1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Keuhkoahtaumataudin hoidossa mahdollisuuksia yksilöllisyyteen
Tiede­pääkirjoitus 35/2016 vsk 71 s. 2091

Keuhkoahtaumataudin hoidossa mahdollisuuksia yksilöllisyyteen

Kuvituskuva 1

Jukka Koskela

LT, Visiting Post-Doctoral Research Fellow

Analytical and Translational Genetics Unit, Massachusetts General Hospital, Boston, MA, USA

The Broad Institute of Harvard and MIT, Cambridge, MA, USA

Keuhkoahtaumatautia sairastavia on Suomessa arvioiden mukaan 200 000. Tupakoivista noin joka kolmas sairastuu tautiin ja 65–74-vuotiaista miehistä noin 13 %:lla todetaan hengitystieobstruktio spirometriassa (11 Vasankari TM, Impivaara O, Heliövaara M ym. No increase in the prevalence of COPD in two decades. Eur Respir J 2010;36:766–73.). Vaikka taudin ikävakioitu esiintyvyys on pysynyt ennallaan viime vuosikymmeninä (11 Vasankari TM, Impivaara O, Heliövaara M ym. No increase in the prevalence of COPD in two decades. Eur Respir J 2010;36:766–73.), väestön vanhenemisen vaikutus korostuu tulevina vuosikymmeninä: sairauden aiheuttamien kustannusten on arvioitu kasvavan puolitoistakertaisiksi vuoteen 2030 mennessä (22 Herse F, Kiljander T, Lehtimäki L. Annual costs of chronic obstructive pulmonary disease in Finland during 1996-2006 and a prediction model for 2007-2030. NPJ Prim Care Respir Med 2015;25:15015.). Samanaikaisesti odotettavissa on julkisen talouden sopeuttamista taloudellisiin realiteetteihin, joten terveydenhuollon pienenevien voimavarojen kohdentaminen hoidon vaikuttavuuden perusteella on elintärkeä kysymys.

Keuhkoahtaumapotilaiden keuhkojen toiminnan heikentymisessä on suurta yksilöllistä vaihtelua (33 Koskela J, Katajisto M, Kallio A, Kilpeläinen M, Lindqvist A, Laitinen T. Individual FEV1 trajectories can be identified from a COPD cohort. COPD, verkossa ensin 25.1.2016. PubMed PMID: 26807738.) eikä etenemisnopeus välttämättä pysy vakiona läpi elämän tai yli sairauden eri vaiheiden. Osalla potilaista keuhkojen maksimitilavuus jää jo alun perin pienemmäksi kuin väestössä keskimäärin, jolloin he ovat herkempiä keuhkotoiminnan huonolle kehitykselle (44 Lange P, Celli B, Agustí A ym. Lung-function trajectories leading to chronic obstructive pulmonary disease. N Engl J Med 2015;373:111–22.). Keuhkoahtaumatauti, kuten monet muutkin sairaudet, on hyvin monimuotoinen, ja esimerkiksi intensiivistä hoitoa vaativat sairauden pahenemisvaiheet kertyvät usein pienelle osalle potilaista. Merkittävä osa potilaista voi välttyä sairauden vakavilta päätetapahtumilta elintapojen muutoksen tai tehokkaan hoidon ansiosta. Jotta interventiot pystyttäisin kohdentamaan mahdollisimman tehokkaasti, on kyettävä tunnistamaan suuren riskin potilaat riittävät ajoissa.

Pahenemisvaiheet kertyvät usein pienelle osalle potilaista.

Sairaaloiden rekistereistä on mahdollista analysoida potilaan keuhkotoiminnan kehitystä ja tunnistaa huonoon suuntaan etenevät potilaat myös silloin, kun kehitys ei ole erityisen nopeaa vaan ainoastaan jatkuvaa (33 Koskela J, Katajisto M, Kallio A, Kilpeläinen M, Lindqvist A, Laitinen T. Individual FEV1 trajectories can be identified from a COPD cohort. COPD, verkossa ensin 25.1.2016. PubMed PMID: 26807738.). HYKS:n ja TYKS:n keuhkoahtaumatautipotilaista 30 %:lla keuhkojen toiminta heikentyi merkitsevästi useiden vuosien seurannassa. Sairauden akuutit pahenemisvaiheet kertyivät samoille potilaille, ja osalla näistä potilaista heikko kehitys oli myös hyvin nopeaa (ns. rapid decline).

