1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kipu, unettomuus ja masennus vievät työkyvyn
Tiede­pääkirjoitus 1-2/2016 vsk 71 s. 12 - 13

Kipu, unettomuus ja masennus vievät työkyvyn

Kuvituskuva 1

Kuvituskuva 2

   

Kymmenen vuotta sitten julkaistu laaja eurooppalainen tutkimus osoitti, että Suomessa ollaan kipuoireiden takia huomattavasti enemmän poissa töistä kuin muissa Euroopan maissa (11 Breivik H, Collett B, Ventafridda V, Cohen R, Gallagher D. Survey of chronic pain in Europe: prevalence, impact on daily life, and treatment. Eur J Pain 2006;10:287–333.). Pitkään on tiedetty, että kipu ja masennus esiintyvät usein yhtäaikaisesti. Kivun ja masennuksen välinen yhteys on todennäköisesti kaksisuuntainen. Mitä useammassa paikassa on kipua, sitä suurempi on masennuksen todennäköisyys. Masentuneet myös raportoivat enemmän kroonista kipua (22 Nicholl BI, Mackay D, Cullen B ym. Chronic multisite pain in major depression and bipolar disorder: cross-sectional study of 149,611 participants in UK Biobank. BMC Psychiatry 2014;14:350.). Kipu heikentää masennuksen hoitovastetta (33 Kroenke K, Shen J, Oxman TE, Williams JW Jr, Dietrich AJ. Impact of pain on the outcomes of depression treatment: results from the RESPECT trial. Pain 2008;134:209–15.) ja potilaan toimintakykyä varsinkin esiintyessään samanaikaisesti unettomuuden kanssa (44 Wilson KG, Eriksson MY, D’Eon JL, Mikail SF, Emery PC. Major depression and insomnia in chronic pain. Clin J Pain 2002;18:77–83.).

Tässä numerossa Helena Miranda tutkimusryhmineen raportoi tuloksia laaja-alaisen kivun, unettomuuden ja masentuneisuuden samanaikaisesta esiintymisestä (ks s. 33–39). Tutkimukseen osallistui 3 845 työssäkäyvää 30–64- vuotiasta henkilöä, joista 7 % (n = 269) oli kokenut samanaikaisesti laaja-alaista kipua, unihäiriöitä ja masentuneisuutta. Heistä lähes puolet (48 %) koki työkykynsä heikentyneeksi. Tutkimuksen päätulos oli, että näiden kolmen oireen samanaikainen esiintyminen oli yhteydessä työkyvyn heikkenemiseen, runsaisiin sairauspoissaoloihin ja useisiin lääkärissäkäynteihin. Riskisuhteet olivat 4–10-kertaisia, kun mitatut sekoittavat tekijät otettiin huomioon. Luottamusvälit olivat riskisuhde-estimaateissa leveät johtuen tapausten pienestä määrästä. Tämä tutkimus on tärkeä avaus tutkittaessa monioireisuuden ja työkyvyttömyyden välistä yhteyttä, mutta jatkossa on tärkeää selvittää, ovatko yhteydet nyt raportoitua suuruusluokkaa myös muissa aineistoissa ja ennen kaikkea seurantatutkimuksissa.

Parhaisiin tuloksiin päästään, jos ­pystytään vaikuttamaan myös oireiden taustalla oleviin syihin.

Tulokset kiinnittävät huomiota oiretriadiin – laaja-alainen kipu, masennus sekä unettomuus – ja korostavat kunkin osa-alueen tunnistamisen ja hoidon merkitystä ja sitä, että niiden yhtaikainen esiintyminen on merkittävä työkyvyttömyyden riski. Tutkimuksessa käytettiin oiremittareita kliinisten diagnoosien sijaan masennuksen, laaja-alaisen kivun ja unihäiriöiden arvioinnissa. Näyttää siis siltä, että sairauksien diagnosoinnin lisäksi myös subkliinisen vaiheen tunnistus on tärkeää ja on perusteltua käyttää oiremittareita myös käytännön työssä. Tutkimuksessa ehdotetaankin kätevää neljän kysymyksen patteria kipuoireisen potilaan nukkumisen ja mielialan kartoittamiseksi.

