1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Käsihygienia on yhä tärkeämpää
Tiede­pääkirjoitus 12-13/2018 vsk 73 s. 751

Käsihygienia on yhä tärkeämpää

Kuvituskuva 1

Janne Laine

LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

TAYS, sisätautien vastuualue, Infektioyksikkö

Ignaz Semmelweis osoitti 1860-luvulla, että lapsivuodekuolleisuutta voitiin vähentää merkittävästi desinfioimalla synnytyksiä hoitavan henkilökunnan kädet kloorivedellä. Miksi näin tapahtui, sitä aikalaiset eivät voineet täysin ymmärtää, sillä mikrobien merkitys taudinaiheuttajana havaittiin vasta myöhemmin.

Käsihygienian merkitys hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemisessä on kiistatta osoitettu. Infektioiden merkitys on tunnustettu ja niiden torjunta on terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuus. Nykyään käytössämme ovat tehokkaat, ärsyttämättömät ja nopeasti vaikuttavat etanolipohjaiset desinfektiohuuhteet. Hyvän käsihygienian edellytykset ovat erinomaiset. Onko kaikki siis hyvin, yli 150 vuotta myöhemmin?

Käsihygienian parantamiseen tähtäävät hankkeet useimmiten onnistuvat.

Valitettavasti ei aivan. Käsihygienia toteutuu yhä vaillinaisesti kaikkialla, niin myös meillä. Suomalaisessa yliopistosairaalassa tehdyssä selvityksessä käsihygienia toteutui oikein alle puolessa niistä tilanteista, joissa se on tarpeen (11 Rintala E, Routamaa M. Hyvä käsihygienia sairaalassa – suositus vai velvollisuus? Suom Lääkäril 2013;68:1120–1.). Heikoin oli lääkärien tulos, sillä käsihygienia toteutui 25-prosenttisesti. Tulos on muualla ollut samaa tasoa: 96 tutkimusta koostaneessa katsauksessa onnistuneen käsihygienian osuuden mediaani oli 40 % ja lääkäreillä 32 % (22 Erasmus V, Daha TJ, Brug H ym. Systematic review of studies on compliance with hand hygiene guidelines in hospital care. Infect Control Hosp Epidemiol 2010;31:283–94.).

Hoitoon liittyvät infektiot ovat uhka potilasturvallisuudelle. Vuonna 2005 tehdyn prevalenssitutkimuksen perusteella vuosittain noin 48 000 erikoissairaanhoidon hoitojaksoon liittyy infektiokomplikaatio ja niistä noin 1 500 johtaa kuolemaan (33 Kanerva M, Ollgren J, Virtanen MJ, Lyytikäinen O. Sairaalainfektiot aiheuttavat huomattavan tautitaakan. Suom Lääkäril 2008;63:1697–702.). Kuolemien lisäksi infektiot aiheuttavat tilapäistä tai pysyvää haittaa.

Hoitoon liittyvät infektiot eivät ole kokonaan estettävissä, mutta niitä voidaan vähentää. Ainakin joka viides infektio ja todennäköisesti useampikin voidaan estää yksinkertaisilla keinoilla, joista tärkein on käsihygienia (44 Harbarth S, Sax H, Gastmeier P. The preventable proportion of nosocomial infections: an overview of published reports. J Hosp Infect 2003;54:258–66, quiz 321.,55 Umscheid CA, Mitchell MD, Doshi JA, Agarwal R, Williams K, Brennan PJ. Estimating the proportion of healthcare-associated infections that are reasonably preventable and the related mortality and costs. Infect Control Hosp Epidemiol 2011;32:101–14.). Vaikka useimmat tutkimukset on tehty erikoissairaanhoidossa, samojen keinojen voidaan olettaa toimivan myös muualla.

Hyvä käsihygienia on keskeinen osa hyvää hoitoa. Uudessa tartuntatautilaissa hoitoon liittyvien infektioiden torjunta on asetettu toimintayksiköiden velvollisuudeksi. Avoimeen laaturaportointiin ja vertailuun on kasvavia paineita, ja yksi vertailtava suure voi olla käsihygienian taso (66 Kanerva M, Lyytikäinen O. Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja infektiolukujen julkinen vertailu. Suom Lääkäril 2013;68:47–51.). Myös lisääntyvä antibioottiresistenssi korostaa käsihygienian tärkeyttä. Kun infektioon ei enää löydy tehoavaa lääkettä, on tartuntojen torjunnalla entistäkin suurempi merkitys.

