1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kestävän kehityksen lääketiede: yhdenvertaisuutta tutkitun tiedon keinoin
Tiede­pääkirjoitus 38/2018 vsk 73 s. 2057

Kestävän kehityksen lääketiede: yhdenvertaisuutta tutkitun tiedon keinoin

Mihin tämä maailma on menossa? Ainakin terveyden ja hyvinvoinnin suhteen parempaan. YK:n Vuosituhattavoitteiden aikakautena (2000–2015) otettiin merkittäviä edistysaskelia. Esimerkiksi äärimmäinen köyhyys ja lapsikuolleisuus puolittuivat ja äitiyskuolleisuus väheni 45 % vuoteen 1990 verrattuna (1). Samalla tuli osoitetuksi, että maailman parantaminen on mahdollista, kun sitoudutaan kunnianhimoisiin yhteisiin päämääriin.

Toisaalta kehityksellä on hintansa. Uusiutumattomien luonnonvarojen käytön, epätasaisen teknologisen kehityksen ja väestönkasvun ympäristövaikutukset ovat paheneva terveysuhka, joka on välttämätöntä huomioida (2). Myös terveyteen liittyvä eriarvoisuus on lisääntynyt, sekä maiden välillä että niiden sisällä (1,3,4). Terveyden näkökulmasta kestävä kehitys vaatikin yhteiskunnan ja terveydenhuollon resurssien kanavoimista ekologisesti kestävästi ja ketään syrjimättä, sekä nykyisten että tulevien sukupolvien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi (2,5).

Agenda 2030 korostaa terveyspalvelujen saatavuutta.

YK:n nykyinen kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 2030, sisältää 17 maailmanlaajuista tavoitetta (6). Päämääränä on poistaa köyhyys sekä turvata hyvinvointi, ihmisoikeudet, taloudellinen vauraus ja yhteiskunnallinen vakaus maapallon rajalliset luonnonvarat huomioiden (7). Tavoitteena 3 on terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen kaikenikäisille, mutta muihinkin tavoitteisiin liittyvät toimet vaikuttavat terveyden edellytyksiin (6). Jokaisen naisen, lapsen ja nuoren terveyden edistäminen, riippumatta elinpaikasta tai taustasta (mukaan lukien kriisitilanteet), on tunnustettu keskeiseksi tavoitteiden saavuttamisen kannalta (8).

Agenda 2030 korostaa terveyspalvelujen saatavuutta ja lisäksi mm. niiden kriisinkestävyyttä ja laatua (5,7,8). Vakaissakin olosuhteissa terveyteen vaikuttavien tekijöiden puutteellinen tilastointi ja terveydenhuollon heikko laadunvalvonta hidastavat kehitystä, puhumattakaan poliittisen epävakauden tai luonnonkatastrofien lamauttamista yhteiskunnista. Monialainen tutkimusyhteistyö mahdollistaa kestävää kehitystä edistävät innovaatiot, kehityksen seuraamisen, resurssien oikean kohdentamisen ja poliittisen tahtotilan kehittämisen (2,8,9).

Lue myös

Agenda 2030 koskee kaikkia YK:n jäsenmaita ja työsarkaa riittää Suomessakin. Kestävän kehityksen terveystavoitteita seuraavassa Global Burden of Disease -tutkimuksessa Suomessa tautitaakka oli useimpiin maihin verrattuna vähäinen, mutta esimerkiksi päihteiden käyttöä, itsemurhakuolleisuutta ja lasten lihavuutta koskeva sijoitus on huonompi (4). Sairastavuuden ja terveyspalveluihin pääsyn väestöryhmittäiset erot, erityisesti nuorten keskuudessa, ovat meilläkin haaste (10,11).

"Suomi, jonka haluamme 2050" on kansallinen tulkinta Agenda 2030:sta (12). Sen toimeenpanosta ja seurannasta vastaa hallitus. Suunnitelmassa on nostettu esiin sote-uudistus, väestöryhmien ja alueellinen eriarvoisuus, mielenterveys, ympäristö- ja asumisterveys sekä eri sektorien yhteistyö. Tavoitteisiin pääseminen ympäristökestävyys huomioiden edellyttää yhteistyötä eri hallinnonalojen ja yhteiskunnallisten toimijoiden välillä.

Jokainen lääkäri voi toteuttaa kestävän kehityksen lääketiedettä esimerkiksi huolehtimalla potilaiden yhdenvertaisesta kohtelusta ja hoitoon pääsystä, perustamalla hoitopäätökset näyttöön sekä edistämällä terveellisiä ja ekologisia elintapoja. Voimme myös pyrkiä vaikuttamaan kestävän kehityksen huomioimiseen päätöksenteossa laajemminkin, etenkin nyt sote-uudistuksen keskellä.

Kirjoittajat
Miira Klemetti
LT, MPH, naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri
HYKS Naistenklinikka ja
Lunenfeld-Tanenbaum Research Institute, Mount Sinai Hospital, Toronto, Kanada
Susanna Sainio
dosentti, naistentautien, synnytysten sekä perinatologian erikoislääkäri
SPR Veripalvelu
Heli Salmi
LT, lastentautien erikoislääkäri, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri
HUS Lastenklinikka
Paula Tiittala
LL, terveydenhuollon erikoislääkäri
THL, terveysturvallisuusosasto
Sidonnaisuudet

Miira Klemetti, Susanna Sainio, Heli Salmi, Paula Tiittala:

Ei sidonnaisuuksia.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
STM: Koronatartuntojen kasvu näyttää taittuneen

Nopeat käänteet ovat kuitenkin mahdollisia.

Kommentti
Tuleeko burnoutti takaisin?

Jos burnoutin juurisyyt tulisi käsiteltyä paremmin, se toisi uudenlaista näkökulmaa auttamisvalikkoon, kirjoittaa Jari Turunen.

Ajassa
Korona kasvatti suurimpien kuntien menoja

Testauksesta ja hoidosta aiheutuneet kulut näkyvät perusterveydenhuollon alkuvuoden menoissa.

Tieteessä
Iäkkäiden yksinäisyys on yleistä palvelutaloissa

Vuorovaikutusta muiden asukkaiden kanssa toivottiin enemmän.

Ajassa
Vastaamolla on ollut tuhansia Kelan tukeman kuntoutuksen asiakkaita

Tietomurto ei ole kohdistunut Kelan tai Kanta-palvelujen järjestelmiin.

Ajassa
Koronaviruksen aiheuttaman taudin pitkäaikaisvaikutuksista tutkimus

Oletuksena on, että koronavirustauti saattaa jättää pysyviä vaurioita.