1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kohonneen verenpaineen hoito ehkäisee muistisairauksia
Tiede­pääkirjoitus 17/2019 vsk 74 s. 1009

Kohonneen verenpaineen hoito ehkäisee muistisairauksia

Kuvituskuva 1

Timo Strandberg

geriatrian professori

Helsingin ja Oulun yliopistot ja HUS

Etenkin keski-ikäisen kohonnut verenpaine ennustaa epidemiologisissa tutkimuksissa muistisairauden kehittymistä (11 Iadecola C, Yaffe K, Biller J ym. American Heart Association Council on Hypertension; Council on Clinical Cardiology; Council on Cardiovascular Disease in the Young; Council on Cardiovascular and Stroke Nursing; Council on Quality of Care and Outcomes Research; and Stroke Council. Impact of hypertension on cognitive function: A Scientific Statement From the American Heart Association. Hypertension 2016;68:e67–e94.). Sen sijaan epävarmempaa on ollut, voidaanko verenpainetta alentamalla ehkäistä muistisairautta vai aiheuttaako se peräti kognition huononemista.

Asiasta on saatu merkittävää uutta tietoa suuren amerikkalaisen satunnaistetun ja kontrolloidun SPRINT MIND -tutkimuksen tuloksista (22 SPRINT MIND Investigators for the SPRINT Research Group. Effect of intensive vs standard blood pressure control on probable dementia: A randomized clinical trial. JAMA 2019;321:553–61.): tehokkaampi verenpaineen alentaminen (systolinen paine alle 140 mmHg vs. alle 120 mmHg) vähensi merkitsevästi lievän kognitiivisen heikentymisen (mild cognitive impairment, MCI) ja kliinisen muistisairauden yhteenlaskettua ilmaantuvuutta. SPRINT tehtiin 102 tutkimuskeskuksessa ja hoito perustui yleisiin verenpainelääkkeisiin. Tulosten voidaan siis olettaa kuvastavan tavanomaisia hoitotilanteita.

Tulokset antavat jo lisäaiheen tehostaa verenpainetaudin hoitoa.

Pelkän muistisairauden ilmaantuminen ei aivan saavuttanut tilastollista merkitsevyyttä (riskisuhde 0,83; 95 %:n luottamusväli 0,67–1,04), eikä merkitsevästi vähentynyt lievä kognitiivinen heikentyminen (0,81; 0,69–0,95) ollut ensisijainen tulostapahtuma. Tämän takia tutkimustulos oli tiukasti ottaen negatiivinen. Tämä kanta olisi ymmärrettävä, jos SPRINT olisi ensimmäinen aiheesta julkaistu tutkimus. Mutta kun aiheesta on jo ennestään useita tutkimuksia, on tulosta syytä tarkastella niiden valossa.

Seitsemässä satunnaistetussa verenpainelääketutkimuksessa yhtenä tulostapahtumana on ollut kliininen muistisairaus (SHEP, Syst-Eur, SCOPE, PROGRESS, HYVET-COG, preDIVA, SPRINT MIND). Riskisuhteen piste-estimaatti on ykköstä pienempi kaikissa muissa paitsi SCOPE-tutkimuksessa (jossa 84 % lumeryhmästäkin käytti verenpainelääkettä). Niinpä näistä tutkimuksista tehdyssä meta-analyysissä (lähetetty julkaistavaksi), muistisairauden väheneminen on tilastollisestikin merkitsevä (0,87; 0,77–0,97). Koska lievä kognitiivinen heikentyminen on kliinisen muistisairauden riskitekijä, myös sen merkitsevä väheneminen SPRINT MIND -tutkimuksessa verenpainetta tehokkaasti alennettaessa on tärkeä havainto.

Muistisairauden ja kohonneen verenpaineen yhteydelle löytyy myös hyviä patogeneettisiä selityksiä suurten ja pienten valtimoiden vaurioista (aivojen mikrovuodot ja -infarktit, valkean aineen muutokset) (11 Iadecola C, Yaffe K, Biller J ym. American Heart Association Council on Hypertension; Council on Clinical Cardiology; Council on Cardiovascular Disease in the Young; Council on Cardiovascular and Stroke Nursing; Council on Quality of Care and Outcomes Research; and Stroke Council. Impact of hypertension on cognitive function: A Scientific Statement From the American Heart Association. Hypertension 2016;68:e67–e94.). Riskin 13–15 %:n vähenemä on sellaisenaan vaatimaton, mutta verenpainetaudin yleisyyden takia väestötasolla merkittävä.