Lue myös

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa käsihygienia on sisällytetty tavanomaisiin varotoimiin, ja se muodostaa tämän varotoimiluokan tärkeimmän sisällön. Termi ei ole välttämättä ammattilaisillekaan tuttu, mutta se on hyvin kuvaava. Tavanomaiset varotoimet ovat sellaisia arkisia tartunnan torjunnan toimia, joiden tulee toteutua kaikkien potilaiden kohdalla, automaattisesti ja itsestäänselvästi.

Käsihygienian toteutumista voidaan parantaa. Rohkaisevaa on se, että kirjallisuuden mukaan käsihygienian parantamiseen tähtäävät hankkeet useimmiten onnistuvat (77 Luangasanatip N, Hongsuwan M, Limmathurotsakul D ym. Comparative efficacy of interventions to promote hand hygiene in hospital: systematic review and network meta-analysis. BMJ 2015;351:h3728.). Erityisen tehokasta on, jos tavoitteen määrittämisessä käytetään hyväksi WHO:n julkaisemaa viiden kohdan mallia, jonka THL on julkaissut suomeksi verkkosivuillaan (88 https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/hoitoon_liittyvien_infektioiden_seuranta/siro-ohjeet/who-n-kasihygieniajulisteet). Muitakin vaikuttavia seikkoja on, mm. toiminnan parantamiseen tähtäävä työilmapiiri, avoimuus ja johdon näkyvä sitoutuminen. Rohkaisevaa on myös se, että opiskelijat yleensä suoriutuvat käsihygieniasta kokeneempia kollegojaan paremmin. Tulevaisuus näyttää siten tältäkin osin valoisalta, mutta paljon voimme tehdä sitä odottaessakin.

Kirjoittajat
Janne Laine
LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
TAYS, sisätautien vastuualue, Infektioyksikkö
Sidonnaisuudet

Janne Laine: Kokousmatkakulut laitokselle (MSD, Sanofi Pasteur), luentopalkkiot (Orion, Teva/Ratiopharm).

Kirjallisuutta
1
Rintala E, Routamaa M. Hyvä käsihygienia sairaalassa – suositus vai velvollisuus? Suom Lääkäril 2013;68:1120–1.
2
Erasmus V, Daha TJ, Brug H ym. Systematic review of studies on compliance with hand hygiene guidelines in hospital care. Infect Control Hosp Epidemiol 2010;31:283–94.
3
Kanerva M, Ollgren J, Virtanen MJ, Lyytikäinen O. Sairaalainfektiot aiheuttavat huomattavan tautitaakan. Suom Lääkäril 2008;63:1697–702.
4
Harbarth S, Sax H, Gastmeier P. The preventable proportion of nosocomial infections: an overview of published reports. J Hosp Infect 2003;54:258–66, quiz 321.
5
Umscheid CA, Mitchell MD, Doshi JA, Agarwal R, Williams K, Brennan PJ. Estimating the proportion of healthcare-associated infections that are reasonably preventable and the related mortality and costs. Infect Control Hosp Epidemiol 2011;32:101–14.
6
Kanerva M, Lyytikäinen O. Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja infektiolukujen julkinen vertailu. Suom Lääkäril 2013;68:47–51.
7
Luangasanatip N, Hongsuwan M, Limmathurotsakul D ym. Comparative efficacy of interventions to promote hand hygiene in hospital: systematic review and network meta-analysis. BMJ 2015;351:h3728.
8
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/hoitoon_liittyvien_infektioiden_seuranta/siro-ohjeet/who-n-kasihygieniajulisteet

Etusivulla juuri nyt

Kommentti
Immunologian palomiehet työssään

Laumasuojaa ei synny, mutta COVID-19-pandemian huippu lienee ohitettu. Miksi? pohtii Heikki Peltola.

Ajassa
Lääkäriliitto: hallituksen esitys sote-uudistuksesta on askel oikeaan suuntaan

Lääkäriliitto pitää tärkeänä, että uudistusta viedään eteenpäin, vaikka se ei olekaan täydellinen.

Ajassa
Viiden kysymyksen taktiikalla

Ylidiagnostiikkaa ja ylihoitoa voi hillitä ­pysähtymällä hetkeksi ennen päätöksentekoa.

Tieteessä
Juoksu antaa virtaa väittelijälle

– Juoksu antaa enemmän kuin ottaa, toteaa Sami Saku.

Tieteessä
Voiko korvatulehduksia estää ihmisen omalla bakteerilla?

Oulun yliopistossa tutkitaan, voiko lasten korvatulehduksia estää elimistön omalla bakteerilla.

Pääkirjoitus
Terveiden hoitamisen vaarat

Perusteettomien lääketieteellisten tutkimusten markkinointia on rajoitettava.