1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Käytettävyys ratkaisee potilastietojärjestelmien hyödyn
Tiede­pääkirjoitus 34/2018 vsk 73 s. 1783

Käytettävyys ratkaisee potilastietojärjestelmien hyödyn

Kuvituskuva 1

Jarmo Reponen

LT, radiologian erikoislääkäri, terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys, terveydenhuollon tietojärjestelmien työelämäprofessori

Oulun yliopisto

jarmo.reponen@oulu.fi

Terveydenhuollon tietojärjestelmät muuttuivat Suomessa sähköisiksi 1970-luvulta alkaen, ensin laboratorioissa ja sitten radiologian alalla digitaalisten kuvantamislaitteiden tultua käyttöön (11 Reponen J, Tervonen O, Kiviniitty K, Koivula A, Suramo I. Digitaalitekniikan aikakausi. Suom Lääkäril 1995;50:3321–3.). Ensimmäiset laajat potilastietojärjestelmät otettiin käyttöön 1980-luvulla, ja 1990-luvulla etälääketiede ja potilastietojen vaihto kehittyivät tietoverkkojen ansiosta (22 Reponen J, Kvist M. Telelääketiede – tulevaisuuden haaste. Pääkirjoitus. Suom Lääkäril 1996;51:1873.,33 Harno K, Paavola T, Carlsson C, Viikinkoski P. Improvement of health care process between secondary and primary care with tele-medicine - assessment of an intranet referral system on effectiveness and cost analysis. J Telemed Telecare 2000;6:320–9.).

2000-luvulla terveydenhuollon digitalisaation ensimmäinen aalto oli valmis, ja uuden potilastiedon tallentaminen tapahtui vain sähköisesti (44 Reponen J, Kangas M, Hämäläinen P, Keränen N, Haverinen J. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2017: Tilanne ja kehityksen suunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 5/2018.). Kehityksestä huolimatta lääkärit ovat olleet tyytymättömiä järjestelmien toimintaan, niiden vaatimaan ajankäyttöön ja puutteelliseen tukeen työtehtävien suorittamiselle (55 Kaipio J, Lääveri T, Hyppönen H ym. Usability problems do not heal by themselves: National survey on physicians’ experiences with EHRs in Finland. Int J Med Inform 2017;97:266–81.).

Ensimmäinen edellytys käytettävyydelle on järjestelmän vakaus.

Mitä ominaisuuksia tietojärjestelmien käyttökokemuksessa lääkärit pitävät tärkeinä? Ensimmäinen edellytys käytettävyydelle on järjestelmän vakaus, se että toiminnot ovat ylipäätään tarvittaessa käytettävissä. Suomessa tehdyissä selvityksissä sairaalajärjestelmistä parhaan arvosanan lääkäreiltä on saanut toistuvasti Pohjois-Suomen ESKO-järjestelmä, jonka vakautta ja nopeutta reagoida käskyihin on pidetty hyvänä (66 Winblad I. Hyppönen H, Vänskä J ym. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu. Kaikissa on kehitettävää. Suom Lääkäril 2010;65:4185–94.,77 Vainiomäki S, Hyppönen H, Kaipio J, Reponen J, Vänskä J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna vuonna 2014. Suom Lääkäril 2014;69:3361–71.,88 Saastamoinen P, Hyppönen H, Kaipio J ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä parantuneet hieman. Suom Lääkäril 2018;73:1814–9.

). Potilaan hoidossa tietojärjestelmän luotettavuus on kriittistä, koska käyttökatkot voivat vaarantaa potilasturvallisuuden.

Terveydenhuollon yhteistyössä arvostetaan alueellisen tiedonvaihdon toimivuutta. Hyviä kokemuksia on esimerkiksi Pohjois-Karjalasta, jossa erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto käyttävät samaa Mediatri-järjestelmää. Etelä-Karjalassa taas on yhteinen Effica-järjestelmä sosiaali- ja terveydenhuollolle. Viisas lainsäädäntö on tässä avainasemassa: vasta vuonna 2011 voimaan astunut terveydenhuoltolaki mahdollisti tärkeät alueelliset yhteisrekisterit. Aiempi hajaannus ei siis johtunut pelkästään hankintaprosesseista.

Lue myös

Digitalisaation toisessa ja kolmannessa aallossa potilastietojärjestelmiltä vaaditaan enemmän. Jotta valmisteilla oleva sote-uudistus onnistuisi, tulee potilastiedon ylittää myös julkisen ja yksityisen sektorin organisaatiorajat. Kansallinen potilastiedon arkisto Kanta tarjoaa tähän lähtökohdan. Sen käytön sujuvuus ei vielä näytä riittävän kaikille käyttäjäryhmille (44 Reponen J, Kangas M, Hämäläinen P, Keränen N, Haverinen J. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2017: Tilanne ja kehityksen suunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 5/2018.,88 Saastamoinen P, Hyppönen H, Kaipio J ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä parantuneet hieman. Suom Lääkäril 2018;73:1814–9.