Lue myös

Pitkittynyttä, laaja-alaista kipua kokevan potilaan kohdalla on tärkeää ottaa kokonaisuus huomioon ja selvittää kaikki sairaudet, niiden hoito, elämäntavat ja psykososiaalinen tilanne (55 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Kipu. Käypä hoito -suositus 4.12.2015. Helsinki: Duodecim. www.kaypahoito.fi). Jo 30 vuotta sitten esitettiin biopsykososiaalinen näkemys pitkittyneestä kivusta, joka ei erota jyrkästi toisistaan biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä, vaan kysymys on kokonaisvaltaisesta tilasta, jossa eri tekijät ovat vuorovaikutuksessa ja vaikuttavat kliiniseen tilaan ja ennusteeseen (66 Waddell G. A new clinical model for the treatment of low-back pain. Spine 1987;12:632–44.,77 Pincus T, Kent P, Bronfort G, Loisel P, Pransky G, Hartvigsen J. Twenty-five years with the biopsychosocial model of low-back pain – Is it time to celebrate? Spine 2013;38:2118–23.).

On todettu, että sosiaaliset tekijät jäävät vähimmälle huomiolle, vaikka näillä kaikilla on merkitystä työkyvyn ennusteen kannalta. Työhön liittyviä sosiaalisia tekijöitä ovat esimerkiksi työkyvyttömyysturvaan liittyvä lainsäädäntö ja käytännöt, työntekijän työtilanne, työnantajan ja työpaikan asenteet ja toimintakulttuuri, ml. sosiaalinen tuki työssä, työssä tehtävät interventiot ja työhön paluun tukitoimet (77 Pincus T, Kent P, Bronfort G, Loisel P, Pransky G, Hartvigsen J. Twenty-five years with the biopsychosocial model of low-back pain – Is it time to celebrate? Spine 2013;38:2118–23.). Ei voida siis liikaa korostaa sitä, että potilas ei ole vain nippu oireita, jotka tulee tunnistaa ja hoitaa, vaan yhtä tärkeää on nähdä kokonaisuus näiden oireiden takana. Parhaisiin tuloksiin päästään, jos pystytään vaikuttamaan myös oireiden taustalla oleviin syihin (88 WMA Declaration of Oslo on Social Determinants of Health. www.wma.net).

Kirjoittajat
Tuula Oksanen
LT, sosiaaliepidemiologian dosentti, apulaisylilääkäri
Työterveyslaitos
tuula.oksanen@ttl.fi
Marianna Virtanen
PsT, tutkimusprofessori
Työterveyslaitos
Kirjallisuutta
1
Breivik H, Collett B, Ventafridda V, Cohen R, Gallagher D. Survey of chronic pain in Europe: prevalence, impact on daily life, and treatment. Eur J Pain 2006;10:287–333.
2
Nicholl BI, Mackay D, Cullen B ym. Chronic multisite pain in major depression and bipolar disorder: cross-sectional study of 149,611 participants in UK Biobank. BMC Psychiatry 2014;14:350.
3
Kroenke K, Shen J, Oxman TE, Williams JW Jr, Dietrich AJ. Impact of pain on the outcomes of depression treatment: results from the RESPECT trial. Pain 2008;134:209–15.
4
Wilson KG, Eriksson MY, D’Eon JL, Mikail SF, Emery PC. Major depression and insomnia in chronic pain. Clin J Pain 2002;18:77–83.
5
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Kipu. Käypä hoito -suositus 4.12.2015. Helsinki: Duodecim. www.kaypahoito.fi
6
Waddell G. A new clinical model for the treatment of low-back pain. Spine 1987;12:632–44.
7
Pincus T, Kent P, Bronfort G, Loisel P, Pransky G, Hartvigsen J. Twenty-five years with the biopsychosocial model of low-back pain – Is it time to celebrate? Spine 2013;38:2118–23.
8
WMA Declaration of Oslo on Social Determinants of Health. www.wma.net

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.