Lue myös

Oikeastaan on hämmästyttävää, että muistisairauden kehityshistorian kannalta suhteellisen lyhytkestoisissa (2–6 vuotta) hoitotutkimuksissa voidaan osoittaa vaikutusta muistisairauden ilmaantumiseen (11 Iadecola C, Yaffe K, Biller J ym. American Heart Association Council on Hypertension; Council on Clinical Cardiology; Council on Cardiovascular Disease in the Young; Council on Cardiovascular and Stroke Nursing; Council on Quality of Care and Outcomes Research; and Stroke Council. Impact of hypertension on cognitive function: A Scientific Statement From the American Heart Association. Hypertension 2016;68:e67–e94.). Tutkimuksissa on myös ollut tavallista, että vertailuryhmän potilaitakin hoidetaan verenpainelääkkeillä, ääriesimerkkinä SCOPE-tutkimus (33 Lithell H, Hansson L, Skoog I ym; SCOPE Study Group. The Study on Cognition and Prognosis in the Elderly (SCOPE): principal results of a randomized double-blind intervention trial. J Hypertens 2003;21:875–86.), ja näin vertailtujen ryhmien verenpaine-ero pyrkii pienenemään.

Muistisairaudet ovat vanhenevassa väestössä tärkeä ja kallis sairausryhmä, joka lisää hoivan tarvetta. Teholtaan varsin rajalliset oireenmukaiset lääkkeet kehitettiin yli 20 vuotta sitten, eikä parantavaa hoitoa ole vielä löytynyt. Etenkin FINGER-tutkimuksen tulokset neuropsykologisilla testeillä mitatun kognition heikentymisen estosta monimuotoisella elintapainterventiolla (44 Kivipelto M, Kulmala J, Lehtisalo J ym. FINGER-elintapaohjelma – toimintamalli kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen. Suom Lääkäril 2019;74:183–6.) ovatkin siirtäneet maailmanlaajuista kiinnostusta muistisairauksien ehkäisyyn.

Elintapamuutosten vaikutuksia kliinisiin tulostapahtumiin vielä selvitetään, mutta SPRINT MIND -tutkimuksen tulokset antavat jo lisäaiheen tehostaa verenpainetaudin hoitoa. Jos elintapamuutokset eivät riitä, nykylääkkeet ovat hyvin siedettyjä, turvallisia ja geneerisinä valmisteina myös edullisia.

Kirjoittajat
Timo Strandberg
geriatrian professori
Helsingin ja Oulun yliopistot ja HUS
Sidonnaisuudet

Timo Strandberg: Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksen työryhmän jäsen, koulutus-, konsultaatio- ja tutkimusyhteistyötä verenpainelääkkeitä markkinoivien yritysten kanssa (MSD, Novartis, Orion, Pfizer, Servier).

Kirjallisuutta
1
Iadecola C, Yaffe K, Biller J ym. American Heart Association Council on Hypertension; Council on Clinical Cardiology; Council on Cardiovascular Disease in the Young; Council on Cardiovascular and Stroke Nursing; Council on Quality of Care and Outcomes Research; and Stroke Council. Impact of hypertension on cognitive function: A Scientific Statement From the American Heart Association. Hypertension 2016;68:e67–e94.
2
SPRINT MIND Investigators for the SPRINT Research Group. Effect of intensive vs standard blood pressure control on probable dementia: A randomized clinical trial. JAMA 2019;321:553–61.
3
Lithell H, Hansson L, Skoog I ym; SCOPE Study Group. The Study on Cognition and Prognosis in the Elderly (SCOPE): principal results of a randomized double-blind intervention trial. J Hypertens 2003;21:875–86.
4
Kivipelto M, Kulmala J, Lehtisalo J ym. FINGER-elintapaohjelma – toimintamalli kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen. Suom Lääkäril 2019;74:183–6.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
”Yksi tähti oli ansaittu”

Jyväskylän terveyskeskus otti opiksi erikoistuvien ­palautteesta.

Tiedepääkirjoitus
Elinikä pitenee, mutta kestääkö terveys?

Merkittävä uhkatekijä toimintakykyiselle vanhenemiselle on lihavuusepidemia, kirjoittaa Timo Strandberg.

Tieteessä
Lääkärijohtajat käyttävät tietojärjestelmiä johtamisen tukena päivittäin

Suurin osa koki joutui hakemaan tietoja monesta järjestelmästä.

Kolumni
Munasolumarkkinoilla

Luonto pelaa todennäköisyyksillä, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Työssä
Kivijalka kuntoon case managerin avulla

Case manager -toimintamallilla on haettu ratkaisua hoidon koordinointiin. ­

Näkökulma
Lääkärin ja terveydenhuollon mahdollisuudet maapallon kestävyyskriisin ratkaisuissa

Suomen Lääkäriliiton 110-vuotisjuhlavuoden teema on ekologinen kestävyys.