), vaan kehittämistyötä on sekä tiedon tallentamisessa että tiedon esittämisessä. Erityinen huomio on syytä kiinnittää lääkitystiedon johdonmukaiseen saatavuuteen, sillä nykyisellään oikean lääkityksen varmistaminen on haasteellista.

Potilaan tuottaman tiedon hyödyntämisessä sekä potilaalle jaettavan tiedon toimittamisessa otetaan vasta ensiaskeleita (44 Reponen J, Kangas M, Hämäläinen P, Keränen N, Haverinen J. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2017: Tilanne ja kehityksen suunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 5/2018.). Uudet toiminnot eivät kuitenkaan saa viedä aikaa potilaan kohtaamiselta, vaan esimerkiksi potilaan tuottaman tiedon olisi oltava jo valmiiksi hyödynnettävässä muodossa. Kansalaisen kannalta olisi etu, jos terveydenhuollon palvelut olisivat käytettävissä mobiilisti, kuten muutkin julkiset palvelut.

Älykkyys hiipii sisään tietojärjestelmiin askeleittain. Lääkkeiden yhteisvaikutusten tarkistus on koettu kyselyissä yhdeksi hyödyllisimmistä ominaisuuksista. Erilaiset päätöksentuen apurit auttavat lääkäriä hallitsemaan tietomassaa. Suuri muutos on tulossa, kun uudet potilastietojärjestelmät muuttuvat tiedon säilyttäjistä hoitoprosessia tukeviksi ja ohjaaviksi sekä laatujärjestelmiin kytkeytyviksi tukijärjestelmiksi. Näiden ominaisuuksien hyödyntäminen edellyttää terveydenhuollon ammattilaisilta uutta osaamista ja työskentelytapaa. Tieto tulee kirjata rakenteisesti, jotta automaattinen tietojenkäsittely olisi mahdollista. Palkintona odottavat uudet työkalut, kuten tekoälyn tuoma tuki.

Kirjoittajat
Jarmo Reponen
LT, radiologian erikoislääkäri, terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys, terveydenhuollon tietojärjestelmien työelämäprofessori
Oulun yliopisto
jarmo.reponen@oulu.fi
Sidonnaisuudet

Jarmo Reponen: Oulun yliopisto on osallisena THL:n koordinoimassa Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta- ja arviointitutkimuksessa (STEPS 2.0), jota STM rahoittaa.

Kirjallisuutta
1
Reponen J, Tervonen O, Kiviniitty K, Koivula A, Suramo I. Digitaalitekniikan aikakausi. Suom Lääkäril 1995;50:3321–3.
2
Reponen J, Kvist M. Telelääketiede – tulevaisuuden haaste. Pääkirjoitus. Suom Lääkäril 1996;51:1873.
3
Harno K, Paavola T, Carlsson C, Viikinkoski P. Improvement of health care process between secondary and primary care with tele-medicine - assessment of an intranet referral system on effectiveness and cost analysis. J Telemed Telecare 2000;6:320–9.
4
Reponen J, Kangas M, Hämäläinen P, Keränen N, Haverinen J. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2017: Tilanne ja kehityksen suunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 5/2018.
5
Kaipio J, Lääveri T, Hyppönen H ym. Usability problems do not heal by themselves: National survey on physicians’ experiences with EHRs in Finland. Int J Med Inform 2017;97:266–81.
6
Winblad I. Hyppönen H, Vänskä J ym. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu. Kaikissa on kehitettävää. Suom Lääkäril 2010;65:4185–94.
7
Vainiomäki S, Hyppönen H, Kaipio J, Reponen J, Vänskä J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna vuonna 2014. Suom Lääkäril 2014;69:3361–71.
8
Saastamoinen P, Hyppönen H, Kaipio J ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä parantuneet hieman. Suom Lääkäril 2018;73:1814–9.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Työterveyslaitoksen koronaohje: Tilanteet voivat muuttua nopeasti

Työpaikkojen kannattaa miettiä valmiiksi toimintatavat erilaisiin tilanteisiin, Työterveyslaitos muistuttaa.

Ajassa
Hakijamäärät lääkiksiin kasvoivat

Helsingin yliopistoon pääsi pienin osuus ensisijaisista hakijoista.

Ajassa
Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle

Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.

Ajassa
Terveyden edistämisen määrärahan haku alkoi

Tavoitteena on vähentää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia.

Ajassa
Koronasovelluksen koekäyttö alkaa

Varsinainen käyttö alkaa syyskuussa.

Tieteessä
Oireisesta aikuisesta koronaviruksen jatkotartuntoja kouluympäristössä

THL selvitti kahdessa helsinkiläisessä koulussa todetun koronatartunnan altistukset ja jatkotartunnat.