Lue myös

Sairauden yksilöllistä kehitystä analysoimalla voidaan erotella potilaita ryhmiksi, joista vain osa tarvitsee hoitoa. Ryhmittely ei tällöin välttämättä vastaa totunnaista luokittelua (terve tai sairas) vaan erottelee potilaita sairauden kehityksen mukaan (nopeasti etenevä tai hitaasti etenevä sairaus). Taitava kliinikko on tätä vuosien aikana potilaita hoitaessaan ehkä jo toteuttanutkin, mutta analyyttiset työkalut jopa kansallisella tasolla tarjoavat mahdollisuuden toimia laajemmassa mittakaavassa. Keuhkotoiminnan seurantaan on vapaasti käytettävissä olevia työkaluja jo olemassa (55 SPIROLA Software, http://www.cdc.gov/niosh/topics/spirometry/spirola-software.html), ja jos nämä työkalut sisällytetään sähköiseen potilastietojärjestelmään, niistä voidaan saada apua myös hoidettaessa yksittäistä potilasta.

Riskipotilaiden tunnistamiseen eri sairauksissa on kehitetty jopa reaaliaikaisia menetelmiä käyttämällä hyväksi sähköisiä potilastietoja. Niiden avulla potilaiden hakeutumista uudelleen sairaalaan kotiuttamisen jälkeen on saatu vähennettyä neljänneksellä (66 Amarasingham R, Patel PC, Toto K ym. Allocating scarce resources in real-time to reduce heart failure readmissions: a prospective, controlled study. BMJ Qual Saf 2013;22:998–1005.). Potilaiden kehityksen analyyttinen seuraaminen pitkällä aikavälillä on myös tapa kehittää hoitoa henkilökohtaisemmaksi, preventiivisemmäksi ja potilaita paremmin osallistavaksi.

Kirjoittajat
Jukka Koskela
LT, Visiting Post-Doctoral Research Fellow
Analytical and Translational Genetics Unit, Massachusetts General Hospital, Boston, MA, USA
The Broad Institute of Harvard and MIT, Cambridge, MA, USA
Kirjallisuutta
1
Vasankari TM, Impivaara O, Heliövaara M ym. No increase in the prevalence of COPD in two decades. Eur Respir J 2010;36:766–73.
2
Herse F, Kiljander T, Lehtimäki L. Annual costs of chronic obstructive pulmonary disease in Finland during 1996-2006 and a prediction model for 2007-2030. NPJ Prim Care Respir Med 2015;25:15015.
3
Koskela J, Katajisto M, Kallio A, Kilpeläinen M, Lindqvist A, Laitinen T. Individual FEV1 trajectories can be identified from a COPD cohort. COPD, verkossa ensin 25.1.2016. PubMed PMID: 26807738.
4
Lange P, Celli B, Agustí A ym. Lung-function trajectories leading to chronic obstructive pulmonary disease. N Engl J Med 2015;373:111–22.
5
SPIROLA Software, http://www.cdc.gov/niosh/topics/spirometry/spirola-software.html
6
Amarasingham R, Patel PC, Toto K ym. Allocating scarce resources in real-time to reduce heart failure readmissions: a prospective, controlled study. BMJ Qual Saf 2013;22:998–1005.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Fimea julkaisi arvion remdesiviiristä

Remdesiviirin on osoitettu lyhentävän toipumisaikaa sairaalan vuodeosastohoidossa olevilla, lisähappea tarvitsevilla potilailla.

Ajassa
Kesä ei tuonut lääkettä koronaan

Diagnostiikka ja jäljitys toimivat ripeämmin kuin epidemian alussa.

Ajassa
Huoltovarmuuskeskus hankkii lisää suojavarusteita

Koronavirustartuntojen määrän kasvuun valmistaudutaan nyt monin tavoin.

Ajassa
Koronatestikapasiteettia nostetaan huomattavasti

Koronavilkun käyttöönotto lisää testaustarvetta, sanoi kansliapäällikkö Kirsi Varhila tilannekatsauksessa.

Ajassa
PALKO julkaisi suosituksia

Kesällä julkaistiin seitsemän uutta suositusta julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvista palveluista.