Terveydenhuollon korjaaminen muuttuneita tarpeita vastaavaksi on jäänyt toteutumatta: mielenterveyspalvelujen osuus terveydenhuollon kustannuksista on pienentynyt koko 2000-luvun ajan (11 Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2017. Tilastoraportti 15/2019, Suomen virallinen tilasto. Helsinki: THL 2019.). Mielenterveysasioiden sivuuttaminen edellisen hallituksen sote-uudistuksessa kertoo myös siitä, että nykyepidemiologiaa ei ymmärretä riittävästi. Varhaisen psykoterapeuttisen hoidon heikko saatavuus on terveydenhuoltomme suuria kipupisteitä (22 Wahlbeck K, Hietala O, Kuosmanen L ym. Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2017. Helsinki: VNK, 2018. https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=24502).

Hoidollisen lyhytpsykoterapian tulee olla osa perusterveydenhuoltoa.

Palveluvalikoimaneuvoston mukaan vaikuttaviksi todetut psykoterapeuttiset hoidot kuuluvat julkiseen palveluvalikoimaan ja niitä tule olla tarjolla (33 PALKO. Psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät mielenter­veys- ja päihdehäiriöiden hoidossa. Helsinki: STM 2018. https://palveluvalikoima.fi/psykoterapiat-ja-muut-psykososiaaliset-hoito-ja-kuntoutusmenetelmat-mielenterveys-ja-paihdehairioiden-hoidossa). Nykyisin tavanomaisiin mielenterveyden häiriöihin tarjotaan sairauslomaa ja lääkkeitä silloinkin, kun varhainen psykoterapia olisi tehokkain ja kustannusvaikuttavin vaihtoehto. Kansalaiset ovat nyt ilmaisseet vaatimuksensa: hoidollisen lyhytpsykoterapian tulee olla osa perusterveydenhuoltoa.

Psykoterapia on vaikuttava hoitomuoto. Lyhyen psykoterapeuttisen hoidon vaikuttavuudesta on Suomessakin tuoretta satunnaistettua näyttöä (44 Ranta K, Parhiala P, Pelkonen R ym. Nuorten masennus, mielenterveyden hoitoketjut ja näyttöön perustuvan hoidon integroitu implementaatio perustasolle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 90/2017. Helsinki: VNK 2018. https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=24701,55 Kohtala A. ACTing for depressive symptoms: a longitudinal study of a brief 4-session acceptance- and value-based intervention for symptoms of depression. JYU Dissertations. Jyväskylän yliopisto 2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7530-2.). Takuun piiriin toivotuissa yksilö-, ryhmä- ja perheterapioissa on useita vaikuttavia, eri viitekehyksiin nojaavia lyhytterapiamuotoja ja psykoterapeuttisia interventioita. Saatavuutta voidaan helpottaa lisäämällä netti- ja ryhmäterapian käyttöä. Nettiterapian tulokset vastaavat kasvokkain tapahtuvan terapian tuloksia (66 Stenberg JH, Blanco Sequeiros S, Holi M ym. Mielenterveyttä etänä? Suom Lääkäril 2016;71:2106–11.). Perusterveydenhuollon lyhytpsykoterapiassa on tyypillisesti 6–7 tapaamista, mutta jopa yhden tapaamisen vaikuttavuudesta on näyttöä.

Lue myös

Psykoterapian laatu on oleellinen. Takuun piirissä olevien hoitojen laatua ja haittavaikutuksia tulee seurata järjestelmällisesti laaturekisterillä (77 Sailas E, Heimola M, Stenberg J-H. Psykoterapian haitat – ei vain ruusutarhaa. Duodecim 2019;135:1377–84.). On ensiarvoista, että terapiatakuun toimeenpano arvioidaan myös tutkimuksellisesti. Toteutuksen porrastaminen mahdollistaisi verrokkiryhmää hyödyntävän vaikuttavuustutkimuksen, kuten perustulokokeilussa.

Takuun toteutuminen vaatii muutoksia myös terapeuttien koulutuksessa. Lyhytterapiaosaamista on vahvistettava, koulutusten saatavuutta parannettava ja niiden hinnoittelu saatava kohtuulliseksi.

Psykoterapia ei sovi kaikille. Osana terapiatakuuta tulee vahvistaa perusterveydenhuollon arviointi- ja ohjausosaamista sekä konsultointimahdollisuuksia. Potilaan ja psykoterapeutin hyvä yhteistyösuhde ennustaa hoitotulosta merkittävästi. Vuorovaikutus on niin merkittävä tekijä, että terapiatakuuseen tulee sisältyä oikeus vaihtaa terapeuttia.

Aloitteen tehneiden mielenterveysjärjestöjen ja kansalaisaktivistien vaatimukset heijastavat lyhyen psykoterapian aseman vahvistumista kehittyneiden länsimaiden terveydenhuollossa. Esimerkiksi Englannissa, Ranskassa, Australiassa ja Kanadassa on otettu askelmia perusterveydenhuollon terapiatakuun suuntaan. Kansalaisaloite edustaa tätä eturintamaa, ja se kertoo myös kansalaisten voimaantumisesta ja kokemusasiantuntemuksen kasvavasta merkityksestä terveydenhuollon kehittämisessä.

Päättäjälähtöinen sote-uudistus epäonnistui. Kansalaisaloitteen eduskuntakäsittely näyttää, onko kansalaislähtöinen terveydenhuollon kehittäminen tie eteenpäin.

Kirjoittajat
Kristian Wahlbeck
psykiatrian dosentti, psykoterapeutti
kehitysjohtaja, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Sidonnaisuudet

Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2017. Tilastoraportti 15/2019, Suomen virallinen tilasto. Helsinki: THL 2019.
2
Wahlbeck K, Hietala O, Kuosmanen L ym. Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2017. Helsinki: VNK, 2018. https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=24502
3
PALKO. Psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät mielenter­veys- ja päihdehäiriöiden hoidossa. Helsinki: STM 2018. https://palveluvalikoima.fi/psykoterapiat-ja-muut-psykososiaaliset-hoito-ja-kuntoutusmenetelmat-mielenterveys-ja-paihdehairioiden-hoidossa
4
Ranta K, Parhiala P, Pelkonen R ym. Nuorten masennus, mielenterveyden hoitoketjut ja näyttöön perustuvan hoidon integroitu implementaatio perustasolle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 90/2017. Helsinki: VNK 2018. https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=24701
5
Kohtala A. ACTing for depressive symptoms: a longitudinal study of a brief 4-session acceptance- and value-based intervention for symptoms of depression. JYU Dissertations. Jyväskylän yliopisto 2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7530-2.
6
Stenberg JH, Blanco Sequeiros S, Holi M ym. Mielenterveyttä etänä? Suom Lääkäril 2016;71:2106–11.
7
Sailas E, Heimola M, Stenberg J-H. Psykoterapian haitat – ei vain ruusutarhaa. Duodecim 2019;135:1377–84.

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.