1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kivun hoito kuuluu kaikille
Tiede­pääkirjoitus 18/2018 vsk 73 s. 1099

Kivun hoito kuuluu kaikille

Kuvituskuva 1

Reetta Peltonen

LL, syöpätauteihin erikoistuva lääkäri

HYKS, Syöpäkeskus

väitöskirjatutkija

HYKS, Vatsakeskus

Kuvituskuva 2

Tarja Heiskanen

LT, anestesiologian erikoislääkäri, kivunhoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

HYKS, Kipuklinikka

   

Kipu voi alkaa yllättäen, hivuttaa hiljalleen, häiritä vain hieman tai musertaa kokonaan. Kokemus kivun voimakkuudesta ja sen aiheuttamasta haitasta on aina subjektiivinen, eikä korrelaatio näiden välillä välttämättä ole suoraviivainen. Useimmat toipuvat voimakkaastakin akuutista kivusta ongelmitta, mutta toisilla kipu kroonistuu.

Kroonistuminen on monimutkainen tapahtumaketju, jossa keskushermoston kivunsäätelyjärjestelmässä tapahtuu epätarkoituksenmukaisia plastisia muutoksia tunteiden välittämän oppimisen ja muistiprosessien kautta (1). Toiminnallisella magneettikuvauksella on osoitettu, että kivun kroonistuessa sen aiheuttama aktivaatio siirtyy akuutin kivun alueelta tunteiden käsittelyyn liittyvälle alueelle (2). Psykososiaaliset riskitekijät altistavat muutoksille.

Ymmärrys kivun kroonistumisesta on lisääntynyt, mutta tieto ei yksinään riitä.

Usein kipuun liittyy oheissairauksina masennusta ja ahdistuneisuutta. Ne ovat omiaan voimistamaan kokemusta kivusta ja sen aiheuttamasta haitasta. Voimakkuuden arvioimiseksi kehitetyt mittarit, kuten NRS (Numeric Rating Scale) ja VAS-kipujana (Visual Analogue Scale), antavatkin vain kalpean aavistuksen krooniseen kipuun liittyvistä kärsimyksestä ja toimintakyvyn heikkenemisestä.

Parantavaa hoitoa ei välttämättä ole tarjolla, mutta kroonista kipua ja oheissairauksia voidaan lievittää monin tavoin. Parhaiten tämä toteutuu eri ammattiryhmien yhteistyönä (3).

Tässä teemanumerossa käsittelemme syöpään liittyvää ja muuta kipua sekä kivun hoitoa eri näkökulmista. Kroonisen kivun kehittymistä käydään läpi Eija Kalson artikkelissa (s. 1119–24) (4) ja monimuotoisen alueellisen kipuoireyhtymän (CRPS) syntymekanismeja Elena Haapaniemen ym. katsauksessa (s. 1131–6) (5). Kivunhoidon lääkkeettömiä keinoja ja kroonisesta kivusta kärsivän potilaan kohtaamista pohditaan Salla Salon ja Nora Hagelbergin artikkelissa (s. 1125–8) (6).

Yhtenä osa-alueena nostamme esiin syöpäpotilaan akuutin kivun hoidon. Vesa Kontinen ja Juho Murtomäki antavat katsauksessaan hyviä käytännön neuvoja päivystyksellisiin tilanteisiin (s. 1143–6) (7). Aihe on tärkeä, sillä liian usein syöpäpotilaat joutuvat odottamaan helpotusta vointiinsa päivystyksessä jopa tuntien ajan. Tavoitteena on, että vaikeasta perussairaudesta ja siihen liittyvästä kivusta kärsivien potilaiden ei tarvitsisi hakeutua päivystykseen lainkaan, mutta valitettavasti tämä ei aina toteudu.

Lue myös

Myös iäkkäillä potilailla esiintyy usein kipua, ja erityisesti vaikeasti muistisairailla se voi ilmetä tavanomaisesta poikkeavin oirein. Harriet Finne-Soverin ym. tutkimuksessa verrattiin tämän potilasryhmän kivunhoidon onnistumista tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköissä (s. 1137–42) (8). Palvelutaloissa kivun hallinta oli huonompaa kuin laitoksissa ja akuuttipalveluihin jouduttiin turvautumaan useammin. Näiden tulosten perusteella on ilmeistä, että kivun ja kärsimyksen hoitoa palvelutaloissa tulisi parantaa.

Viime vuosikymmeninä kivun hoito on kehittynyt huimaa vauhtia, ja ymmärrys kivun syistä ja sen kroonistumisen mekanismeista on lisääntynyt. Tiedon lisääntyminen ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan hyvän kivunhoidon tulee toteutua käytännössä riippumatta siitä, minne potilas hakeutuu hoitoa saamaan. Lääkärin tulee myös tarvittaessa osata ohjata potilas sinne, missä hän saa tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti, mikäli sitä ei omassa toimipaikassa ole saatavilla. Kivun hoitaminen voi olla ammatillisesti haastavaa, mutta onnistuessaan erittäin palkitsevaa.

Kirjoittajat
Reetta Peltonen
LL, syöpätauteihin erikoistuva lääkäri
HYKS, Syöpäkeskus
väitöskirjatutkija
HYKS, Vatsakeskus
Tarja Heiskanen
LT, anestesiologian erikoislääkäri, kivunhoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys HYKS, Kipuklinikka
Sidonnaisuudet

Reetta Peltonen: Ei sidonnaisuuksia.

Tarja Heiskanen: Luentopalkkiot (Mundipharma).

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Tytöillä on suurempi riski loukkaantua jalkapallossa

40 prosenttia lasten saamista vammoista oli lieviä.

Tieteessä
Oksikodoni sopii synnytyskivun lievitykseen

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa ihonalaisesti annettu oksikodoni lievitti supistusten aikaisia kipuja tehokkaasti.

Ajassa
Työhyvinvointi jopa parani

Krooninen väsymys väheni koronakeväänä, raportoi Työterveyslaitos.

Blogi
Elokuu – paluu pienempiin bootseihin

Tuhkimon taika haihtuu ja palataan takaisin omaan arkeen, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Kommentti
Uusi normaali: lapset kärkeen

On aika herätellä keskustelua yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.